Saaga on ruotsalaisen Saga-nimen suomalainen muunnos. Saga on muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa, tarkoittaa myös muinaispohjoismaisia taruja.
Nimeen sisältyy ruotsin sana saga 'satu'. Se on almanakkanimi ainoastaan Suomessa. Ruotsissakin se on aikaisemmin ollut almanakassa, mutta vuonna 2001 se on otettu pois. Tällä hetkellä suosio on Ruotsissa nousussa, edellinen käyttöhuippu oli 1910-luvulla.
Saga on romanttinen nimi, joka 1800-luvun muinaisuutta ihannoivilla loppukymmenillä otetiin jopa huviloiden ja juhlapaikkojen nimeksi Suomessa. Sagan mallin mukaan syntyivät suomalaiset naisennimet 'Taru' ja 'Satu'.
Tiedot löytyivät kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Malmsten,...
Lukuromaani on hyvin häilyvä käsite, johon saa liitettyä niin negatiivisia kuin positiivisiakin varauksia henkilöstä riippuen. Marja-Leena Vainionpää on Kirjallisuustieten perusteissa (1974) määritellyt, että "lukuromaani ei pohdi eikä pyri ongelmallisuuteen, ei tutki elämän tarkoitusta eikä kykene tarjoamaan syvällisiä katsomuksia. Myös kuvaustavassa ja rakenteessa se käyttää yksinkertaisia ja helppoja kaavoja ja pyrkii kielenkäytössä nimensä mukaisesti luettavuuteen. Sen ainoana tavoitteena on viihdyttää lukijaansa ja mahdollisesti myös kirjoittajaansa. Suurin osa vuosittain ilmestyvistä romaaneista on nimenomaan lukuromaaneita. Näin siis vuonna 1974.
Tämän kevään aikana lukuromaanin määrittelystä on käyty vilkasta keskustelua mm. hs.fi:...
Todistusta varusmiespalvelusajasta voi pyytää puolustusvoimien aluetoimistosta.
Aluetoimistot neuvovat asevelvollisia ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen ja hoitavat reserviläisten asioita.
Asevelvollisuusrekisteriin on tallennettu asevelvollisten sotilaskoulutustiedot.
Tietoa tai otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa.
Tietoja ei luovuteta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lähde:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8…
Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/pZBNbo…
Esimerkiksi Turku kuuluu Lounais-Suomen aluetoimiston alueeseen, alla yhteystiedot:
http://www.puolustusvoimat.fi/...
Näitä nimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta, tässä vastaukset:
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee...
Tiitus/Titus-nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä, mahdollisesti sillä on yhteys latinankieliseen sanaan titulus 'otsikko', 'arvonimi', merkitys siis voisi olla 'kunnioitettava'. Toisaalta kreikan kielessä tunnetaan myös linnun nimenä τίτις/titis (nimi jäljittelee linnun viserrystä). Rooman keisarina Titus Flavius Vespasianus oli vuosina 79-81 ja on jäänyt historiaan maineeltaan tarmokkaana ja pystyvänä hallitsijana. Paavalin uskollinen työtoveri Τίτος/Titos=Titus (nykyinen vuoden 1992 raamatunkäännös käyttää lyhytvokaalista muotoa Titus, vuoden 1938 käännös pitkävokaalista Tiitus) mainitaan Uudessa testamentissa 13 kertaa. Lisäksi hän oli yhden Paavalin kirjeen vastaanottaja (nykytutkijoiden enemmistön käsityksen mukaan ko....
Alla suomalaisten kirjailijoiden lyhyitä kaunokirjallisia kirjoja. Ne ovat kaikki proosaa, runojen ja näytelmien joukosta löytyy runsaasti lisää. Kirjaluettelo on syntynyt Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston hyllyjä selaamalla, eli monia muitakin kirjoja tietysti löytyy. Joiltakin listan kirjailijoilta, esimerkiksi Sinikka Nopolalta ja Petri Tammiselta, löytyy useitakin lyhyitä romaaneja, mutta listassa on vain yksi.
- Yksin / Juhani Aho
- Eihän elämälle mitään voi : kertomuksia / Helena Anhava
- Syyspurjehdus / Johan Bargum
- Herra Darwinin puutarhuri / Kristina Carlson
- Köyhää kansaa / Minna Canth
- Traumbach / Joel Haahtela
- Noitaympyrä : romaani pohjoisesta / Pentti Haanpää
- Kansalliskirja / Turkka Hautala
- Iloinen...
2000-luvulla on julkaistu kaksiosainen kirja Kielletyt kartat:
osa 1: Kielletyt kartat, Karjala 1928-1944, Atlasart, 2006
osa 2: Kielletyt kartat, luovutetun Karjalan kylät ja tilat,Atlasart, 2007
Lisäksi on olemassa esim.
- Suomen, Kaukokarjalan ja Kuolan niemimaan kartta. Kirja, 1918.
