Herttoniemen, Pukinmäen ja Roihuvuoren kirjastoista voi lainata lumikenkiä ja muita talvisia liikuntavälineitä. Urheiluvälineiden laina-aika on 1 viikko eikä niihin voi jättää varauksia.
Lumikengät ja muut urheiluvälineet löytyvät myös Helmet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan nylkyttää merkityksiksi ’nykertää; hölkyttää (kankeasti)’. Sanalla on myös seksuaalinen merkitys ’panna nopeatahtisesti kuin uroskoira’, joka käy ilmi esimerkiksi Wikisanakirjan artikkelista osoitteesta https://fi.wiktionary.org/wiki/nylkytt%C3%A4%C3%A4.
Sanan merkityksiä on melko mahdotonta antaa tyhjentävästi. Murteissa sille saattaa olla vielä muitakin merkityksiä, mutta Suomen murteiden sanakirjassa ei ole ilmestynyt N-kirjaimen sisältävää osaa, joka voisi tarjota asiaan lisävalaistusta.
Tietojemme mukaan Lauri Viidalta on käännetty saksaksi vain romaani Moreeni.
Toisen kysymyksen runo ” Ken paljon jaksoi jne.” voisi kenties olla jonkinlainen mukaelma Hilja Haahden ruonosta Oma äiti armas(runon alkusanat ovat:Ken painoi hellintä rintaa vastaan?)Runossa on kohta, joka muistuttaa kysymyksen runo-pätkää:
Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehinpansa kaiken antoi, ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas !
Runo löytyy mm. teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 ja Hilja Haahden runokokoelmasta Valitut runot. Saksaksi sitä tietojemme mukaan ei ole käännetty vaikka joitakin muita Haahden teoksia onkin.
Olemme tiedustelleet asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä lastenohjelmaa?
Hei!
Angelica-nimen lähtökohtana on kreikan kielen sana angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa ja enkeliä. Nimen muita muotoja ovat mm. Angela, Angelika, Angelique ja Angelina, jotka ovat tavallisia nimiä eri kielissä. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja(WSOY, 1999).
Kivusta ja kivun hoidosta on kirjoitettu useita kirjoja. Ne löydät parhaiten kirjastojen aineistotietokannoista joko kirjastossa tai Internetissä (Helsingin aineisto http://www.libplussa.fi/) tekemällä asiasanahaun sanalla kipu. Haku tuottaa mm. seuraavat kirjat: "Kivunhoito" (2000), Patrick Wall "Kivun anatomia" (2000), Raimo Nieminen Kipu ja särky (1992), Jorma Laitinen Kivun hallintaan (1988).
Katso myös fysiatrian erikoislääkärin Pekka Palinin erinomainen sivusto
http://www.kipu.net/ ja http://www.tohtori.fi/yleislaakari/185.html
Kielen ja sanojen puolella kannattaa edetä seuraavasti: aloittamalla synonyymisanakirjoista löytyy kipua ja tuskaa kuvaavia sanoja, joidenka merkityksiä, syntyjä ja selityksiä löytyy niin etymologisista...
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm....
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...
Naisen asemasta mainitsemissasi maissa löytyy paljon kirjallisuutta. Esimerkiksi naisen asemaa Kiinassa kuvaavat kauno- ja tietokirjat, mitkä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta:
Chang, Yung. 1998. Villijoutsenet - kolmen kiinattaren tarina. ISBN 951-1-15355-2.
Lord, Bette Bao. 1997. Kevätkuu. ISBN 951-0-21889-8.
Chang, Pang-Mei Natasha. 1997. Bound feet & western dress. ISBN 0-553-50650-1.
Kristeva, Julia. 1993. About Chinese women. ISBN 0-7145-2522-7.
Mosher, Steven W. 1994. A mother's ordeal - the story of Chi An - one woman's fight against China's one-child policy. ISBN 0-316-90833-9.
Tan, Amy. 1992. Keittiöjumalan vaimo. ISBN 951-0-18186-2.
Naisen asemaa Meksikossa kuvaa Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvä romaani...
Vastauksessani pitäydyn kertomaan 1) mistä saa tietoa ja tukea lyhytkasvuiset henkilöt, 2) miten määritellään autismi ja mistä saa tietoa autismista sekä 3) annan kaksi vinkkiä kirjallisuudesta nuorelle, jolla on vammainen sisarus.
1)
Lyhytkasvuisuudesta on hyvä tietopaketti ja tietoa kirjallisuudesta Lyhytkasvuiset ry:n sivustolla http://www.lyhytkasvuiset.fi/ . Sivustolla on yleistietoutta lyhytkasvuisuudesta, palveluista ja tukitoimista (mm. vaate- ja muista avustuksista), psykososiaalisista näkökohdista ja koulutuksesta sekä työllistymisestä. Lisää kirjallisuusvinkkejä on em. sivustolla olevassa kirjallisuusluettelossa.
Sivustolla on myös luettelo alueellisista yhdyshenkilöistä. Uskoakseni yhdyshenkilöt voivat auttaa myös kysyjää...
Martti Haavion teoksesta Iloinen lorukirja (Wsoy, 1984) löytyy ainakin runo nimeltä "Tiina tonttutyttö". Runossa kerrotaan myös Timo Tonttupojan vaiheista.
Nuorimmat Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat olleet alle 30 vuotiaita, nuorin 27-vuotias. Muistisairauksia on hyvin monenlaisia ja eri syistä johtuvia, joten on mahdotonta luetella kaikkia eri tyyppejä ja niistä nuorimpia potilaita.
Muistihäiriöt ja dementia, Duodecim 2006
http://www.agingcarefl.org/caregiver/alzheimers/whatis
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa edellä mainittujen kaupunkien kirjastoihin maksutta. Eli myös Kirjasto 10:een voi palauttaa kirjoja.
Sara Hildénin vanhemmat olivat Kalle Kustaa Hilden ja Ida Maria Kadell.
Sara Hilden syntyi Tampereella 1905. Lapsuutensa hän vietti Sääksmäellä ja Lempäälässä. Vanhempiensa kuoleman jälkeen 1919 Sara Hilden muutti Tampereelle. Tampereella 14-vuotias Sara asui aluksi sukulaisten ja ystävien luona ja teki erilaisia kotiapulaisen ja lastenhoitajan töitä. Näihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa sukunimensä muodossa Hildén
Lähde: Suomen kansallisbiografia 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004
Kirkes-kirjastojärjestelmässä, johon kotipaikkasi Mäntsälä kuuluu, on saatavana ainakin seuraavat teokset, joista voisi löytyä tietoa quinuasta: Peru - Andien maan kolme vuosituhatta sekä Rafael Karstenin Inkavaltio ja sen kulttuuri. Muita kirjoja, joissa voisi asiasanojen perusteella olla viljelykasvitietoa, ovat esimerkiksi Salaperäinen Amazon (toim. Renne Nikupaavola, alkuperäisteos Mad white giant), Craig Morris: The Inka Empire and its Andean origins, The Cambridge encyclopedia of Latin America and the Caribbean, The Penguin history of Latin America ja Ann Kendallin Everyday life of the the Incas. Näitä voit kysyä kaukolainaksi tai varata ja noutaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)....
