"Ilkka Remeksen" kotisivut löytyvät osoitteesta
http://www.ilkkaremes.com/indexx.html
(Remes on salanimi, kirjailijan oikeaa nimeä ei löydy mistään hakuteoksesta. Ari Haasion teoksesta Kotimaisia dekkarikirjailijoita löytyy Remeksen kuva (hän on mies) ja seuraavat tiedot: s. 1962 Luumäellä, kauppatieteiden maisteri,asuu Isossa-Britanniassa. )
Lisää tietoja Remeksestä löytyy DekkariNetti-sivulta http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm
Kokeile myös Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid =272
Valitse ensin kirjailija, ja sitten Laajempi haku -laatikon alla olevasta valikosta esim. kohdan Henkilötiedot.
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Sirkustemppuja opetetaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Markku Aulanko & Kari Nieminen, Sirkustaitojen käsikirja. Otava, 1989
Markku Aulanko & Björn Gammals, Sirkustemppuja palloilla, renkailla ja keiloilla. Otava, 1987
Jari Siljamäki, Klovnerian käsikirja : miten esiintyä klovnina. Atena, 2010
Suurin osa näissä kirjoissa esitellyistä tempuista tosin lienevät soveliaimpia hieman kolmea vuotta vanhemmille aloitteleville sirkustaiteilijoille, mutta jonkin verran pienille lapsille soveltuvia ohjelmanumeroita näistäkin löytynee.
Ruotsintaitoisille suosittelisin lisäksi Claudío Madían italiankielisestä alkuteoksesta käännettyä kirjaa Gör din egen cirkus (Alfabeta, 2005), joka on suunnattu nimenomaisesti lapsille. Myös Lennart...
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Ahvenanmaalaisesta ruokaperinteestä löytyy tietoa ruokaohjeita sisältävistä teoksista, tässä muutama:
Suomen pitäjäruoat / toim. Jaakko Kolmonen (Hki : Patakolmonen, 1987).
Friman, Rosita, Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt : Rosita Frimanin reseptikirja (Parainen : R. Friman, 2002).
Skärgårdssmak veneessä / toim. Manne Stenros, Erik Hornmalm, (Lahti : A la carte kirjat, 2003 Jyväskylä : Gummerus).
Tikkurilan akvaario- ja lemmikki-liikkeen mukaan taistelukala elää parisen vuotta ja kasvaa n. 7 cm pituiseksi. Tiikeribarbi elää 2-5 vuotta ja kasvaa samoihin mittoihin. Molempien kasvu täysipituiseksi riippuu suuresti ravinnon saannista, mutta kyllä ne alle vuodessa ovat kasvaneet.
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesistöissä.
Maalla rehevöityminen johtaa metsien kasvun kiihtymiseen ja kasvillisuuden muutoksiin.
Rehevöityminen vedessä tarkoittaa sitä, että vedessä on liikaa ravinteita. Tämä puolestaan johtaa moneen ketjureaktioon. Kun vesistöt rehevöityvät, on niissä liikaa levää, joka on muun elämän kannalta välttämätöntä, mutta kun sitä on liikaa koko veden ekosysteemin tasapaino järkkyy. Internetistä löydät hyviä aihetta käsitteleviä sivustoja esim. googlesta (http://www.google.com) kirjoittamalla hakusanaksi "rehevöityminen".
Tässä muutama linkki:
http://www.vyh.fi/tila/rehev/rehev.htm
http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/galleria/pyynikki-97/itameri.ht…
http://meri.fimr.fi/algaline/PublicAlgalineDB....
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo, joka on mm. kirjassa Hehkuvin värein : Sanoja vuosien kauneudesta. Kirjan on kustantanut Kirjapaja 2012. Runo löytyy myös internetistä Googlella monista blogeista.
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Meiltä löytyy jokunen nuorten aikuisten romaani ruotsiksi mm. Stephenie Meyeriä ja ruotsalaisia nuorten kirjailijoita. Pienemmille löytyy sitten tietenkin ruotsalaiset lastenkirja klassikot ja vaikkapa Muumeja. Ruotsinkielen oppikirjojen lisäksi meillä on myös pieni kokoelma ruotsinkielisiä lukemistoja ja niistä löytyy sitten ihan aikuisille suunnattuja helppolukuisia kirjoja.
Dan Brownin kirjojen tyylisiä ovat esimerkiksi Paul Sussmanin kirjat Temppelin salaisuus ja Kätketty keidas. Lisää samankaltaisia teoksia löytyy HelMet –tietokannasta, kun käytät hakusanoina Dan Brownin kirjojen asiasanoja. Muun muassa seuraavat kirjat saa hakutulokseksi käyttämällä hakusanoina jännityskirjallisuus ja seikkailukirjallisuus ja salaseurat:
Neitsytkivi / Michael Mortimer
Strindbergin tähti / Jan Wallentin
Kirottujen kirjojen kauppias / Marcello Simoni
Hakusanoilla jännityskirjallisuus ja salakirjoitus ja koodit saadaan hakutuloksena esimerkiksi kirjat :
Einstein-koodi / José Rodrigues dos Santos
Kymmenes sinfonia / Joseph Gelinek
Viimeinen temppeliherra / Raymond Khoury
Kangastusten kirja / Michael Gruber...
