Sanaa "humanisti" käytetään useassa hieman eri merkityksessä, joten yksiselitteistä vastakohtaa ei sanalle ole olemassa.
Sanan vanhin merkitys on ollut antiikin kirjallisuuden opettaja (latinaksi humanista).
Yliopistomaailmassa termillä "humanisti" tarkoitetaan nykyään yleensä opiskelijaa tai opettajaa, joka toimii ns. humanististen aineiden tai humanistisen tiedekunnan piirissä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet) Tässä merkityksessä sanalle ei voikaan olla vastakohtaa.
Kolmas yleinen sanan käyttötapa viittaa ns. sekulaarihumanismiin, jolla tarkoitetaan maallista (ei-uskonnollista) eettistä maailmankatsomusta.
Neljäs ja arkisin sanan käyttötapa lienee se, johon kysyjäkin etsii vastakohtaa eli ihminen, joka pyrkii...
Suomen murteiden sanakirjan (osa 1, s. 573-574) mukaan atima tarkoittaa 1)sukulaisvierasta, -vierailua, vierasjoukkoa ja 2)sukulaisten luona vieraisilla olemista. Vermlannin metsäsuomalaisten kielessä sanalla on ollut myös merkitys 'kehno ruoka'. Sana esiintyy myös muodossa atimo, joka ei kaikissa sijamuodoissa erotu atimasta.
Samaa on kyselty aikaisemminkin, Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -verkkotietopalvelussa. Vastauksessa arvellaan, että sanonta juontaisi juurensa englanninkieliseen sanontaan "Let it burn Frank": http://www.kysy.fi/kysymys/anna-palaa-frank-kaikille-tutun-sanonnan-juuria-kun-ei-loydy
Kyseessä lienee portugalilainen runoilija Fernando Pessoa. Pentti Saaritsan suomentamasta Hetkien vaellus (Otava 1974) runokirjasta löytyy seuraavanlainen runo.
" Ollaksesi suuri ole kokonainen: älä mitään itsessäsi liioittele, äläkä sulje pois. Ole kaikki kaikessa. Pane kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet. Niin koko kuukin mahtuu joka lampeen koska se loistaa korkealta. "
Pessoan teoksia on saatavilla kirjaston kokoelmissa, myös Hetkien vaellus.
Nimi Ilkka on ollut kalenterissa vuodesta 1929. Ilkan nimipäivä on 16.3. Kyseessä on vanha suomalainen nimi. Ensimmäinen historiassa tunnettu Ilkka on kuuluisa nuijasodan pohjalaispäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka, joka kuoli 1597.
Kun on tutkittu miten suosittu nimi Ilkka on alle 15-vuotiailla pojilla, on tilanne lähihistoriassa ollut seuraava: Vuonna 1975 35. sijalla ja vuonna 1984 44. sijalla.
Väestörekisterikeskuksen tilastotiedon mukaan nimi Ilkka oli erittäin suosittu 1940 - 1959 syntyneiden poikien joukossa. Tällöin 6604 poikaa sai nimeksi Ilkka. Vuosina 2000 - 2005 nimi Ilkka annettiin 211 pojalle.
Lähteet :
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
https://192.49.222.187/...
Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Lentävien lauseiden sanakirjan (Suomen kielen sanakirjat 5, toim. Maunu Sinnemäki) mukaan yleinen tulkinta on oikea, eli että köyhässä talossa porsaita on vain yksi ja siksi kuljetaan "jonossa".
Jo roomalaiset tunsivat Belgian Span mineraalilähteet ja tervehdyttävät vedet. Kaupungin nimi on tullut ilmeisesti joko latinankielisestä sanasta 'espa' (suihkulähde, suihkukaivo) tai niin ikään latinankielisen lauseen 'salus per aquam' (terveyttä vedestä) alkukirjaimista.
1500-luvulla Englannissa alkoi herätä kiinnostusta roomalaisten suosimiin terveyttä edistäviin kylpyihin, erityisesti Bathin kaupungissa.*
Vuonna 1571 Belgian Spassa** vieraillut William Slingsby rakensi Yorkshireen kaivon, joka sai vetensä läheisestä, rautapitoisesta lähteestä. Paikka sai nimen Harrogate, ja siellä tarjoiltiin asiakkaille lääkitseviä vesiä. Vuonna 1596 tri. Timothy Bright alkoi puhua paikasta nimellä 'The English Spaw'.
Myöhemmin sana 'spaw' muuttui...
Liikevaihto saadaan vähentämällä yrityksen myyntituloista niin kutsutut oikaisuerät eli esim. annetut alennukset, arvonlisävero ja luottotappiot. Liikevaihto kuvaa siten sitä rahamäärää, joka todella jää yritykselle sen omiin menoihin.
Lisää tietoa tästä ja muista liiketoiminnan käsitteistä löydät esim. seuraavista liiketalouden ja yritystoiminnan oppikirjoista:
Turtiainen: Nuori yrittäjä (WSOY 1997)
Kinkki: Yrtti 1, 2, 3 (WSOY 1999)
Raatikainen: Liikeideasta liikkeelle (Edita 2001)
"Lännen lokari" on Hiski Salomaan (1891-1957) säveltämä ja sanoittama laulu, joka tunnetaan ehkä parhaiten hänen omasta tulkinnastaan. Yleisradiossa "Lännen lokari" joutui esityskieltoon vuonna 1952, ja vapautui pannasta vasta 1970-luvulla.
