William Shakespearen näytelmästä ”A Midsummer Night´s Dream”, jonka nimi on useimmiten kääntynyt suomeksi ”Kesäyön unelma”, on useita suomennoksia. Saat tässä pätkät Paavo Cajanderin suomennoksesta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1891. Sittemmin näytelmän ovat suomentaneet mm. Yrjö Jylhä (1955), Lauri Sipari (1989) ja Matti Rossi (2005).
Paavo Cajander suomensi manitsemasi kohdan ”Kesäyön unelman” kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta näin:
Pulma.
[---]
(Laulaa). Ja rastas raudankarvainen
Ja keltanoukka sirkku,
Ja riemullinen leivonen
Ja peukaloinen virkku.
Titania. (heräten). Ruusuilta enkelinkö lauluun herään?
Pulma. (laulaa) Ja kerttunen ja leivo tuo,
Ja käki kukkuvainen,
Jok´ avioille kuoppaa luo,
Ja sitten...
Valo kulkee 299 792 458 metriä sekunnissa, mikä kilometrinopeutena tarkoittaa 1 079 252 848,8 km/h. Valon vuodessa kulkemaa matkaa nimitetään valovuodeksi ja se on noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valon nopeudesta voidaan täten laskea, että alkuvuodesta 1980 Maasta heijastunut valo on ehtinyt matkata avaruudessa 38 valovuotta ja että silloista Maan näkymää voidaan siis tällä hetkellä ihastella noin 359,48 biljoonan kilometrin (~359 480 000 000 000 km) päässä Maasta.
Kappale löytyy nuottijulkaisusta
Tekijä Chydenius, Kaj, (säv.)
Teos Kalliolle kukkulalle : Ja muita vanhoja laulutekstejä uusina sävellyksi nä ; Laululle ja pianolle sovittanut ja tekstannut Kauko Ero ; Kuvitus Inna Aarniala ja Ritva Järvelä
Julktiedot Helsinki : Love Records, c1970
Julkaisun saatavuuden voit tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ), jonka kautta voit myös tilata sen haluamaasi pääkaupunkiseudun kirjastoon, jos Sinulla on kirjastokorttiisi liitetty tunnusluku (PIN-koodi). Ellei tunnuslukua ole, voit tehdä varauksen myös puhelimitse soittamalla lähikirjastoosi. Varaus maksaa 0,50 euroa.
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan "Toimii kuin ihmisen mieli". (Vauva.fi tietää!) https://www.vauva.fi/keskustelu/1698763/ketju/voisiko_joku_selittaa_tamn_sanonnan
Sanonta voisi tarkoittaa, että jokin toimii kuin ihmisen ajatukset/mieli eli hieman sekavasti ja arvaamattomasti, mutta sanonnalla tarkoitetaan yleensä juuri päinvastaista.
Jokin toimii juuri mielesi mukaa eli "kuin ihmisen mieli". Asiaa ei tarvitse toimijalle selitellä, vaan se tapahtuu aivan automaattisesti "oikein" eli siten kuin sinä haluat.
Esim. Koirasta: "Toimii kuin ihmisen mieli, mutta jaksaa koetella hermoja. Älykäs, reaktioherkkä, musta syliolento. Raivostuttavan rakas. Unikavereista parhain."
http://www.petsie.fi/pets/227523-valla-sekarotuinen
Myös kone...
Kekkonen on viimeisen kalastusretkensä jälkeen tuskin enää ollut matkustuskunnossa. Lääkärit olivat suositelleet Kekkoselle jo Islannin-matkasta luopumista, ja itsekin hän oli hyvin vastentahtoinen lähtemään. Hän olikin matkan aikana jo siinä määrin sairas ja huonovointinen, että halusi keskeyttää retken ja palata kotiin. Toisena kalastuspäivänä presidentti otti yhteyttä lääkintäneuvos Rikhard Sotamaahan, yhteen läheisimmistä ystävistään, ja pyysi tätä hakemaan hänet takaisin Suomeen. Presidentin matkaseurue kuitenkin pidätteli Kekkosta Islannissa ja esti tämän toiveen täyttämisen, koska matkan keskeyttäminen olisi aiheuttanut kiusallisia selityksiä niin kotimaassa kuin naapureissakin.
Kekkosen sairaus, yleinen...
Vapaakappaleet ovat painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden valmistajien Helsingin yliopiston kirjastolle luovuttamia tuotteita. Seuraavasta linkistä voit lukea vapaakappalelain kokonaisuudessaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800420
Vaihtotoiminnalla tarkoitetaan julkaisujen, julkaisusarjojen, väitöskirjojen ym. vaihtoa yleensä tieteellisten ja erikoiskirjastojen välillä. Tarkempi selitys löytyy osoitteesta: http://pro.tsv.fi/stks/signumnew/200503/Signum3Strien.pdf
Lisää tietoa vaihdoista löytyy Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen sivuilta:
http://www.tsv.fi/vaihtok/vk1.html
Lahjoituksen voi tehdä kuka tahansa (tai mikä taho tahansa) valitsemalleen kirjastolle. Kirjastot yleensä itse päättävät, mitkä...
Vertti on Eevert -nimen puhuttelumuoto. Almanakassa Eevertin nimipäivä on 9.9. Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
(Helsingissä : Otava, 1988) ISBN: 951-1-08948-X (sid.)
Sisältää. Runo The force that through the green fuse drives the flower (Voima joka vihreää sytyslankaa pitkin työntää kukkaa, suomentanut Marja-Leena Mikkola) on julkaistu valikoimassa Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan.
Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin.
Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä...
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien.
Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen...
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick...
Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.
Sanonta:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869
http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html
Viekää tuhkakin pesästä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8…
https://www.finna.fi/Record/piki.17073
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e…
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen...
Emme saaneet selville tarkkaa päivämäärää.
Sen verran saimme selville, että ohjelma on esitetty joulukuussa 1927 (useissa nettilähteissä viitattiin tähän). Kysyimme asiaan tarkennusta Yleisradion kirjastosta, josta kerrottiin että lähetys on ajalta ennen Yleisradion äänentallennusta, joten heidän kortistossaan ei ole siitä tietoja. Yleisradio-lehden v. 1927 ohjelmatietojen mukaan Lastentunti on lähetetty torstaisin klo 18 - eli todennäköisesti kyseessä on ollut jokin joulukuun torstai.
Joulukuussa 1927 torstait olivat 3., 10., 17. ja 24. päivinä. Olisikohan kyseessä ollut siis jouluaatto 24.12.1927.
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (...
Nuotit Savonmuan mambo –kappaleeseen (sanat, melodia, sointumerkit) löytyvät esimerkiksi Erkki Ertaman v. 1964 toimittamasta teoksesta Laulukirja 2, jota saa myös Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä ei kyseistä kappaletta ole valitettavasti saatavana kirjastojen kautta. Kappale julkaistiin vuonna 1956 kolmella eri äänilevyllä (ks. oheinen linkki äänitearkiston tietoihin).
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Savonmuan+mambo
Yleisradion kantanauhoiltakin ko. kappale varmaan löytyy, mutta niistä ei ikävä kyllä valmisteta yleisölle kopioita (ks. http://www.fono.fi/Esittely.aspx ). Äänitteen suhteen vaihtoehdoksi taitaa jäädä lähinnä vain antikvariaattien kaivelu.
