Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700 tieteellistä kirjastoa (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/tilasto/tilasto.html).
Tieteellisiin kirjastoihin lasketaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä...
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
Minun sukuni tarina kirjassa päähenkilönä on Jari Tervon ”näköinen” kirjailija, joka alkaa tehdä kirjaa rovaniemeläisestä Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta. Kirjailija alkaa haastatella Kuukkelia vankilassa. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa. Mutkistuvaan juoneen liittyy uusia henkilöitä: kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä sekä kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, vankilanjohtaja Pasander.
Kirja kannattaa lukea, jotta saa selville koko henkilögallerian. Seuraavista linkeistä voi olla apua kirjan juonen ja henkilöiden hahmottamisessa:
http://wsoy.fi/yk/products/show/170131
http://www.dekkaripaivat.fi/node/241
Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät aihetta:
Bettelheim, Bruno: Satujen lumous, merkitys ja arvo (useita painoksia, viimeisin vuodelta 1998)
Ylönen, Hilkka: Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (2000)
Liikanen, Pirkko: Satu identiteetti- ja ihmissuhdemallina (1990)
Miller, Alice: Älä huomaa: muunnelmia paratiisiteemasta (1986)
Sadun voimat II: Polunpäitä sadun maailmaan (1997)
Löysin kirjat Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta hakusanoilla sadut ja persoonallisuuden kehitys.
Arto-artikkelitietokannasta (https://finna.fi löytyy esim. seuraavat artikkelit, joista saattaisi olla hyötyä:
Ylönen, Hilkka: Leijona sai rohkeuden, tinamies rintaan sydämen: lue lapsellesi satuja, opetat tapoja selviytyä. Tampereen kirkkosanomat...
Ruotsin laki tuli Suomessa käyttöön vasta 1347 voimaan tulleen Maunu Eerikinpojan maanlain myötä. Aiemmin, vaikka maa Ruotsin vallan alla olikin, Suomessa sovellettiin tapaoikeutta ja Ruotsissa paikallisia maakuntalakeja. Vuonna 1442 säädettiin Kuningas Kristofferin maanlaki. Näistä laeista oli pitkään olemassa vain käsinkirjoitettuja kopioita. Ensimmäiset suomenkieliset maanlakien käännökset syntyivät vasta 1500-luvulla.
Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelusta löytyvät Kuningas Kristofferin maanlain varhaiset suomennokset: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lait_coll_rdf.xml. Helpommin luettavassa muodossa nykykielellä se on julkaistu Martti Ulkuniemen suomentamana kirjana Kuningas Kristoferin maanlaki 1442 (...
Komitean työskentelyn aikaan ei tunnettu kovin vanhoja VANHAN TESTAMENTIN käsikirjoituksia. Kääntäjät toimivat sen näkemyksen pohjalta, että juutalainen seurakunta oli säilyttänyt tunnollisesti pyhän tekstin alkuperäisessä muodossa. Koska hepreaa kirjoitettiin alkuaan pelkästään konsonanttikirjaimin, olivat juutalaisoppineet ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikana täydentäneet tekstiä vokaali- ja painomerkein jotta oikea ääntämys olisi varmistettu. Tämä oli tarpeen sen vuoksi, että heprean suullinen taito oli juutalaistenkin keskuudessa käynyt harvinaiseksi.
Raamatunkäännöskomitean käyttämänä alkutekstinä oli Jakob ben Chaijimin venetsialaisen Daniel Bombergin kirjapainossa vuosina 1524-1525 julkaisema hepreankielinen Raamattu. Tämä...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
Miesten boxeri-mallisten alushousujen kaava löytyy Suuri Käsityö -lehdestä n:o 10, 1997. Koot ovat S-XXL. Lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
Suomen kansallisbibliogragian Fennican mukaan Kalle Päätalon teos Susipari on nimenomaan näytelmä. Saman nimistä romaania Päätalo ei ole kirjoittanut. Susiparista on ilmestynyt kolme painosta, vuosina 1971, 1972 ja 1980.
https://finna.fi
Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt tutkimuksen palvelukseen tulevista nuorista miehistä http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/palv… . Useissa tutkimuksissa mainitaan varusmiesten keskipituudeksi 178 cm ja myös se, että keskipituus on pysynyt vuosia lähes samana, kun taas keskipaino on noussut.
Terveyskirjastossa on vastaava tutkimus vuosilta 1993- 2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00… .