Laulun sanat löytyvät verkosta mm. osoitteesta http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#6
Runo tunnetaan jostain syystä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Eino Leino ei sitä kuitenkaan ole kirjoittanut vaan Heikki Asunta. Runo on oikealta nimeltään Pieni episodi ja se löytyy kokoelmasta Mustaa ja kultaa vuodelta 1929. Näin menee ensimmäinen säkeistö:
Monta päivää juotuaan,
pessimisti tuskissaan,
tuumii: on jo, jukoliste,
saavutettu päätepiste.
Koko runo on luettavissa mm. Jarkko Laineen toimittamassa teoksessa Putelille puhelen: viinavirsiä. Otava 1978.
Laulusta on sittemmin tehty monta versiota. Joskus 80-luvulla tavaksi on tullut myös ottaa kossuryyppy jo kahden viimeisen sanan välissä odottamatta laulun loppua. Sävel on sama kuin laulussa "Piiri pieni pyörii".
Kirjakaupasta voi ostaa valmiita lomakkeita perunkirjoituksen tekoa varten. Myös asiakirjamalleja sisältävissä kirjoissa samoin kuin perunkirjoitusoppaissa on valmiita malleja.
Lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava jokaisen Suomessa kuolinhetkellään vakituisesti asuneen
henkilön jälkeen.
Kirjassa Puronen, Pertti: Näin teen perukirjan itse (Kauppakaari, 1999) mainitaan että perunkirjoituksen
toimittamisvelvollisuus on ensisijaisesti sillä kuolinpesän osakkaista, jonka hoidossa pesä on (eloonjää-
neellä puolisolla, vainajan perillisillä tai testamentinsaajilla).
Teoksen mukaan ns. tavallisen pesän perukirjan pystyy maallikkokin tekemään itse. Sen sijaan "jos pe-
sään kuuluu yritysvarallisuutta tai se on huomattavan laaja, tai...
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Sanonta on todennäköisesti lainattu muista kielistä, luultavasti ruotsin kautta. Vastaavia ilmauksia löytyy ainakin englannista, ruotsista, tanskasta, saksasta, ranskasta ja virosta. Esimerkiksi ruotsiksi voidaan käyttää ilmausta ”fattig som en kyrkråtta” ja englanniksi ilmausta ”poor as a church mouse”. On tosin ehdotettu, että ”kirkonrotta” voisi tulla ruotsin sanasta ”rot”, joka merkitsee ’ruotua’, koska vaivaishoidossa jaettiin köyhiä ruotuihin eli tietyn talomäärän vastuulle. Pitäisin sitä kuitenkin epätodennäköisenä alkuperänä, koska ilmaus esiintyy niin monissa kielissä.
Mistä sanonta sitten juontaa juurensa? Osoitteesta http://www.english-for-students.com/Church-Mouse.html löytyvässä English for Students -fraasisanakirjassa...
Latinalaisen Amerikan kirjallisuus tuli laajemmin kansainvälisesti tunnetuksi 1960-luvulla. Suurimpia kirjailijanimiä olivat mm. kolumbialainen Gabriel Garcia Marquez (Sadan vuoden yksinäisyys), guatemalalainen Miguel Angel Asturias (Herra presidentti), meksikolainen Carlos Fuentes (Tarina Heredian suvusta), argentiinalainen Jorge Luis Borges (Haarautuvien polkujen puutarha), chileläinen Pablo Neruda (Andien mainingit), argentiinalainen Julio Cortazar (Salaiset aseet), chileläinen Jose Donoso (Tänä sunnuntaina), perulainen Mario Vargas Llosa (Andien mies), kuubalainen Alejo Carpentier (Valaistujen vuosisata) ja meksikolainen Octavio Paz (Aurinkokivi). Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty chileläiselle Gabriela Mistralille 1945,...
Jaana on lyhentymä monesta eri nimestä, joiden lopussa se tai sitä lähellä oleva äänneyhtymä toistuu, kuten esim. Otteliaana, Juliaana, Marjaana ja Tatjana. Juliaana on 300-luvulla surmansa saaneen naismarttyyrin nimi ja lähtöisin Julianus-nimestä. Marjaana on Maria-nimeen (merkitys ilmeisesti "toivottu lapsi") juontuvan Marjan eräs muoto. Samaan nimiryhmään kuuluvat myös esim. Marjatta ja Marianna. Otteliaana tai Otteljaana on muinaissaksalaista alkuperää olevan Otto-nimen merkitys "tilallinen", "varakas") sisarnimi. Tatjana on peräisin Vähä-Aasiasta, mutta se on tunnettu myös Karjalassa.
Jenni on peräisin Johanna-nimestä, joka on alkuaan heprealainen nimi ja merkitsee "Jahve on armollinen".
Nimien yleisyyden ennustaminen 20 vuoden...
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Google-kääntäjällä eli osoitteessa translate.google.com. Jos pdf-sivu on netissä, niin kopioi sen osoite käännöskenttään, valitse kielet ja paina Käännä-painiketta. Jos pdf-tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se. Sitten vain kääntämään.
Lastenkirjojen ja lastenlaulujen mukaan kissa sanoo miau ja koira hau ja sammakko sanoo kvaak, mutta todellisuudessa sammakon ääntely on hieman moniulotteisempaa, aivan kuten kissan ja koirankin: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/aantely.html
http://www.kevatseuranta.fi/sammakko-rana-temporaria/
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000107725.html
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
