Tästä pääset alkuun:
1. Hanki käsiisi tämä kirja, löytyy pääkaupunkiseudulta:
Károlyi, Ottó, Traditional African and oriental music / Ottó Károlyi. London : Penguin books , c1998.
Teos käsittelee yleisesti afrikkalaista ja orientaalia musiikkia ja soittimia. Sisältää myös lyhyitä nuottiesimerkkejä sekä runsaasti kuvia mm. soittimista.
2. Perinteisiä lyömäsoittimia käyttävän japanilaisen Kodo-ryhmän kotisivu. Tietoa Kodo-ryhmän historiasta, jäsenistä, kiertueista ja perinteisen japanilaisen rummun, taikon, soiton opiskelusta ja kursseista. Musiikkinäytteitä.
Aihe: Kodo lyömäsoittimet perinnemusiikki rummut taiko
Kieli: englanti, japani
Laji: kotisivu
Julkaisija: Kodo Cultural Foundation
Osoite: http://www.kodo.or.jp/
3. Lainaa vielä...
Kyllä näiltäkin vuosikymmeniltä löytyy käytösoppaita. Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa Helsingin Pasilan kirjastossa ovat ainakin nämä:
- Seurustelun taito: käyttäytymisen lait ja seuraelämän säännöt / Bagheera (1926)
- Huoneenpeili: saarnoja huonoista tavoista / kirjoittanut äkäpussi (1926)
- Ajanmukainen nainen / Therese Mical (1929)
- Hieno mies: elämäntaidon ja säädyllisyyden oppikirja / Brummell & C:o (1926, uusi painos 2008)
- Hieno käytös: seurustelu-ohjeita / toimittanut Helmi Saarenheimo (1911)
- Nuorison käytös: maaseudun nuorisolle köytösohjeita koonneet Artturi Lehtinen, Vilho Reima ja M. Tirranen (1928)
- Seuraelämän säännöt: aakkosellinen käsikirja/ Erkki Kivijärvi (1930)
Kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjaston...
Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Nykyisistä kansanedustajista 21 näyttäisi olevan tuomittu rikoksesta, eli 200 edustajasta noin 10%. Alla linkit Turun sanomien juttuun vuodelta 2011 ja Wikipedia-artikkeliin liittyen asiaan. Vuoden 2011 jälkeenhän on ollut muun muassa vaalirahatuomioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rikoksista_tuomituista_kansanedus…
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/218445/Eduskunnassa+istuu++16+rikokses…
Ensimmäiseen kysymykseenne tuomituista suomalaisista en validia tilastoa löytänyt. Katsoin suomen tilastollisesta vuosikirjasta sekä rikollisuustilanne vuosikirjasta, mutta niistä en tietoa löytänyt. Myöskään googlettelu ei apua tuonut. Asiassa voisi ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen:
http://tilastokeskus.fi/org/yhteystiedot/index.html
Linkin...
Suomeksi tälle sukulaiselle ei ole hienompaa sanaa yleisesti käytössä kuin "vanhemman serkku". Englanniksi käytetään nimitystä "first cousin once removed", joka tarkoittaa että henkilö on sukupolvea vanhempi tai nuorempi itseä, niin voi viitata sekä vanhempien serkkuihin tai omien serkkujen lapsiin.
Tästä löytyy taulukko eri sukulaisten nimityksistä - Sukulaiset (salste.net)
Etsimäsi runo on Lauri Pohjanpään Hautajaiset. Runo löytyy Pohjanpään kokoelmista Kaipuu ylitse ajan, Metsän satuja sekä Kiurun tupa. Se on myös Satu Koskimiehen toimittamassa kokoelmassa Eläinrunojen kirja.
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
Laulu on nimeltään "Et surra saa" (= Ne grusti). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Näillä sanoilla löysin laulun nuottivihosta Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). En kuitenkaan löytänyt suomenkielistä levytystä näillä sanoilla.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan". "Ethän tuota sure" alkaa: "Syksy saa ja katson kukkaan kuihtuvaan". Sanoituksen on tehnyt Juha Hautaluoma, joka on myös levyttänyt laulun. "Kestän talven miten vaan" alkaa: "Minkäs teet kun puiden lehdet kalpenee". Sanoituksen...