Oululaisia kutsuntoihin osallistuneita on tutkittu vuonna 2013 ja heidänkin keskipituutensa on 178. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/Hyvinvointimitta…
Valitettavasti kysymäsi kappeletta ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, eikä Suomen maakuntakirjastoistakaan. Sen sijan se löytyy Ylen äänitetietokannasta. Kappale on julkaistu singlenä sekä CD:nä. Kannattaa kysyä suoraan Ylen tallennepalvelusta http://www.yle.fi/tallennemyynti/ .
Merja Jalon Haavikon ravitalli -sarjan viimeisin osa on ilmestynyt jo vuonna 2001. Vaikuttaa siltä, että uutta osaa ei olisi enää tulossa. Mutta varmasti sitä ei voi tietää kuin kirjailija itse. Täältä löydät luettelon sarjan kirjoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Wilbur_Smith on melko hyvin listattu Smithin sarjojen kronologinen järjestys. Cortney- ja Ballantyne-sarjoista on vielä omat artikkelinsa, joissa kerrotaan sarjan teoksista tarkemmin. Otavan sivuilla osoitteessa http://www.otava.fi/kirjailijat/wilbur_smith/ ovat suomenkielisten teosten listaukset.
Etsimäsi kirja löytyy ainakin Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista ja Varastokirjastosta, josta sen saa kaukolainaksi Hämeenlinnan kirjaston kautta.
Tässä kirjan tiedot ja juonitiivistelmä:
Vogel, Ilse-Margret: Karannut pallo / teksti ja kuvitus: Ilse-Margret Vogel ; teksti suomeksi: Marjatta Kurenniemi. -Helsinki : Tammi, [1970]. - 26,[6] s. : kuv. ; 24 cm. (Tammen satusarja)
Englanninkielinen alkuteos
runokuvakirjat; koira; pallot; kuumailmapallot; kustantajasarjat
"Tässä on Mini ja tässä on Maksi. Pallopeliin tarvitaan kaksi", alkaa runomuotoinen kuvakirja, joka kertoo kahdesta Elänten asuntolassa asuvasta koirasta Mini Hauvasesta ja Maksi Koirasesta, jotka leikkivät punaisella pallolla. Koska sisällä on ahdasta pallotella,...
Hei!
Muskettisotureista on kyllä ilmestynyt äänikirjoja, kasettimuodossa, Ossi Ahlapuron lukemana, mutta ne eivät suinkaan kata koko sarjaa.
Kasetit ovat varattavissa Helmet-haussa, osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kolme+muskettisoturia&searchsc…
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika =...
Kuten kysymyksessä kirjoititkin, pelkästään myöhästymismaksuista ei lähetetä asiakkaalle laskua, eikä tällaista velkaa peritä perintätoimiston kautta. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että lasku lähetetään palauttamattomasta kirjastoaineistosta.
Lasku lähtee toisissa Vaski-kirjastoissa kirjastosta tai kunnan taloustoimistosta, mutta Raisiossa ja Turussa, jatkossa myös Paimiossa, perintätoimiston kautta.
Ennen laskua asiakas saa palauttamattomasta aineistosta joko yhden tai kaksi muistutusta, eri kirjastoissa on eri laisia käytäntöjä. Turussa lähetetään kaksi muistutusta, ja kakkos-muistutuksessa kerrotaan asiakkaalle, että seuraava vaihe on perintätoimisto.
Jos asiakkaalla on velkasaldossaan 10 euroa tai enemmän, hän joutuu...
Wikipedia kertoo hakusanolla "vuorokausi":
Todellisen aurinkovuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana noin minuutin verran, sillä Auringon näennäinen liike ei ole tasaista. Tähän on kaksi syytä: Maan ratanopeus vaihtelee vuoden mittaan johtuen radan elliptisyydestä, ja Aurinko ei liiku pitkin ekvaattoria vaan ekliptikaa. Pisimmillään aurinkovuorokausi on joulukuun lopulla (noin 4 min 27 s tähtivuorokautta pidempi) ja lyhimmillään syyskuun puolivälissä (noin 3 min 35 s tähtivuorokautta pidempi).[6]
Tämän vuoksi määritellään kuviteltuun tasaisesti liikkuvaan aurinkoon perustuva keskiaurinkovuorokausi (engl. mean solar day), joka on noin 3 min 56 s pitempi kuin tähtivuorokausi eli noin 86 400 sekuntia.
