Kyseessä lienevät Astrid Lindgrenin salapoliisikirjat Yksityisetsivä Kalle Blomkvist, Kalle mestarietsivä ja Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä. Kirjoissa lapsilla on kesälomallaan käynnissä Ruusujen sota, jossa Punaiset ja Valkoiset Ruusut ottavat mittaa toisistaan. Koitokset alkavat usein mitä kauheimpia solvauksia sisältävien sodanjulistusten lähettämisellä. Kallella ja hänen ystävillään eli Valkoisilla Ruusilla on käytössä salakieli vastapuolen hämäämiseksi. "Mom-e tot-u-lol-e-mom-mom-e pop-i-a-non pop-e-lol-a-sos-tot-a-mom-a-a-non sos-i-non-u-tot" tarkoittaa "me tulemme pian pelastamaan sinut".
Kalle-kirjat on julkaistu kolmen kirjan yhteisniteenä nimellä Mestarietsivä Kalle Blomkvist.
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa).
Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000)
Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001)
Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994)
Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä...
Etsimäsi kappale esiintyy Kyllikki Mäntylän näytelmässä Feutora ja muut "monumentit" (WSOY, 1956). Kappale on nimeltään Bože, Tsarja hrani eli Keisarihymni, ja sen on säveltänyt Aleksei Lvov vuonna 1833. Sanat ovat venäläisen runoilijan Vasili Zukovskin. Suomenkielistä tietoa kappaleesta on mm. osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bo%C5%BEe%2C_Tsarja_hrani . Englanniksi lisäksi esim. sivuilla: http://en.wikipedia.org/wiki/God_Save_the_Tsar! ; http://www.hymn.ru/index-en.html ; http://david.national-anthems.net/ru-17.htm . Kahdessa viimeisessä osoitteessa voi kappaletta kuunnella mp3-muodossa (ensin mainitussa vuoden 1833 kohdalla, jälkimmäisessä nimellä God save the Tsar). Omista kokoelmistamme emme onnistuneet ko. hymnistä löytämään...
Satu on suomennettu nimellä "Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta". Se löytyy teoksesta "John Bauerin satumaailma" (W+G 1985 tai Gummerrus 2002).
Teos löytyy Helmet-kirjastosta: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=john+bauerin+sa…
Tietoa etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
BEATRICE
Johtuu latinan sanasta beatus, joka merkitsee onnellista ja autuasta.
ISABELLE
Ranskalainen muunnos nimestä Elisabet (kaunis Elisabet), joka taas on alunperin hebrealainen nimi, joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’.
PRICILLA
Laajentuma Priscasta, joka on latinaa ja tarkoittaa aikaisempaa, entistä, vanhempaa.
TONI
Lyhentymä nimestä Anttoni, Anton, joka pohjautuu roomalaisesta suvunnimestä Antius johdettuun henkilönnimeen Antonius. Antius-nimen alkuperää ei tunneta. Erään tulkinnan mukaan sen taustalla olisi kreikan kukkaa merkitsevä sana anthos.
JESSE...
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Mainitsemiesi satukirjojen lisäksi Weilin + Göös julkaisi 1970-luvulla myös nämä isokokoiset satukirjat:
- Afrikkalaisia satuja (1973)
- Pohjoismaisia satuja (1974)
- Satuja Etelämeren saarilta (1980)
- Intiaanisatuja (2. ja 3. painos ilmestyi 70-luvulla)
- Eläinsatuja (1973)
Osa kirjoista kuuluu Maailman satuaarteita -sarjaan.
Vuonna 1968 ilmestyi Satukaruselli, jossa on moderneja tsekkiläisiä satuja.
Aasialaisia kansansatuja ilmestyi vuonna 1978, mutta se on hieman pienikokoisempi kuin edellä mainitut kirjat.
Kirjastot.fi sivustolta löydät Suomen kirjastojen aineistotietokannat, niistä selviää onko jokin tietty kirja kirjastossa vapaana.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Yleisissä kirjastoissa kirjat on yleensä järjestetty YKL:n eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaiseen järjestykseen.
http://ykl.kirjastot.fi/
Löydät aineistotietokannasta kirjan sijaintipaikan: hyllynumeron ja esim. Lahden aineistotietokannassa kolme kirjainta, joiden mukaan kirja on aakkostettu luokkaansa.
Tiedonhakua on selostettu Kirjastot.fi sivustolla myös tarkemmin tiedonhankinnan materiaalipankki Kiravossa.
Räätöidyt koulutuspaketit > Lukiolaisille -osio esittelee hakua Helsingin HelMet tietokannasta.
Myös Lahden kaupunginkirjastossa tehty sivusto...
Iisalmen kirjastosta vastattiin näin: Kyselin asiaa paikalliselta historiatietäjältä, hän ei keksinyt eikä tiennyt nimelle selitystä. Makkara on makkaraa, sanoi hän. Tunnettuja makkaran tekijöitäkään ei tienoolla ole ollut. Lahden topografinen muotokaan ei viittaa makkaraan. Sen sijaan hän tiesi, että nimi on ilmaantunut käyttöön siinä sotien jälkeen, 1945....
Hän lupasi kysellä vielä vanhoilta kantaiisalmelaisilta.
Ilmoittelemme, jos ilmenee uutta. Tässä Makkaralahden historiaa. https://docplayer.fi/19014232-Makkaralahden-rakentumisen-historiaa-makk…
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia...
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Tällaista valmista lomaketta ei löydy. Esim. julkaisussa Käytännön asiakirjaopas. - Helsinki : Valitut Palat, 1991 tai Perunkirjoitusopas /Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Pertti Puronen. - Helsinki, Lakimiesliiton kustannus, 2000, jotka ovat molemmat Eduskunnan kirjastossa, löytyy suomenkielisiä malleja. Lisätietoja saa Helsingin verovirastosta. Verkosta asiakirjamalleja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/7181%2B7527/hae?category=119267&sort=titl…
Kriikuna (Prunus domestica insititia) on luumun (Prunus domestica) alalaji. Kriikunamehun (tai -glögin) maustamiseen voisi kokeilla samoja mausteita kuin luumumehuun tai -hilloon. Esimerkiksi kaneli, inkivääri ja neilikka voisivat sopia, ja nehän ovat myös jouluisia mausteita. Vanilja on myös monen, joskaan ei kaikkien, mieleen, lisäsäväyksen saisi esimerkiksi appelsiini- tai sitruunamehusta.
Makuasioista ei tunnetusti kannata kiistellä, joten rohkeasti vain kokeilemaan!
Lähde: oma tietämys
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