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjan ilmestymisjärjestys kevääseen 2006 mennessä:
1. Koiranelämää, 2. Myrskytuuli vaarassa, 3. Kamppailu vapaudesta, 4. Väärinkäsityksiä, 5. Varokaa pyydyksiä, 6. Kieroa peliä!, 7. Katalaa kemiaa, 8. Hyytävä seikkailu, 9. Sikamainen juttu, 10. Vaarallinen kevät, 11. Täpäriä tilanteita, 12. Pikkuiset pulassa, 13. Yhtä apinasirkusta, 14. Petolliset ystävät, 15. Valaita ja valheita, 16. Salaperäinen ihailija, 17. Outoja sattumia, 18. Uusi ihastus. Lisäksi sarjaan on tänä vuonna tulossa kaksi osaa lisää: Susimetsän salaisuus ja Heikomman puolella.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Myös aiempia aiheeseen liittyviä...
Elokuvia ei saa lainkaan esittää koulussa ja muuten julkisissa tilaisuuksissa. Tekijänoikeuslain 21 pykälän mukaan "teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä", mutta saman pykälän mukaan tämä ei koske näytelmä- tai elokuvateosta. Elokuvan esittämiseen julkisesti tarvitaan aina lupa.
Erinomainen lähde tekijänoikeusasioihin muutenkin kuin kirjastoon liittyvissä asioissa on Heikki Poroilan kirja Tekijänoikeus ja kirjastot.
Kaikki kustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia, mutta vain pieni osa, n. 1 % (http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit) niistä julkaistaan. Kovin lähellä Eurajokea ei kustantamoa ole.
Yleensä kustantamojen ohjeissa neuvotaan lähettämään paperille tulostettu käsikirjoitus postitse.
Tässä esimerkiksi kustannusosakeyhtiö Tammen ohjeet:
"Pyri tekemään tekstistäsi mahdollisimman helppolukuinen: käytä riittävän suurta kirjasinkokoa ja harvaa riviväliä (1,5 tai 2). Lähetä valmis käsikirjoitus aina paperikopiona ilman erillistä kansiota – sähköpostin liitteenä tai levykkeellä ei käsikirjoituksia kannata toimittaa. Toivomme että vältät käsikirjoituksen paketoinnissa turhan tiiviitä ja tiukkaan teipattuja paketteja: näin nopeutat...
HelMet-kirjastoissa eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siitä ei ole varauksia ja jos kortilla on maksuja alle 30 euroa. Bestseller-kirjoja ei voi uusia kertaakaan. Uusiminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusia voi myös puhelimitse tai käymällä kirjastossa.
Uusimisesta ja muusta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
Tehdas on toiminut Seinäjoella 1931-1966 ja sitä aiemmin mm Lahdessa (lähteenä Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988).
Logosta ei Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökunnalla ollut mitään muistinvaraista tietoa.
Yritys ei siis ole enää elossa. Tarkistimme asian Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä http://www.ytj.fi sekä Seinäjoen alueen elinkeinokeskuksen yrityshakemistosta http://yritykset.seinanaapurit.fi/ . Tosin tuo Seinäjoen elinkeinokeskus voisi tehtaan vaiheista jotain tietää. Yhteystiedot sivulta http://www.seinajoki.fi/elinkeino/ .
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Reijo on suomalainen muunnos Gregoriuksesta. Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa Gregoriuksen kerrotaan olevan kreikkalaisperäinen nimi, jonka merkitys on 'valpas'. Gregorius on ollut Suomessa käytössä jo 1351. Almanakkaan siitä meillä ovat päässeet yleisimmät suomenkieliset asut eli Reko ja Reijo.
Ristikettu on tavallisen punaketun ja harvinaisen mustan muunnoksen risteymä (Lähde: Suomen nisäkkäät, Anders Bjärvall & Staffan Ullström, 2010, s. 162). Tietoa yleisyydestä emme löytäneet, mutta lienee harvinainen, koska myös musta muunnos on harvinainen.
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi.
Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
