hei,
Kyseisen henkilön opinnoista saat tietoa hankkimalla käsiisi Helsingin yliopiston opiskelijamatrikkelit. Matrikkelissa on yleensä lyhyehköt tiedot esimerkiksi syntymäaika ja -paikka, vanhemmat, vanhempien ammatit, opintojen aloitusaika ja opintojen sisältö.
Carpelan, Tor; Helsingfors universitets studentmatrikel 1828-1852 (mm. Kumpulan tiedekirjastossa hyllyssä) tai
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1869-1885. Toimittanut Veli-Matti Autio.
(opiskelijakirjastossa Vuorikatu 7 hyllyssä)
Jos et löydä etsimääsi henkilöä näistä, voisit ehkä kysyä Helsingin yliopiston pääkirjaston tietopalvelusta, mistä mahdollisesti löytyvät tiedot Helsingin yliopiston opiskelijoista vuosilta 1852-1869. puh. 09-191 22740, s-posti: hyk-tietopalvelu@...
Joensuun kaupungin kirjastosta on saatavilla piirretyt kaavat pashamuottiin ja muotin kuviointiin. Ne sisältyvät pääsiäisaiheiseen leikekuoreen, jota saa kaukolainaksi.
Valmiita muotteja voit tiedustella esimerkiksi Valamon luostarin kaupasta.
Kuvittaja ja taidemaalari Rita Rapp (Rapp-Lennmor)
on syntynyt Helsingissä 17.1.1924 ja opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä 1940-1946.
Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ruotsissa. Kuvitustyötä pääasiallisesti lastenkirjoihin ja aikakauslehdistöön; tekniikat: tussi, akvarelli, guassi.
1. Henkilötietoja:
Svenskt konstnärslexikon / [Red.: Gösta Lilja, Bror Olsson, S.Artur Svensson.]
Del 4. - Malmö : Allhem, 1961. - Sivulla 456: Rapp-Lennmor, Rita Marjatta.
2. Kirjallisuutta kuvitustöistä:
Satujen saari : suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 / [Maria Laukka (toim.)] ;
[julk. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry]
[Tampere] : [Tampereen nykytaiteen museo], [1985]
(Suomen...
Ihan kaikista sotakirjoista tai sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista ei varmasti ole täydellistä listaa. Melko hyvän kuvan Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista saa kuitenkin perinteisen Helmet-haun tarkennetulla haulla osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/search*fin/X, kun etsii asiasanalla (valitse pudotusvalikosta ”Asiasana”) ”sotakirjallisuus”, valitsee kohdasta ”Kokoelma” vaihtoehdon ”Kaunokirjallisuus”, rajaa aineiston kirjoihin ja valitsee halutun kielen, esimerkiksi suomen, jos halutaan suomenkielisiä sotakirjoja. Silloin tulee pitkä lista Helmet-kirjastojen sotakirjavalikoimista.
Vastaavasti sotahistoriasta saa listauksen asiasanalla ”sotahistoria” sekä rajaamalla kokoelman tietokirjallisuuteen. Hakusanayhdistelmä ”sota” ja...
Hyvinvointiyhteiskunnalla viitataan yhteiskuntaan, jossa jäsenet voivat hyvin, elintaso ja sosiaalietuudet ovat korkeat ja korruptio vähäistä. Hyvinvointiyhteiskunnassa resurssit ovat verrattain tasaisesti jakautuneet ja kolmas sektori on perinteisesti vahva.
Hyvinvointivaltiosta alettiin puhua sotien jälkeen 1950-luvulla. OAMK:in verkko-oppimateriaalissa kerrotaan, että Mitä Missä Milloin -kirja esitteli hyvinvointivaltion käsitteen vuonna 1954. Alun perin termi on tullut Englannista, jossa alettiin toisen maailmansodan jäleen puhua hyvinvointivaltioista (welfare state) vastakohtana sotaa käyville valtioille (warfare state). Sodan päätyttyä valtion varat eivät huvenneet enää aseisiin ja muuhun poikkeustilan...
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Apua löytynee ainakin seuraavista teoksista, jotka löytyvät kirjastosta:
Vänskä, Raimo
Kansan käsissä ja kätköissä : rahankätkentä Pohjois-Karjalassa keskiajalta vanhan Suomen palauttamiseen / [Raimo Vänskä]
Joensuu : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1998
382 s. : kuv., kartt., taul. ; 25 cm
Studia Carelica humanistica / Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, ISSN 0786-9452 ; 13
951-708-728-4 (nid.)
