Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314….
Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
Adelein-nimeä ei löydy Yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf.,joten Adelein-nimellä ei ole nimipäivää. Adelein voisi olla muoto nimestä Adeliina, josta on myös muodot Adelina, Adeline ja Adelin (Saarikalle: Suomalaiset etunimet, 2007). Saarikalle mainitsee kirjassaan myös nimen Adele, jolla on nimipäivä ruotsalaisessa kalenterissa. Päivä on 16.12.
Annmarie lienee yhdysnimi nimistä Ann ja Marie.
Myöskään Ann-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Saarikalle sanoo kirjassaan, että Ann on englantilainen muunnos nimestä Anna. Annan päivä on suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 9.12.
Marie-nimeä ei sitäkään ole suomalaisessa kalenterissa. Marie on saksalais-ruotsalainen muunnos...
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen...
Näyttäisi siltä että Jan Karonilta on toistaiseksi suomennettu vain nuo jo lukemasi teokset. Tarkistin asian Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa on tiedot kaikista suomeksi ilmestyneistä teoksista.
https://finna.fi
Rap-artisti Eminem on oikealta nimeltään Marshall Mathers.
Tieto löytyi Allmusic Guide -sivustolta, missä on artistin lyhyt elämäkerta, kirjoittanut Stephen Thomas Erlewine.
http://allmusic.com/artist/eminem-p347307/biography
Kyllähän niitä toki löytyy. Voit tarkastaa niiden saatavuuden Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) seuraavasti: Valitse Pikahaku. Siirrä "täppä" kohdasta "nimeke" kohtaan "asiasana tai luokka" ja kirjoita asiasanaksi häämarssit.Valitse pudotusvalikosta vaihtoehdon "kaikenlaisia teoksia" sijaan "vain nuottijulkaisuja" ja tee haku. Näin löytyvistä nuoteista esim. kokoelma "Häämarsseja uruille" (ISBN 951-757-380-4) vaikuttaisi tarkoituksiisi sopivalta, siinä kun ovat kaikki nuo mainitsemasi kappaleet (oletan, että tarkoitat Melartinilla Juhlamarssia näytelmästä Prinsessa Ruusunen). Jos haluat vielä laajemman hakutuloksen, voit kokeilla Plussa-hakua kappaleiden nimillä; tarkat, oikeat nimimuodothan löydät vaikkapa juuri...
Kelttien kielet ovat skotin kieli eli gaelin kieli, irlantilaisten iiri (Irish gaelic), kymri (Welsh gaelic). Manx on kadonnut kieli, mutta bretonia voi vielä kuulla Bretagnessa ja Cornishia Cornwallissa.
Ennen Kelttejä Britanniaa asutti Piktit. Piktin kieli ja kulttuuri hävisivät 900-luvulle mennessä. Ogham-kirjoitus on ainoa olemassaoleva merkki piktin kielestä.Keltit omaksuivat ogham-kirjoituksen Pikteiltä. Lisätietoja kielestä ja nyky-aakkosille tulkittua ogham-kirjoitusta löytyy tästä linkistä: http://pakana.greatnow.com/pikti.htm
Muita ogham-kirjoituksesta kertovia verkkosivuja:
http://celt.net/Celtic/History/ogam.html
http://members.aol.com/plieadesqu/ogham.htm
http://www.csupomona.edu/~jcclark/ogham/
Kyseessä lienee suomen kielen ja kirjallisuuden professori Julius Krohnin (1835-1888) "Kiikkulaulu". Runoilijana Krohn käytti nimeä Suonio. Runon alkuperäistä julkaisuajankohtaa emme pystyneet pikaisesti selvittämään. Krohn julkaisi lastenrunojaan kokoelmissa "Kotieläimet" (1872), "Minun äitini" (1875), "Pikku joululahja" (1878), "Kylän lapset" (1880) ja "Suonion lastenrunoja 1-2" (1898-99). Suonion lastenrunoja ilmestyi myös vuonna 1870 perustetussa "Pääskysessä", Suomen ensimmäisessä lastenlehdessä.