Tässä olisi lista sellaisista kuvakirjoista, joita lainataan paljon Vantaan kaupunginkirjastosta ja jotka käsittääksemme edustavat hyvin tämänikäisten lukukokemuksia.
Ensin kirjoja 1-2-vuotiaille:
Marin: Nalle- kirjat
Got: Antti- kirjat
Lindgren,Barbro: Oskari- kirjat
Wolde: Teemu-kirjat
Wolde: sanna-kirjat
Cousins: Maisa-kirjat
Inkpen: Possu Pallero
Duner: Elina-kirjat
Louhi: Aino-kirjat
Tomppa-kirjat
Hill: Puppe-kirjat
Sitten kirjoja 3-4-vuotiaille:
Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kuvakirjat)
Bergström: Mikko Mallikas
Harjanne: Minttu-kirjat
Jansson: Muumi-kirjat (kuvakirjat)
Teutori: Miina ja Manu-kirjat
Havukainen: Veera-kirjat
Harainen: Emma-kirjat
Parvela: Anna ja Antti-kirjat
Reynolds: vesa ja Valle-kirjat
En löytänyt tietoa Merja Jalon harrastuksista, mutta kirjailijasta löytyy tietoa Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Tietoa löydät myös esimerkiksi teoksesta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Merja Jalosta on useita aikaisempia kysymyksiä joiden vastauksia voit selata Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakusanaksi Merja Jalo.
Laulu on nimeltään Afrikassa, kansansävelmä, sanat Juha Vainion. Se löytyy mm. nuottijulkaisusta Suuri lastenlaulukirja. Tarkista saatavuus www.helmet.fi .
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia suomenkielisiä teoksia joissa on tietoa nukkekodin ja sen kalusteiden rakentamisesta.
Tekijä Nimeke Luokka Sig.
------------------- --------------------------------- ---------- ----
Peltola, Tuula NUKKEKODIN NIKSIKIRJA 65.8 PEL
Zechlin, Ruth VEISTOTÖITÄ 65.1 ZEC
Boulton, Vivienne Nukkekotikirja 65.8 BOU
Nukkekodin ja sen kalusteiden valmistamisesta löytyy teoksia myös esimerkiksi englanniksi.
Lisäksi nukkekodin valmistamiseen ja sen sisustamiseen liittyviä lehtiartikkeleita on haettavissa kirjastossa Aleksi-tietokannasta....
"Klassinen musiikki" on hyvin karkea yleiskäsite, jolla tarkoitetaan arkipuheessa joko ns. taidemusiikkia yleensä (erotuksena populaari- ja kansanmusiikista) tai hiukan tarkemmin barokkimusiikin jälkeisen "klassismin" ajan taidemusiikkia. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa musiikin lajin sisällä pysyvästi suosittuja sävellyksiä: voidaan puhua esimerkiksi "klassisesta 1970-luvun reggae-musiikista" tai "klassisesta rockista" (sillä tosin voidaan tarkoittaa myös taidemusiikista vaikutteita ottanutta rockia).
Mikään edellisistä ilmaisun käyttötavoista ei ole objektiinen eli täsmällisesti ilmaistavissa, koska kyse on pohjimmiltaan esteettisistä ja makuarvioista. Ns. taidemusiikin piirissä toimivat ihmiset ovat usein hyvin eri...
Isoisät olivat veljeksiä, heidän lapsensa ovat serkkuja, lasten lapset pikkuserkkuja ja lasten lasten lapset ovat kolmannen polven serkkuja. Toisin sanoen, 3. polven jälkeläiset ovat keskenään pikkuserkkuja.
Kysymykseesi ei voi vastata tyhjentävästi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, koska aihe on laaja ja monitahoinen. Löydät hyvin tietoa luostarilaitoksen synnystä lähikirjastosi tietosanakirjoista (esim. Otavan suuri ensyklopedia ja Spectrum).
Lähes kaikissa ns. korkeammissa uskonnoissa esiintyy luostarielämää. Kristillisen luostarilaitoksen syntymämaa on Egypti. Siellä syntyi ensimmäinen erakkoyhdyskunta, joka myöhemmin kehittyi varsinaiseksi luostariksi. Ensimmäinen historiankirjoituksen maininta erakoista on vuodelta 250. Ensimmäisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pyhää Pakomia eli Phomios Suurta (n. 290-346). (Tiedot ovat Otavan suuresta ensyklopedista.)
Jonkin verran tietoa luostarilaitoksen historiasta löydät...
