Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860.
Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan.
Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (...
Kappale Ennen kuolemaa löytyy esim. Vesa-Matti Loirin cd-levyltä, jonka nimi on Vesa-Matti Loiri. Ennen kuolemaa sisältyy myös Arja Saijonmaan cd-levyyn La Cumparsita. Myös Topi Sorsakoski esittää ko kappaleen levyllä Hurmio.
Mustangsien levyllä Going doing on Avant de mourir. Avant de mourir on myös Tea-Time Ensemblen levyllä Original tea-time music sekä Kaarlo Pennasen Pisaroita 60-vuotistaipaleelta-levyllä.
Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saatte netistä Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www....
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai...
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Emme saaneet selville laulajien nimiä, mutta Ylen Elävän arkiston mukaan taustakuoron nimi oli Galileo Galilein viisi nuorinta tytärtä, vaikka taustalaulajia näyttää kyllä olevan vain neljä…
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=75&t=373&a=3198
Pasilan kirjavarastosta löytyy Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1966. Se on kaksiosainen ja on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan. Jälkimmäisessä osassa on myös yritysten puhelinnumeroita. Valitettavasti tuo puhelinluettelo on vain lukusalikäyttöön, joten sitä ei lähetetä toiseen kirjastoon eikä sitä saa kotilainaan.
Luetteloa voi kuitenkin käydä lukemassa Pasilan kirjastossa. Pyydä vain palvelutiskillä tilaamaan varastosta haluamasi puhelinluettelo, niin se tulee muutamassa minuutissa kirjahissillä alakerran kirjavarastosta. Tarvittaessa luettelosta voi ottaa kopioita, jotka maksavat 40 senttiä kappaleelta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/.
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Haflingerinhevonen polveutuu alppi-ja vuoristohevosista.Maailmassa on noin 250 000 haflingerinhevosta.Säkäkorkeus on 135-150 cm.
Lisätietoja ja kuvia:
http://www.haflinger-tirol.com/
http://www.geocities.com/edelweissfi/haflingerinhevonen.html
Irlannincob eli Tinker, Irish Tinker/Cob, Gypsy Vanner/Horse/Cob on kylmäverinen tukeva, työhevostyyppinen rotu. Säkäkorkeus on 140-152 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/tinker.shtml
Amerikanravuri on nopein kilparavurirotu ja sitä käytetään muiden ravurirotujen jalostuksessa nopeuden lisäämiseen. Säkäkorkeus on 142-163 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/standardbred.shtml
Lisätietoja eri hevosroduista saat myös esimerkiksi seuraavista...
Kysymykseen on vaikea vastata tuntematta lainkaan hääparia. Häät tuovat tietenkin mieleen rakkauden, josta on 2004 ilmestynyt kokoelma "Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta". Sen toimittaja on Teemu Ikonen ja kustantaja Gummerus. Se on yli 400-sivuinen ja sisältää runoja, aforismeja, sanalaskuja rakkaudesta.
Pieniä novellikokoelmia arjen iloista ovat Philippe Delermin teokset "Ensimmäinen siemaus olutta" ja "Päivätorkut piloilla".
Länsisuomalaisin ilahduttavia voisivat olla Heli Laaksosen runot (Raparperisyrän) tai kirjoituskokoelma Sekaherelmäpuu (2004).
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu.
Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/...
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai...
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Kaikki mainitsemasi ainesosat ovat kyllä olennaisia osia venäläistä keittiötä. Kurkku on yksi suosituimmista kasviksista, smetanalla koristellaan monia ruokia ja siitä valmistetaan kastikkeita ja leivonnaisia. Hunajaa taas käytetään laajalti konditoriatuotteiden, makeisten ja virvoitusjuomien valmistuksessa, joskus sitä lisätään myös lintu- ja liharuokiin. (Natalya Ilyinykh: Suuri venäläinen keittokirja) Selaamissani muissa venäläisen ruoan keittokirjoissa näitä ainesosia oli monen eri ruoan yhteydessä, mutta erillisenä alkuruokana niitä ei mainittu.
Venäläisen ruokakulttuurin tuntija, venäjän kielen opettaja ja Helsingin suomalais-venäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala kertoo asiasta näin: Alkupalana tai lisukkeena...
Kirjailijoista etsitään tietoja kirjaston yleisöpäätteellä kirjoittamalla asiasanaksi kirjailijan nimi Meri Veijo.
Löytyy esim. teokset: Sihvo, Hannes: Veijo Meri - täynnä liikettä. 1998
Kansallisgalleria ---Suuret suomalaiset. 5. 1997
Kirjastossa on myös kirjailijahakemistoja, joissa on tietoja suomalaisista kirjailijoista ja
Veijo Merestä esim:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.
Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen -- Suomalaisia kirjailijakuvia.
Artikkeleiden lopussa on lähdeluettelot, joista saat lisää tietoa kirjailijoista.
Romaanista Manillaköysi löytyy kirjoitus teoksessa
Polkunen, Mirjam: Romaani ja tulkinta. 1973
Kannattaa käydä kirjastossa.
Katso myös nettisivua
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
