Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan. Päiväksi tuli 2.2.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Vaikuttaa siltä, että yhtä perusteosta aiheestasi ei löydy. Alla on muutamia kirjoja, joista kustakin löytyy tietoa osasta kysymistäsi aiheista. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Suomalainen kansanperinne / Leea Virtanen (1988)
- Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki / Elina Ranta, Maija Ranta (1982, lastenkirja)
- Suomalainen kansankulttuuri / Toivo Vuorela (1975)
- Kalevalan mytologia / Juha Pentikäinen (1987)
- Mythologia Fennica / Christfrid Ganander (1984, näköispainos vuodelta 1789)
- JOHDATUS MUINAISSUOMALAISEEN MYTOLOGIAAN / IIVAR KEMPPINEN (1957)
- Suomalainen samanismi : mielikuvien historiaa / Anna-Leena Siikala (1994)
Verkkokauppojen joukosta löytyi tällainen mm.laadukkaita naisten vaatteita tarjoava Verkkokauppa PrettySales
(http://www.prettysales.fi/pages.php?page=info), joka ostaa käytetyt vaatteet yksityishenkilöiltä ja suoraan valmistajilta.
Helvi Juvosen runo "Kuningas Kultatakki" julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1950. Runo löytyy myös esimerkiksi Helvi Juvosen runojen kokoelmista "Kootut runot" (WSOY) ja "Aukea ei koskaan metsään ovi: kootut" (WSOY, 2009) sekä useista antologioista.
Runo "Kuningas Kultatakki" alkaa näillä riveillä:
"Kaikki kaupungin kadut eivät meitä auta.
Kaikki puistot ja kirkot eivät meitä auta.
Me kuljemme kysymystä kantaen,
me elämme siinä, se elää meissä:
Onko tämä totta ja kannattaako."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Juvonen, Helvi: Aukea ei koskaa metsään ovi: kootut. Toim. Mirkka Rekola ja Liisa Enwald (WSOY, 2009)
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Turun kaupunginkirjastossa on vain WSOY:n "Suomi-englanti-suomi-sanakirja" (1999) CD-ROM-levynä.
Kustantajien yhteisluettelo Finnbooksista löytyi muiden kustantajien CD-ROM-levyjä: "Gummeruksen CD-ROM sanakirja suomi-englanti-suomi" (1999), Sandstonen "Eurotranslator professional suomi-englanti-suomi CD-sanakirja" (1999) ja Blue Ball Oy:n "Syntax suomi-englanti-suomi language translator 6.0" (1998).
Lisäksi WSOY:ltä on ilmestynyt "Englanti-suomi suursanakirja CD-ROM" (1999) ja "Suomi-englanti suursanakirja CD-ROM" (1999). Näitä kaikkia CD-ROM-levyjä kannattaa kysyä kirjakaupoista.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa Ilkka Remeksen henkilöstä ja teoksista: Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, BTJ, 2001 sekä Kotimaisia dekkarikirjailijoita 3. BTJ, 2000. Itse Hermes-kirjasta näyttäisi olevan aika vähän arvosteluja. Kirja on nuortenkirja, jonka päähenkilönä on Aaro Korpi -niminen poika.
Voisit yrittää etsiä tietoja Remeksestä hänen kustantajansa WSOY:n sivuilta: http://www.wsoy.fi. Täältä löytyy myös Remeksen itsensä kirjoittama artikkeli teoksestaan: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter. Ilkka Remeksen kotisivut sekä Dekkarinetin ja Wikipedian sivut ovat myös hyviä. Ruumiin kulttuuri -lehdessä...
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011...
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Alina-nimellä näyttää olevan useita selityksiä. Se voi olla lyhentymä Adelinesta , joka on kansanomainen muunnos Adelheidista ( saks. jalosäätyinen tai jalomielinen kaunotar) tai Helenasta (kreik. aurinkoinen, loistava). Se voi olla myös Alin sisarnimi (arab. ylhäinen, ylevä, korkea).
Aleksi on Aleksanterin lyhentymä (kreik. puolustaja, suojelija, auttaja).
Jasper on Kasperin (pers. rahastonhoitaja, kalleuksien vartija) rinnakkaismuoto.
Muista mainitsemistasi nimistä löydät tiedot Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana etunimet ja haluamasi nimi (esim. etunimet Iida) ja tee haku. Kannattaa käydä tutkimassa arkistoa, sillä sieltä löytyy...
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Television katsojalukuja mitataan ns. mittaritutkimuksella, jota Finnpanel Oy tekee muun muassa Yleisradion, MTV:n ja Nelonen Median toimeksiannosta.
Tutkimus tehdään kotitalouksien televisiovastaanottimiin asennettavilla mittareilla, joilla tutkimukseen osallistuvien talouksien television katselua pystytään mittaamaan elektronisesti sekunti sekunnilta. Tutkimukseen valitaan satunnaisesti 1100 taloutta niin, että ne edustavat TV-talouksia Suomessa. Yhteensä tutkimukseen valitaan noin 2300 henkilöä.
Tutkimuksen piirissä olevan perheen kaikkien televisiovastaanottimien yhteyteen asennetaan mittarit, jotka rekisteröivät jokaisen perheenjäsenen TV-käytön ympäri vuorokauden. Mittaria ohjataan kaukosäätimellä, jossa kullakin perheenjäsenellä on...
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut...
Keskustakirjasto Oodi Helsingissä näyttää olevan tällä hetkellä ainoa A0-tulostus paikka."Roland TrueVIS SG 540Suurkuvatulostin tulostaa laadukasta täysvärikuvaa. Laitteella voi tulostaa jopa 130 cm leveitä ammattilaistasoisia julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia.Huomaa, että pieniresoluutioiset kuvat, kuten verkkokuvat ja kännykkäkuvat pikselöityvät isoina tulosteina. Asiakas on itse vastuussa tulostamansa kuvan laadusta ja resoluutiosta. Materiaalimaksu peritään myös epäonnistuneista tulosteista. Tulostin on tarkoitettu isoihin printteihin, ja minimikoko on 0,5m eli 7,5€.Isojen kuvien tulostaminen vie aikaa, joten otathan tämän huomioon varauksesi pituudessa. Huomioithan myös, että varausaika tarkoittaa tulostusaikaa. Tiedoston...