Fenno-ugri et slavi. 1997 : Cultural contacts in the area of the Gulf of Finland in the 9th-13th centuries / editor: Paula Purhonen
Helsinki : National Board of Antiquities, 1999
115 s. : kuv., kartt. ; 30 cm
Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja, ISSN 1239-5765 ; N:o 8
951-616-057-3 (nid.)
Muinaisrunot ja...
Nimellä "string cheese" tarkoitetaan Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan juustoa, joka on erikoisella valmistustekniikalla saatu nauhamaiseksi. Esimerkiksi Slovakiassa tällaisen juuston nimi on korbáčik. Suomen markkinoilla en itse ainakaan ole tällaista nähnyt, mutta ehkä jollain erikoistuneella juustokaupalla tätäkin on. Prismoista ja Citymarketeista on turha etsiä.
Heikki Poroila
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
.
Voit etsiä kirjoja asiakaspalvelusta esim. Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi asiakaspalvelu. Näin saat aiheeseesi sopivia viitteitä, esim. OPTIO 2000: Asiakaspalvelu ja markkinointi, 2000 sekä Kansanen, Anneli: Palvelu puhuttaa, 1994.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.34 ja Koulutuskirjaston luokasta 658.8 löydät asiakaspalvelua käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Etunimistä löytyy tietoa mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997).
Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Elisabet on heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'. Elisabet-nimen merkitys on suuri katolisessa kirkossa, jossa on useita tämän nimisiä pyhimyksiä. Myös useiden maiden kuningassuvuissa on Elisabet-nimisiä henkilöitä.
Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling...
Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä.
Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus.
Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta.
Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään...
Eoin Colfer on irlantilainen, Wexfordin kaupungissa asuva opettaja. Hänellä on 1 poika. Ennen nyt suomennettua Artemis Fowl-kirjaa hän on kirjoittanut 3 lastenkirjaa ja kaksi kirjaa aikuisille. Artemis Fowlista muodostui heti kansainvälinen läpimurto, jonka menestys yllätti sekä kirjailijan että kustantajat. Teoksen käännösoikeudet on myyty lähes kaikkiin Euroopan maihin ja kirjasta on tulossa elokuva - todennäköisesti jo v. 2003.
Uusista kirjailijoista, kuten Eoin Colferista, on aluksi hyvin vähän elämäkertatietoja. Turun lastenkirjastossa on muutama lehtiartikkeli, lähinnä kirja-arvosteluja.
Voit katsoa myös esim http:// www.google.com - hakupalvelusta erikseen sekä kirjan että kirjailijan nimellä. Löydät näin muutaman kuvan...
Kirjoissa Pieni suuri maailma (ISBN 951-31-2636-6, 2003) ja Suomen kulttulttuurihistoria 4 (ISBN 951-31-1845-2, 2003) on käsitelty jonkin verran lastenkirjallisuutta 1940-luvulla. Ohessa otteita kirjoista:
* 1940-lukua on pidetty kirjallisuudenhistoriassa anniltaan köyhänä. 1800-luvulta asti vallinnut topeliaanisuus hellitti 1950-luvulle tultaessa
* lukuharrastukseen suhtauduttiin holhoavasti, lastenkirjojen toivottiin olevan moraalisesti suoraselkäisiä ja tähtäävän oikeisiin elämänarvoihin
* Kokko Yrjö: Pessi ja Illusia, 1944
* virolaisen Kuldne kodu -sarjan suomalainen vastinetta Kultaista kotia alettiin julkaista Martti Haavion aloitteesta 1938, rakastetuimpia lienevät satukuvakirjat Tiina Tonttutyttö, 1943 ja Porsas urhea, 1943
* Tove...
Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314….
Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäinen Pikku Heidi -suomennos olisi ilmestynyt jo v. 1885, viisi vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, Weilin & Göösin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkki Serkku. Seuraavassa Otavan kustantamassa laitoksessa v. 1905 on maininta : suom. korjannut Irene Mendelin. Ajanmukaisemman käännöksen on tehnyt Sirkka Rapola. Toinen Heidi-kirja eli Heidi osaa käyttää oppiansa suomennettiin 1907, suomentajaa ei Fennicassa mainita. Uudemman käännöksen on jälleen tehnyt Sirkka Rapola ja kirjan nimeksi muotoutunut Heidi osaa käyttää oppiaan. Kolmas ja viimeinen osa on nimeltään Heidi ystävämme, Fennican mukaan käännetty v. 1938 ja saatavilla kirjastosta http://www.helmet.fi/record=b1524826~S9*...
