Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee...
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta...
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg ja sen saksalaisesta muodosta Jürgen. Georg on lyhentymä: Georgios, kreik. maanviljelijä; Georgius, latinalainen muoto, katolisella kirkolla on toistakymmentä samannimistä pyhimystä. Veistoksissa ja maalauksissa hänet on usein kuvattu hevosen selässä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. St George (Pyhä Yrjö) on myös partiolaisten nimikkopyhimys ja Englannin kansallispyhimys.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc.
Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999
Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön...
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Vaikka nuori mieli elää kuolemattomuuden tunne palavasti rinnassa sykkien, kuuluuvat myös kuoleman ja sairastumisen kokemukset nuoren elämään.
Syöpää on käsitelty suhteellisen vähän kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Käännöskirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta kotimaisen nuortenkirjallisuuden aiheet on haettu monesti muualta.
Tämänkaltaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla myös aiemmin, mutta kyseinen vastaus käsittelee pääasiassa tietokirjoja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Tässä kuitenkin linkki siihen: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9417fdee-5fb…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI) ylläpitää ONNET-tietokantaa kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta:...
Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314….
Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
Tiedustelin asiaa Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilöstöasioista vastaavalta palvelupäällikkö Hanna Martikaiselta, ja hän vastasi näin:
"Kirjastolaki asettaa minimitason. Kunnat määrittelevät itse tehtävien kelpoisuusvaatimukset sen pohjalta. Se, mitä vaaditaan riippuu luonnollisesti työtehtävästä. Jos tehtävässä edellytetään korkeakoulutasoisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja 60 op, tuo yhdistelmä olisi mahdollinen, mikäli ei erityisesti vaadita esimerkiksi yliopistossa suoritettuja aineopintoja."
Tämä vaikuttaisi siis olevan yhä tapauskohtaista, koska kunnat voivat määritellä kunkin tehtävän vaatimukset kirjastolain pohjalta itse. Kirjastoasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406?search%5Btype%5D=pika&…), joka...
Ahvenanmaalaisesta ruokaperinteestä löytyy tietoa ruokaohjeita sisältävistä teoksista, tässä muutama:
Suomen pitäjäruoat / toim. Jaakko Kolmonen (Hki : Patakolmonen, 1987).
Friman, Rosita, Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt : Rosita Frimanin reseptikirja (Parainen : R. Friman, 2002).
Skärgårdssmak veneessä / toim. Manne Stenros, Erik Hornmalm, (Lahti : A la carte kirjat, 2003 Jyväskylä : Gummerus).
Hedelmien kuivaukseen on monia menetelmiä. Sigri Sahlin puhuu teoksessaan Kuivata ja syö hyvin (Kustannus-Mäkelä, 1992) kolmesta erilaisesta kuivausmenetelmästä. Näitä ovat 1) ilmakuivatus; 2) kuivatus keinolämmöllä; ja 3) kuivatus auringossa. Sopivimman menetelmän valitseminen riippuu paljolti hedelmän koosta, sillä se määrää, kannattaako hedelmä kuivata kokonaisena vai paloina. Toinen merkittävä tekijä, joka pitää ottaa huomioon, on hedelmien sisältämä nestemäärä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavat hedelmien kuivatusta käsittelevät teokset. Niistä voi tarkastella lähemmin hedelmien kuivauksen periaatteita ja saloja.
Kotisäilöjän kirja. Helsinki, Marttaliitto 1996.
Sahlin, Sigri: Säilö kuivaamalla marjoja,...
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration...
Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000.
Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä....
Etsitty runo saattaisi olla Uuno Kailaan Ballaadi, jota kirjoittaja itse luonnehtii "Jean Richepinin runon vapaaksi mukailuksi". Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runossa poika kosii tyttöä, joka rakkauden vakuudeksi vaatii pojalta tämän äidin sydäntä koiralleen. Poika käy täyttämään lemmittynsä toivetta ja sydäntä kantaessaan pudottaa sen tien pölyyn. Maassa maatessaan sydän lausuu: "Laps, eihän sinuun sattunut vain?"
Ryhmälähdössä juostava matka on kaikille hevosille sama. Yleisin lähetystapa on autolähtö. Tasoituslähdössä juostava matka määräytyy lähtösumman tai ennätyksen perusteella. Esim. paalulta (kohta, josta tasoitusajossa perusmatkan juokseva hevonen lähtee)lähtee hevonen, jonka lähtösumma on esim. 2000€ ja 20 metrin takamatkalta hevonen, jonka lähtösumma on 3000€ jne.
