Narttukoiran käyttäytymistä juoksu- eli kiima-aikana säätelee hormonitoiminta, joten mahdollisuudet vaikuttaa siihen koulutuksella voivat olla rajalliset. Monet muutoin tottelevaiset narttukoirat voivat kiima-aikana pyrkiä karkailemaan, vaikka eivät sitä yleensä tekisikään. Joillekin nartuille tulee kiiman jälkeen nk. valeraskaus, jolloin ne saattavat hoivata esim. leluja pentuinaan ja käyttäytyä muutenkin penikoineen nartun tavoin. Normaalisti tämä ei vaadi mitään toimenpiteitä, mutta jos valeraskauden oireet ovat kovin voimakkaat ja häiritsevät koiran ja omistajan elämää, tilanteesta voi keskustella eläinlääkärin kanssa. Mikäli nartulla ei aiota teettää pentuja, yksi mahdollisuus on antaa eläinlääkärin steriloida se, jolloin kiimat...
Suomen Pankin tilastopiste pystyy parhaiten vastaamaan kysymykseen Suomen markan ja ruplan valuttakursseista sekä tarkentamaan pyyntöä.Yhteystiedot ovat: statistics(at)bof.fi, palvelunumero 010 195 703.
Tarkoittanet Theo Mackebenin säveltämää kappaletta Warum?, joka on tullut tunnetuksi koloratuurisopraano Miliza Korjuksen esittämänä. Tästä laulusta ja sen esityksistä löytyy lisää tietoa Helsingin kaupunginkirjaston vastauksesta (esittäjän etunimi on siis Miliza, ei Mitiza).
En löytänyt mistään tietoa, että Marlene Dietrich olisi tämän laulun joskus levyttänyt. Ja jos kuuntelee Marlene Dietrichin matalaa ääntä, on ymmärrettävää, ettei laulu ole kuulunut hänen ohjelmistoonsa, koska sen esittäjältä vaaditaan erityisen korkeaa äänialaa.
Miliza Korjuksen esitys löytyy monelta eri cd-levyltä, esim. seuraavilta:
Korjus, Miliza: Remembering : opera arias & songs (Korjus Recordings, cop. 2005)
Korjus, Miliza: Warum? : unohtumaton Miliza...
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää...
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
Kaari Utrion esikoisteos Kirstin on julkaistu alunperin 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirjan kertomus sijoittuu 1500-luvulle.
Lisätietoja kirjailija Kaari Utriosta ja hänen tuotannostaan saa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kaari Utrion kotisivu http://www.amanita.fi/
Sanojen aika kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös näistä kirjoista voisi olla apua:
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
ISBN 951-31-1770-7 (sid.)
(s.212-214)
Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala)
Helsingissä : Otava, 2004
ISBN 951-1-19094-6 (sid.)
(s. 293-294)
Romaanin sisältö selviää tietysti parhaiten lukemalla, saatavuustiedot näkyvät HelMet-...
Avain-monologi vieraita syntymäpäiville turhaan odottavasta miehestä on Juha Mannerkorven vuonna 1955 julkaisema näytelmä. Siitä on otettu uusia painoksia vuosina 1967 ja 2000. Helsingin kaupunginkirjastosta sitä löytyy useista kirjastoista, esim. uusinta painosta Itäkeskuksen, Kallion, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoista. Kaikki sijaintipaikat löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta.
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Leikola, Anto: Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä (2002) sisältää artikkelin Feeniks-linnusta.
Tältä sivulta löytyy tarinoita:
http://www.phoenixarises.com/phoenix/legends/story.htm
Netistä voit etsiä lisää Yahoo hakemistosta
http://www.yahoo.com
Lisätietoa saat hakuteoksista, esim.
Mytologian sanakirja
Encyclopedia of World Mythology
Ramona/Ramon näyttäisi useiden Internet -sivustojen ja mm. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirjan" perusteella olevan espanjalainen versio saksalaisesta (ns. Old High German) nimestä Reimund. Reimundista on useita erikielisiä versioita ja se tarkoittanee neuvokasta suojelijaa. Alkuperäinen nimi on kaksiosainen(rein, ragin = neuvo ja mund = suojelu, suojelija).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Viljo Nissilän mukaan sukunimi ”Vaakanainen” olisi peräisin ortodoksisista etunimistä ”Vaaka(na)”, ”Vakaa”, ”Vakka” ja ”Vakkoi”. Ne puolestaan juontavat juurensa venäläiseen nimeen ”Vakh”, joka puolestaan tulee muinaisesta kreikkalaisesta nimestä ”Bakkhos”. Sukunimeksi ”Vaakanainen” on muuttunut Mikkosen ja Paikkalan mukaan isännimestä eli oman etunimen perään lisätystä poika-sanan sisältävästä ilmauksesta.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa kerrotaan, että sukunimeä ”Vaakanainen” on käytetty lähinnä Pohjois-Karjalassa. Juuasta on löytynyt varhaisin asiakirjamerkintä nimestä: Jyrki Vasilanpoika Vaakana vuodelta 1618. Pielisjärvellä ja Ilomantsissa nimi on kirjattu...
Sana "äimän käki" esiintyy leikillisessä ilmauksessa "olla äimän käkena" joka tarkoittaa "olla äimänä" = "olla ällistynyt, hämmästynyt, hämmentynyt". Johdannaisverbi "äimistellä" tarkoittaa "ihmetellä tyhmänä, ällistellä, pällistellä, töllistellä". Lähteet: 1. Suomen sanojen alkuperä Etymologinen sanakirja, 3 R-Ö, 2000, 2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa S-Ö, 1994, 3. Paunonen, Heikki, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja, 2000
Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä...
Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää...
Kyseessä on varmaankin DVD-opetusohjelma ”Avaruuskansiot” (YLE Tallennemyynti, 2006). York Films of England näyttäisi julkaisseen sen alun perin 2004. Jostakin syystä alkuperäistä englanninkielistä nimeä ei ole laitettu mukaan luettelointitietoihin, joten siksi hakusi ei tuottanut tulosta. Ohjelman englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yorkfilms.com/spacefiles.html.
Ohjelman saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Harmony Sisters -sisarusten isä Adolf Valtonen oli karjalaista sukua, hän syntyi v. 1892 lähellä Pietaria. Äiti oli norjalainen Ester Adolfsen, hän syntyi Suomessa 1888. Hänen vanhempansa olivat Julius Marenius Adolfsen ja alun perin ruotsalainen Anna Christina Larsson.
Lisää tietoja löytyy Maarit Niiniluodon kirjoittamasta elämäkerrasta Sulle salaisuuden kertoa mä voisin. Harmony Sistersien tarina. WSOY 1992.
Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat.
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958.
"Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Sissi nuori keisarinna -elokuva on yksi kolmesta Sissi-elokuvasta, jotka yhdessä muodostavat Sissi-sarjan. Sissi-elokuvia ei ole myynnissä erillisinä, mutta kokonainen sarja näyttäisi olevan myynnissä ainakin CDON.COM-sivustolla http://cdon.fi/elokuvat/princess_sissi_-_complete_collection-23983903?u… sekä Amazonissa http://www.amazon.co.uk/The-Sissi-Collection-4-DVD/dp/B004N5QOJY . Suomenkielistä tekstitystä näihin ei välttämättä ole kuitenkaan saatavissa.
