Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa...
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Kirjan ensimmäinen ja toinen (lisä-)painos ovat samansisältöisiä, joten sisällön kannalta on sama kumman painoksen saat. Sen tietää siitä, että kirjoilla on sama standarditunnus eli ISBN (Tällä kirjalla se on 952-451-055-3). Jos kirjan sisältö muuttuu seuraavaan painokseen, se saa myös uuden ISBN:n. Siksi kirjastojen tietokannoissa molemmat painokset ovat samassa tietueessa.
Kirjan alkusivuilta näkee, onko se painettu vuonna 2002 vai 2005. Joten jos haluat nimenomaan vuonna 2005 painetun kirjan, sinun täytyy itse painovuosi kirjasta tarkistaa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa niin tekemään.
VHS-tallennetta Jean-Jacques Annaud´n ohjaamasta elokuvasta "Ruusun nimi" ei tosiaankaan ole enää lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Frank-monihaun mukaan tallenne sisältyy vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi kaukopalvelun kautta. DVD-tallennetta ei "Ruusun nimestä" ole saatavana.
Jos sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tilata tallenteen kirjaston verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Voit myös täyttää pyyntölomakkeen lähimmässä kirjastossa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta löydät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Runo on kokoelmasta Oodeja kahdelle iholle. Se on ilmestynyt vuonna 2000. Sama kokoelma on ilmestynyt myös yhteisniteenä vuonna 2003 nimellä Passionata / Oodeja kahdelle iholle.
HelMet-kortin haltijan ei tarvitse asua Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, mutta hänellä täytyy olla osoite Suomessa. Saadaksesi kortin sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa (ks. kirjastojen yhteystiedot HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta ”Löydä kirjastosi”). Varaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, jossa on henkilötunnus. Saat kortin heti. Korttiin liitetään tietojesi rekisteröinnin yhteydessä valitsemasi tunnusluku.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
Käytämme arkistokirjateippiä pienempiin vaurioihin, mutta irronneet kirjan sivut liimataan ja kirja pannaan painon alle kuivumaan. Liimaukseen voi käyttää esim. Eri Keeperiä tai muuta vastaavaa liimaa. Liima kannattaa levittää siveltimellä.
Seuraavissa kirjoissa on karttoja, joista voisi olla hyötyä matkalle.
Kielletyt kartat 3: Itä-Karjala 1941-1944 (2009)
Lehtipuu, Markus: Karjala (2005) (Kartalla näkyy tie Vieljärveltä Tsokkilaan ja Petroskoihin saakka, s.476.)
Karjalan tasavalta tänään s. 42
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vielj%C3%A4rvi
Lisätietoa Vieljärven kylähallintoalueesta, johon Tsokkilan kylä kuuluu, löytyy yllämainitusta linkistä.
Käsikirjastosta löytyi Itä-Karjalan tiekartta, josta matkareitti selviää parhaiten ja laajimmin.
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Taidemaalari ja -kriitikko Hannu Castrenista ei löydy tietoja Turun kaupunginkirjaston taiteilijamatrikkeleista. Hän on Jyväskylän taiteilijaseuran http://personal.inet.fi/taide/jkl/etusivu.html puheenjohtaja. Hän kirjoittaa taidearvosteluja mm. Taide -lehteen, ja hän on myös kirjoittanut ja toimittanut useita taidekirjoja.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy seuraava näyttelyjulkaisu, jossa saattaa olla hänestä tietoja:
Concept Konzert: Hannu Castrén, Jussi Heikkilä, Ari Rantamäki, Kimmo Sarje, Jyrki Siukonen Hyvinkään
taidemuseo 9.10.-1.11. = exhibition at Hyvinkää Art Museum 9.10.-1.11. [kirjan toimittaja = book
editor: Kimmo Sarje] [valokuvat = photographics: Charles Clifford ... et al.](1992). Myös historiikkia "Jyväskylän...
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata.
Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla.
Lähteet:
http://www.doria.fi/handle/10024/43367
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
Poliittisena terminä "sinipunahallitus" (oikeusto ja vasemmisto) seuraa epäilemättä suomen kielen tapaa ilmaista violetin värin muodostamat värit tässä järjestyksessä ("sinipunainen"). "Punamulta" viittaa perinteisesti vasemmiston ja keskustan liittoon, joten nykyisen puoluekentän värisymboleistä "vihreä" veisi mielikuvan väärään suuntaan.
Heikki Poroila
Seuraavista teoksista löydät tietoa kapioista ja kapioarkuista:
Tiltun kapiot : iittiläinen käsityöperinne / toim. Sanna Kaisa Spoof. - SKS 2003.
Pesu, Raija: Perinteiset kirjontatyöt : kapiokirstujen aarteita isoäitien ajoilta. WSOY 2003.
Hausmann, Aino: Kapiokirstu. - 1956.
Kapioarkku (työpiirustus). - 1975.
Näiden teosten saatavuustiedot Hämeenlinnan kirjastossa näet verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kapioista on tehty myös pari opinnäytetyötä, joita voit tarvittaessa kaukolainata.
Mantere, Helena: Katoavat kapiot : kapioperinteen muutos Etelä-Pohjanmaalla 1900-luvulla (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos, 2000)
Kastinen, Mirka: Kapiot (Lopputyö : Taideteollinen korkeakoulu...
François Villonin "Hirtettyjen balladi" sisältyy kahteenkin teokseen. Teoksessa François Villoin: Testamentti (Otava, 1983) runo on Veijo Meren suomennoksena. Kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta" (WSOY, 1974, 2004) runon on suomentanut Aale Tynni.
Sen sijaan etsimästäsi Joachim du Bellayn runon suomennoksesta ei valitettavasti löydy mitään merkintöjä suomalaisista tietokannoista.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1302539192&ulang=…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pirjo Mikkosen teoksen Sukunimet mukaan Leppänen nimestä on runsaasti tietoa maan eri osista jo 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta. Se on mainittu Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa Juvalla, Rantasalmella ja Tavinsalmella, Rautalammilla, Ruovedella, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Enossa Leppänen on ollut 1890 pitäjän valtasukuja. Kirjassa mainitaan, että useiden nimenmuuttajien entinen nimi on alkanut Ahl-sanalla. (Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet).
Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