- Laatokan Karjala 1938 : Pohjois-Karjala ja Savo. Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä no 8, 1991
- Karjalankannas 1938. Karttakeskus, 1991
- Karjalan kartta, julk. Karjalan liitto (noin 180 sivua) jonka karttapohjana on 1:100 000 mittakaavainen taloudellinen kartta, 1997
Osoitteita internetissä:
- luovutetun Karjalan kartta
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/Karjala.jpg . Hämeenlinnan...
BBC:n tuottamasta Maailma liekeissä (World on Fire) -sarjasta on ilmestynyt toistaiseksi vain yksi kausi. BBC:n sivuilla kuitenkin vahvistetaan, että toinen kausi on tulossa, mutta sen julkaisupäivämäärää Iso-Britanniassa ei ole vielä päätetty/julkistettu. Mikäli uutiset toisen kauden ilmestymisestä kiinnostavat, voi BBC:n sivuilla jättää sähköpostiosoitteensa heidän uutiskirjettään varten.
Lähteet:
YLEn artikkeli sarjasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/06/maailma-liekeissa-vaikuttava-brittisarja-ihmiskohtaloista-maailmansodan
TV-sarjan BBC-sivu: https://www.bbc.co.uk/programmes/m0008zvf
Toisen kauden julkaisupäivämäärä: https://www.bbc.co.uk/contact/questions/programme-information/world-on-fire-...
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa aiheesta "puun juurien hävittäminen/tuhoaminen".
Verkosta aiheesta löytyy monipuolista tietoa, etupäässä verkon keskustelupalstoilta.
Keskustelupalstoilta löytyvien neuvojen toimivuuteen tulee luonnollisesti suhtautua varauksella; takeita niiden toimivuudesta ei ole. En lähtenyt listaamaan tähän montaa keskustelupalstoilla ehdotettua metodia, koska en osaa arvioida niiden käyttökelpoisuutta.
Seuraavat, maalaisjärjellä toimiviksi arvioimani, metodit ovat yleisesti ehdotettuja.
Tehokkain, ja samalla myös vaativin, keino on poistaa kaadetun puun kanto juurineen päivineen. Mutta tähän tarvitaan sitten vähän järeämpää kalustoa, kuten kaivinkone.
Toinen yleinen keino, jota juuriversojen hävittämiseen...
Bruno Rygseckin murhaaja oli Neiti Amalia Rygseck; hän livahti kylpyhuoneeseen Brunon aamuvirkistäytymisen aikana ja löi häntä sateenvarjolla takaraivoon. Bruno menetti tajuntansa ja hukkui omaan kylpyammeeseensa.
Komisario Palmun erehdys taisi olla se, että hän viritti ansan murhaajalle huolimattomasti; tarkoitushan oli että Neiti Vanne toimisi syöttinä ja murhaaja olisi lähtenyt liikkeelle tavoittelemaan häntä. Komisario Palmu ei tullut ajatelleeksi, että Neiti Rygseck kutsuisi Neiti Vanteen luokseen, eikä siis ohjeistanut miehiään tämän mahdollisuuden varalta.
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen...
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Jo roomalaiset tunsivat Belgian Span mineraalilähteet ja tervehdyttävät vedet. Kaupungin nimi on tullut ilmeisesti joko latinankielisestä sanasta 'espa' (suihkulähde, suihkukaivo) tai niin ikään latinankielisen lauseen 'salus per aquam' (terveyttä vedestä) alkukirjaimista.
1500-luvulla Englannissa alkoi herätä kiinnostusta roomalaisten suosimiin terveyttä edistäviin kylpyihin, erityisesti Bathin kaupungissa.*
Vuonna 1571 Belgian Spassa** vieraillut William Slingsby rakensi Yorkshireen kaivon, joka sai vetensä läheisestä, rautapitoisesta lähteestä. Paikka sai nimen Harrogate, ja siellä tarjoiltiin asiakkaille lääkitseviä vesiä. Vuonna 1596 tri. Timothy Bright alkoi puhua paikasta nimellä 'The English Spaw'.
Myöhemmin sana 'spaw' muuttui...
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksanraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, 1993.
Sanaa "humanisti" käytetään useassa hieman eri merkityksessä, joten yksiselitteistä vastakohtaa ei sanalle ole olemassa.
Sanan vanhin merkitys on ollut antiikin kirjallisuuden opettaja (latinaksi humanista).
Yliopistomaailmassa termillä "humanisti" tarkoitetaan nykyään yleensä opiskelijaa tai opettajaa, joka toimii ns. humanististen aineiden tai humanistisen tiedekunnan piirissä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanistiset_tieteet) Tässä merkityksessä sanalle ei voikaan olla vastakohtaa.
Kolmas yleinen sanan käyttötapa viittaa ns. sekulaarihumanismiin, jolla tarkoitetaan maallista (ei-uskonnollista) eettistä maailmankatsomusta.
Neljäs ja arkisin sanan käyttötapa lienee se, johon kysyjäkin etsii vastakohtaa eli ihminen, joka pyrkii...
Kielitoimiston verkkosanakirjan mukaan dramaattinen tarkoittaa jännittävää, odottamattoman yllättävää, kohtalokasta tai teatraalista. Esim. Neuvottelut saivat dramaattisen käänteen. Dramaattinen välikohtaus. Dramaattinen esiintyminen.