"Kiikkulaulu" sisältyy lastenrunovalikoimaan "Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta" (1990). Runo kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kiikkumaan,
Liikkumaan,
Annas alku, veikko!
Autathan sä mielelläs
Pientä kulta-Helmiäs,
Joll' on voima...
Aiheesta oli vähän vaikeaa löytää runoja, mutta alla on joitakin ehdotuksia:
Nummensalo, Matti: Yhteistyön voima, teoksessa Säkeitä kotiseudulleni (s. 77), 1976. (tehty Isonkyrön Osuuskaupan 60-v. juhlaan v.1966)
Larin-Kyösti: Talkoopolska, teoksessa Runon vuosikymmenet, 6. p. 1980.
Lastenkirjassa Runon vuodenajat (isbn 951-28-3049-3) on heinä- ja elokuun kohdalla talkooaiheiset runot.
Hellen, Immi: Syystoimia (s. 99) ja Viljankorjuu (s. 101), teoksessa Runoja, 1951.
Moisio, Pauli: Maaseurun miättehiä (s. 74), teoksessa Leviää syrämmestä, 2006.
Jyrinkoski, Yrjö: Raivaajat, teoksessa Runomuistelmat, 1981.
Heikki Asunta: Tanssit/Talkootanssit (runolla on kaksi eri nimeä). Alkusanat: On talkootanssit. Pirtin palkit kolkkaa, ja harmonikat...
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle...
Kirjoja aiheestasi löydät kirjastomme hausta laittamalla asiasanoiksi (eri kenttiin) kansallinen identiteetti JA suomalaiset. Myös kulttuuri-identiteetti asiasanaa käytetään. Siihenkin voi yhdistää toiseksi asiasanaksi Suomi tai suomalaiset. Samaten voit hakea asiasanoilla arvot JA suomalaisuus tai Suomi.
Verkkokirjasto: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Tässä joitakin esimerkkejä haussa löytyneistä kirjoista:
Mitä Suomi on? : keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta / toimittaja: Antti Isokangas (2010) Osa materiaalista tällä sivulla: http://www.mitasuomion.fi/
Suomi herää : mistä on suomalaisuus tehty? / Matti Vainio
Suomalaisten symbolit / toimittaneet Tero Halonen & Laura Aro
Uskonto, arvot ja instituutiot : suomalaiset...
Aiheeseen liittyviä teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yhteisluettelosta http://www.libplussa.fi/
Vaihda hakulomakkeeseen asiasana ja hakusanoiksi tapakulttuurin osalta: Käytösoppaat, tapakulttuuri, tavat, kansantavat juomakulttuurin osalta: Alkoholi, alkoholijuomat, alkoholinkäyttö, historia, alkoholikulttuuri, juomatavat. Muista tarkistaa samalla teosten saatavuustiedot.
Libplussasan teoksia juomakulttuurista
Turunen, Ari : Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina Atena, Jyväskylä, 1999
Suomalaiset juomatavat 1968, 1976, 1984, 1992 ja 1996--juomatapatutkimuksen perustaulukoita ja julkaisuluettelo. Österberg, Esa: Alkoholin kulutus ja juomatavat Helsingissä 1990-luvun alussa
Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, [julk.] Helsingin kaupunki...
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva...
Alkuperäisellä suomenkielisillä sanoilla tarkoittanet vuonna 1928 levytettyä kappaletta Aurinkoinen. Kappaleen tarkat tiedot löytyvät mm. Yleisradion Fono tietokannasta osoitteesta:
http://137.163.31.112/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Oi+ihanainen+aurink…
Kolme linkissä mainittua levyä löytyy Ylen levystöstä, levyjä ei kuitenkaan lainata.
Kappaleeseen en löytynyt sanoja tai nuottia mistään Suomen kirjastoista enkä internetistä.
Kappale on soinut esim. Ylen Radio Suomen Sadan vuoden syke ohjelmassa:
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/sadanvuodensyke_arkisto?opendoc…
Kappaletta voi tietysti toivoa Yleltä esitettäväksi radiossa.
