Suomen Punainen Risti SPR on yksi kansainvälisen Punaisen Ristin kansallisista yhdistyksistä ja toimii maailmanjärjestön periaatteiden mukaan.
Järjestön viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.redcross.fi/ Sivuilta löydät paljon tietoa kansalaisjärjestön toiminnasta ja historiasta. Rahoituksesta kerrotaan mm.:
"Vuonna 2003 Suomen Punainen Risti välitti kansainvälistä apua 21,7 miljoonaa euroa. Vuoden aikana maailmalla työskenteli lähes sata Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää erilaisissa terveyteen, talouteen, katastrofivalmiuteen ja -apuun liittyvissä tehtävissä.
Apu rahoitettiin seuraavasti:
- SPR:n katastrofirahastosta 5,2 milj. €
- Ulkoministeriön avustuksilla 13,5 milj. €
- EU/ECHO-rahoituksella 2,0 milj. €
- Ylen...
Partisaanivalssin käännös, joka alkaa kysymilläsi sanoilla (En voi jäädä vierellesi, yöhön rientää täytyy mun...) on Heimo Anttiroikon käsialaa, nuotteja ja sen mukana olevia sanoja ei juuri tästä Anttiroikon käännöksestä löydy, mutta kappale löytyy etsimilläsi sanoilla cd-levyllä, josta voi kuuntelemalla poimia sanat:
KOM-teatteri: Vapauden kaiho (cd-levy)
Cd-levy löytyy monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta ja sen voi tilata lähikirjastoosi. Tässä on pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-haku tietokannan osoite, josta voi tarkistaa cd-levyn sijaintipaikat: http://www.helmet.fi/
Jesper, Jesperi, Jasper ja Jasperi ovat germaanisissa kielissä kehittyneitä rinnakkaismuotoja nimelle Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Harvinaisemmat J-alkuiset muodot eivät ole vielä päässeet suomenkieliseen almanakkaan, mutta on luontevaa viettää Jasperin päivää Kasperin ja Kaunon päivänä 20.10. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 20.10. juhliikin myös Jesper. Eli kakun leipomiseen on vielä aikaa.
Lähteet ja lisätietoja:
Saarikalle & Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Almanakka: http://almanakka.helsinki.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa...
Suomen kansallisbibliografian mukaan Anthony Powellilta on todellakin suomennettu vain neljä teosta. Nämä teokset ovat 12-osaisen "Tanssi ajan pyorteissä" -sarjan osat "Kasvatuksen nimissä" (1982), "Ostajan markkinat" (1986), "Hyväksyjien maailma" (1988) ja "Lady Mollyn vieraat" (1991).
Lähde:
https://finna.fi
Evena lienee Eva-nimen muunnos. Eva puolestaan on ruotsalaisessa almanakassa Eeva-nimen kirjoitusasu. Nimi tulee hepreankielisestä hawwah-sanasta, joka tarkoittaa elävää, kaikkien elävien äitiä. Evena mainitaan joskus myös kelttiläiseksi nimeksi. Yhdysvaltalainen yliopistokoripalloilija on Evena Morency.
Lähteet: Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi (2006) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1998).
En tiedä tarkoititko tässä nyt romaaneja pelkästään vai myös tietokirjoja tai luetko kirjasarjaksi sellaiset kirjat joissa on samat henkilöt vai pitääkö saman tarinan jatkua kirjasta toiseen, mutta tässä alla on vähän ehdotuksia.
Jos tietokirjatkin otetaan niin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan japanissa ilmestyvässä matkaopaskirjasarja Rurubussa oli jo vuonna 2010 lähes 3800 osaa. http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-book-series-t…
Jos lasten ja nuorten kirjasarjoja ajatellaan niin pisimpiä ovat varmaankin Aku Ankan taskukirja -sarja ja Neiti Etsivä -kirjat. Molemmissa on osia yli 400.
Saksalaista Perry Rhodan -sarjaa on julkaistu vihkosina yli 2800 ja kovakantisinakin 131 kappaletta. http://www.perry-rhodan.net/...
Aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia Anna-Leena Härkösen henkilöhistoriasta kertovasta kirjallisuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta, johon pääsee palvelun etusivulta kohdasta "vastausten arkisto". Suora osoite arkistosivulle on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita "etsi arkistosta" -kohtaan hakusanaksi Härkönen, Anna-Leena. Hyvä lista Anna-Leena Härkösestä kertovista kirjoista ja lehtiartikkeleista löytyy esim. arkiston sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=ac00…
Oman kirjastosi tietokannasta asiasanalla Härkönen, Anna-Leena löytyvät mm. kirjat: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003); Saaristo Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987); Suomalaisia kirjailijoita...
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat erityisesti matkailuun liittyvät englannin kielen oppikirjat ja sanastot:
Englannin matkatulkki ja sanasto, Tammi 2006
Frisk, Outi, Sujuvaa matkaa englanniksi, Otava 2003
Jones, Leo, Welcome! English for the travel and tourism industry, Student's book, Cambridge University press 1998
Viney, Peter, Survival English, International communication for professional people, Student's book, WSOY 1995
Menzies, Peter, Easy English for the traveller, Otava 6.p 1997
CD-ROM Travel talk, dansk-engelsk, suomi-englanti, norsk-engelsk, svenska-engelska sisältää englannin kielen matkailusanastoa ja -fraaseja.
Lisää aineistoa voi hakea...
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta...
Zacharias eli Sakari Topeliuksen runo on alkukieliseltä nimeltään Den flydda. Se on suomennettu ainakin kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-niminen, sävellettykin suomennos löytyy nuottikirjasta Hartaita lauluja 1 (toimittaja Pauli Ahvenainen). Suomentaja on H. Klemetti.
Paennut-niminen Uuno Kailaan suomennos löytyy Topeliuksen suomennosten kokoelmasta Runoja (WSOY, 1950).
Alkuperäinen, ruotsinkielinen runo on mm. teoksessa Sånger 1: Ljungblommor (1. p. 1860) sekä viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Ljungblommor (Zacharias Topelius, utgiven av Carola Herberts under medverkan av Clas Zilliacus, 2010).
Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
Tulostus ja kopiointi onnistuu kirjastojen monitoimilaitteilla sekä A3- että A4-koossa kaikissa Espoon kirjastoissa, joissa on tulostus- ja kopiointimahdollisuus. Tulosteiden hinta on 20 senttiä kappale.
Helmet.fi -sivujen Kirjastot ja palvelut -hakemiston kautta voi selata kirjastoja, joissa tietty palvelu on saatavissa. Ko. hakemiston mukaan laminointimahdollisuus on Espoossa Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Laminointikalvoja on yleensä monessa koossa mukaan lukien A3-koko. Kalvoja voi käyttää viisi kerrallaan.
Teoksen ”Vem och Vad : 2004” mukaan Vivi-Ann Sjögren de Serrano asuu syntymäkaupungissaan Espoossa. Hän syntyi 31.5.1938 konttoristi Bruno Widergrenin ja tämän vaimon Runan (o.s. Hallgren) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1956. Vuodesta 1958 hän on toiminut freelance näyttelijänä ja toimittajana radiossa, televisiossa ja suomenruotsalaisissa teattereissa. Hän avioitui valokuvaaja Fransisco Paco Serrano Gordonin kanssa v. 1965 ja jäi leskeksi v. 1992. Kirjailijalla on kaksi lasta Robert (1958) ja Maria (1967)
Teoksessa ”Suomalaisia kirjailijoita” , Otava, 2004, Vivi-Ann Sjögrenistä kirjoitetaan seuraavasti:
”S:n harrastukset, matkustaminen ja ruoka, ovat siirtyneet suoraan teoksiin. Kirjailijan draamantaju auttaa näkemään...
Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
Muistojen Inari –sävellyksestä näyttäisi löytyvän orkesterisovituksia käsikirjoituksina ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. https://finna.fi
https://finna.fi
https://finna.fi
Arkiston kokoelmien käyttöä rajoittavat sen omat, mm. tekijänoikeuteen perustuvat käyttösäännöt, joten kannattaisi tiedustella asiaa itse Suomen Jazz & Pop Arkistosta.
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Yksinkertainen, sanat, melodian, kosketinsoitinnuotinnoksen ja kitarasoinnut käsittävä versio löytyy esim. kokoelmasta Linna, Kullervo : Kultainen nuoruus. Scandia, 1984. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1375569
ja harmonikkaversio kokoelmasta Ahvenainen, Veikko : Harmonikat soimaan 10. Warner/Chappel Music Finland, 2009.
