Tilastokeskuksen Joukkoviestimet 2006 -kirjan mukaan Suomessa julkaistiin vuonna 2005 lähes 13 700 nimekettä. Se on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Julkaistavien kirjojen määrä on lisääntynyt jo pitkään. Yhtenä syynä kasvulle on taitto- ja painotekniikan kehittyminen. Sen takia tuotannosta on tullut edullisempaa, mikä taas laskee julkaisukynnystä. Luvussa ovat mukana sekä varsinaiset kirjat (yli 48 sivua) että pienpainatteet (5-48 sivua). Varsinaisten kustannusyritysten lisäksi julkaisijoina ovat monet yritykset, järjestöt, yliopistot ja julkinen hallinto.
Muotimuksun numero 3/2003 ja Suuren käsityölehden numero 8/2003 sisältävät ohjeita tyttöjen jumppavaatteisiin, myös voimistelupukuun. Ohjeet ovat kaava-arkeilla. Näitä lehtiä ei ole enää saatavilla Hämeenlinnan kirjastosta, mutta Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa niitä näyttäisi vielä olevan.
Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Tarkoittaisitkohan kirjaa Muhsen, Zana : Myyty! : koulutytöt orjina Jemenissä (1994), joka kertoo kahden Englannissa kasvaneen sisaruksen, Zanan ja Nadian, vaiheista. Heidän isänsä myi tyttäret teini-ikäisinä vaimoiksi Jemeniin. Zana jätti poikansa Jemeniin ja pääsi takaisin Englantiin, mutta hänen sisarensa Nadia jäi Jemeniin lastensa luo. Perheen äiti Miriam Ali kirjoitti myös kirjan Lasteni tähden (1995). Zana Muhsen julkaisi jatkon tarinaan Lupaus vapaudesta (1999), jossa hän kuvaa yrityksiään saada sisarensa Nadian palaamaan Englantiin.
Alla on luettelo Helmet-kirjastojen ruuan lisäaineita käsittelevistä kirjoista. Niiden sijainnit löytyvät Helmet-hausta hakusanalla lisäaineet tai ruotsinkielisellä hakusanalla tillsatsämnen. Toisena hakusanana voit halutessasi käyttää sanoja elintarvikkeet, ravinto, ruoka tai ruoat, tai ruotsinkielistä föda-sanaa, jolla saat ruotsinkielisen materiaalin. Norjankielisiä kirjoja aiheesta ei Helmet-kirjastoista löytynyt.
http://helmet.fi/
Luettelo ei ole täydellinen, esim. yliopistokirjastoista löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joita yleisten kirjastojen kokoelmissa ei ole. Yliopistokirjastojen kokoelmia voit selata Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
- Ravintomme lisäaineet : käyttö, haitat, lisäaineeton ravinto / [Pertti] Lähteenmäki...
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata...
Esimerkkejä 1970-luvun hinnoista löytyy esim. sivulta https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005290743.html - sivun loppupuolelta löytyy taulukko vuoden 1974 hinnoista. Tuopin hintaa tuolta ajalta ei löytynyt, mutta Etelä-Suomen Sanomista (1974) löytyi ravintoloiden mainoksista lounaiden ja annosten hintoja, jotka vaihtelivat 11-15 markan välillä. Kahvila-baareissa hinta on varmaan voinut olla samaa tasoa.
Tilastoja USA:n myydyimmistä autoista löytyy esim. Automotive News -verkkosivuilta http://www.autonews.com (Data Center-> Automotive News Data-> Sales). Toinen hyödyllinen linkki on http://www.wardsauto.com
Euroopan osalta tietoa löytyy ACEA:n (European Automobile Manufacturer´s Association) sivuilta http://www.acea.be (Statistics).
JAMA:n(Japan Automobile Manufacturer´s Association) verkkosivuilla http://www.jama.org on tilastoja myynnistä Japanissa (Statistics-> Sales). JAMA:n tilastotietokannassa http://www.jama-english.jp on myyntitilastoja aikasarjoittain (Statistics-> Active Matrix Database System).
Suomalaisen Tuulilasin verkkosivuilla http://www.tuulilasi.fi on myös ulkomaiden myyntitilastoja (Uutiset->...
Tuon Charles Singletonin säveltämän ja Kendall Hayesin sanoittaman kappaleen nuotit löytyvät ainakin Ruotsissa ilmestyneestä nuottikirjasta ”Hits: 60-tal” (Warner/Chappell Music Scandinavia, 2002), jossa ovat sanat ilmeisesti myös englanniksi. Samalla nimellä näyttää ilmestyneen lukuisia muitakin kappaleita, mutta nuo nuotit ovat ainakin varmuudella juuri samojen tekijöiden kuin suomennettu versio.
Teosta ”Hits: 60-tal” löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Suomen kirjastojen saatavuuksia voi tarkastella esimerkiksi Frank-monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/....
Sosiaali- ja terveysalan koulutusta löytyy useista ammattikorkeakouluista (luettelo löytyy osoitteesta http://www.arene.fi/suomi/ylakuva.cfm?pageID=2&top=otsikko_koulutusalat… ) Näiden oppilaitosten kirjastoista löytyy varmasti opinnäytteitä ja muita tutkimuksia, jotka liittyvät suuntautumiseen ja sijoittumiseen työelämässä (linkit kirjastoihin löytyvät Tilkkeen sivuilta, http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html ). Voit hakea yhdistelemällä esim. asiasanoilla sosiaaliala, työllistyminen tai sosiaaliala, työhönsijoittuminen.
Eri kirjastojen tietokannoista löytyivät muun muassa seuraavat teokset:
Sosiaali- ja terveysalan tutkinnolla työelämään / Kristiina Korhonen, Raimo Mäkinen, Sakari Valkonen
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto,...
Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www....
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Suomen kirjastoissa on käytössä eri luokitusjärjestelmiä.
Lähes kaikki suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Deweyn kymmenluokituksen luokitusjärjestelmää (http://ykl.kirjastot.fi/ ). Helsingin kaupunginkirjasto käyttää Deweyn kymmenluokitukseen pohjautuvaa järjestelmää (http://hklj.kirjastot.fi/ ).
Suurin osa Suomen tieteellisistä kirjastoista käyttää Yleistä kymmenluokittelua, joka tunnetaan paremmin nimellä UDK. Luokituskaavio on julkaistu mm. Fennican (Suomen kansallisbibliografian) yhteydessä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm .
Risto Jarvan ohjaama elokuva Loma löytyy vhs-kasettina Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä se on lainassa ja siitä näyttää olevan yksi varaus. Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Videovuokraamo Makuunin http://www.makuuni.fi/fi/ elokuvahausta ei elokuvaa löytynyt. Myöskaan videovuokraamo Film Townista ei löydy Loma-elokuvaa.
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
