Seuraavista teoksista löytynee kysymykseesi jotain:
Iivar Kemppinen:: Suomalainen mytologia. Kappaleessa Polydemonismi kerrotaan eläindemoneista (mm. karhu, susi, käärme, sammakko sisilisko).
Juha Pentikäinen: Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia sisältää artikkelin Karhun mytologia ja kultti.
Suomen suvun uskonnot kirjasarjassa esim.osassa 3: K. F. Karjalainen: Jugralaisten uskonto on tietoa aluehaltioista esim. asunnoista ja aitoista, pyhistä puista sekä kappale, joka käsittelee uskomuksellista eläinmaailmaa.
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset sisältää lyhyen artikkelin esim. eläinkuntaa ja riistaa koskevista uskomuksista.
Kalevalaseuran vuosikirjoihin on olemassa hakemisto, josta löytyi useita viittauksia esimerkiksi...
Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto.
Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa".
Ukon ja akan kuumatka -sadussa kerrotaan, miksi ukko ja akka tahtoivat tervata kuun ja miten heidän sitten kävi. Satu löytyy kirjasta:
Timonen, Eija: Eläinten hovissa - tarinoita suomalaisten eläinten synnystä ja elämästä. SKS, 2000.
Kirjan kertomusten teemat on kerätty Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta ja aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty englanniksi. Kääntäjä on kuitenkin tuntematon. Käännöksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1954, viimeisin painos vuonna 1996.
Tiedot perustuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokantaan, joka löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php sekä WorldCatiin, maailman suurimpaan bibliografiseen tietokantaan.
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700 tieteellistä kirjastoa (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/tilasto/tilasto.html).
Tieteellisiin kirjastoihin lasketaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä...
Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa ja sen kotisivulla (http://www.nrl.fi/) kerrotaan näin: ”Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi Seinäjoen kirjastosta poistetaan joku kirja, niin me tarkistamme, että onko sitä jo varastokirjaston kokoelmissa. Jos ei ole, niin me lähetämme kirjan sinne. Varastokirjaston tavoitteena on vähentää kirjastojen tilantarvetta, kun harvemmin tarvitut kirjat voidaan varastoida keskitetysti.
Jos asiakas tulee kysymään...
Kysymyksessä lienee murreluontoinen ilmaus, koska suomen kielen sanakirjat (Nykysuomen sanakirja, Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) eivät sitä mainitse.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 5, s. 1397 sen kuitenkin tuntee, sijoittaa Juvalle ja antaa merkitykset 'töminä, jytäkkä', samaa juurta olevia verbejä - edelleen Juvalla - olisivat TUMUTA, TUMUILLA ja TUMUTTAA 'tömistellä, pitää kovaa jytäkkää'.
Sanan etymologia näyttää olevan epäselvä. Mahdollisesti se on vain ääntä jäjittelevä.
On myös pohdittu, olisiko TUMULLA yhteys sellaisiin sanoihin kuin TOMAHTAA, TOMU sekä merkityksessä 'töminä' että 'pöly'.
Kaikille näille sanoille löytyy vastineita myös lähisukukielissä, niissäkin ne tietysti voivat olla alkuaan ääntä kuvaavia....
Ilkka Remeksen tuotanto on jännityskirjallisuutta ja trillereitä, osa myös nuortenkirjallisuutta. Laajempana terminä on käytetty viihdekirjallisuutta, johon lukeutuvat mm. rikoskirjallisuus ja romantiikka. Romantiikan, realismin, naturalismin, modernismin ja postmodernismin kaltaiset perioditermit eivät välttämättä ole kovin helposti sovellettavissa moderniin jännityskirjallisuuteen, mutta laajemmin ymmärrettynä lajipiirteiden ilmentymänä ainakin realismi voi sopia Remeksen tuotantoonkin.
Remeksen tuotannossa on realismille tyypillistä maailman kuvaamista todellisena ja kaunistelemattomana, ja hänen kirjoissaan esiintyy todellisia paikkoja sellaisina kuin niissä käyvät ihminen voisi paikat nähdä – tosin hänen alkupään tuotannossaan...
Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
Netistä löytyy ainakin osoitteesta http://monkeymaddness.com/ Sivut ovat amerikkalaiset, kieli näyttäisi olevan yksinomaan englanti. Tietoa on paljon marakateista ja apinoista. Yksilöidyt lisäkysymykset saanevat myös vastauksen. En ole löytänyt mainittua rotua, mutta tutkailemalla ajan kanssa tietomassaa, lienee tämäkin löydettävissä. Kirjatiedoissa mainitaan eliniäksi 20-31 vuotta
lajista riippuen, kantoaika 5-6 kuukautta.
Miesten boxeri-mallisten alushousujen kaava löytyy Suuri Käsityö -lehdestä n:o 10, 1997. Koot ovat S-XXL. Lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi.
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen. Ainoa poikkeus tästä ovat lainattavat esineet, jotka tulee palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kuolemasta on olemassa paljon erilaisia kuvakirjoja.
Tässä Tampereen kaupunginkirjaston lastenosaston keräämiä kuolemaa käsitteleviä kuvakirjoja ja tietokirjoja
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kuolema.htm
Kaikki kirjat ovat saatavissa myös Jyväskylän kaupungikirjaston lastenosastolta, lähikirjastoista tai kirjastoautosta. Lisää kuolema-aiheisia kirjoja voi etsiä Tampereen kaupungikirjaston satuhakemistosta Satumetsosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/pallas?formid=s_form2&sesid=1137836671
tai Joensuun kaupunginkirjaston kuvakirjatietokannasta Kirjavaisesta http://kirjavainen.jns.fi/asiasanat.html
Kuvakirjoja
Chisterton Clark, Emma
Koirien taivas. Mä 2003
Durant, Alan
Aina ja ikuisesti. Mä 2004 (ystävä)
Egger, Bettina
Marianne...
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä...
Pietarsaaren historiasta on useitakin kirjoja, mutta tarkempaa historiikkia kaipaamaltasi aikakaudelta
ei keskeisistä aineistotietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistk. Fennica= Suomen kansallisbibliografia) löytynyt. Lähinnä ajankohtaa on Anna Bondestamin En stad förvandlas (1978, Pietarsaaren pitäjän historia). Muita: Alma Söderhjelmin kolmiosainen Jakobstads historia, ilmestyntyt vuosina 1907-1915, Anna-Liisa Sahlströmina Och visslan skrek (Pietarsaaren tupakkateollisuuden ja työläisten historiaa); Risto Koskisen Kukkaroherrojen pelot (historiaa työväenliike näkökulmana ), Gunnar Strengell Det fria Finlands förkämpar (itsenäistymisen aika); Lars Westerlundin Massakern i Jakobstad -- klubbliv, jägarprotest och privatjustis (...
Tässä olisi kirjoja johtamisen psykologiasta yrityksissä, osassa myös yleisemmin orgaanisaatioissa:
1) Viisas valta: johtamisen paradoksit, toim. Paavo Castren [et al.] (WSOY, 2001)
2) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: kohti parempaa ihmisten johtamista (Edita, 2002)
3) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: uudet haasteet - uudet näkemykset Valtionhallinnon kehittämiskeskus (Painatuskeskus, 1994)
4) Johdatus työpsykologiaan, toim. Juha Luoma (Otatieto, 1997)
5) Blake, Robert R.: Johtamisen psykologiaa (Weilin + Göös, 1972)
6) Their, Siv: Pedagoginen johtaminen (Mermerus, 1994)
Myös nämä kirjat saattaisivatkin kiinnostaa, sillä niissäkin on henkilöstön johtamisesta yrityksissä:
1)...
Elizabeth Walker on tiettävästi salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen Elizabeth Rotter. Kirjailija on julkaissut teoksia myös pseudonyymeillä Elizabeth Neff Walker sekä Laura Matthews. Rotter on kirjoittanut kymmenittäin enimmäkseen historiallisia ja nykyaikaan sijoittuvia rakkausromaaneja – ja jo 1980-luvun vaihteesta asti. Viimeisimmän teoksensa hän on ilmeisestikin julkaissut vuonna 2004. Varsinkin nimellä Laura Matthews hän on ilahduttanut lukijoitaan yli 30 romanttisella tarinalla 1800-luvun alun Englannista, sijaishallitsijan aikakaudelta.
Valitettavasti en onnistunut kaivamaan esiin Rotterin syntymäaikaa tai muitakaan viitteitä hänen iästään. Kirjailijalla ei kaiketi ole omia kotisivuja, eikä häntä ole oikein esitelty...
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
