Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1916 25 pennin hopearahan arvo olisi ollut rahan kunnon mukaan 50 sentistä 3 euroon. Verkkokaupassa tätä kolikkoa näytetään myyvän 7 euron hintaan:
https://www.holmasto.fi/webshop/juhlarata
Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Runon on kirjoittanut suomenruotsalainen Karl A. Tavastsjerna. Runo löytyy ruotsiksi esim. kokoelmasta Ur Finlands svenska lyrik 1-2 (Schildt, 1949) Kyseinen säe on runosta Ur unga känslor.Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xur*%27+finl**+lyrik**&searchscope=…
Pääkirjaston sekä Kallion kirjaston varastosta löytyy suomeksi Tavastsjernan Valikoimia runoelmia. Kokoelmassa runo löytyisi mahdollisesti myös suomeksi.
Muistelemasi laulun nimi on kaikessa ytimekkyydessään Ol´ kerran vanha, häijy, ruma peikko aikoinaan ja sen on säveltänyt ruotsalainen Felix Körling. Körling kirjoitti myös alkuperäiset sanat ja suomennoksesta vastasi Immi Hellen.
Yleisradion fono.fi -palvelusta löytyy useita levytystietoja, esimerkiksi tämä: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=33deb6c2-2ef6-4097-b17f-0cab9477695c
Lisäys: Laulusta näkee käytettävän myös ruotsinkielisen epävirallisen nimen suomennosta: Det var en gang -> Oli kerran. Virallista nimeä ei liene olemassa.
Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Kyseessä ei ole Eino Leinon runo, vaikka monessa yhteydessä virheellisesti näin mainitaan. Runon on kirjoittanut helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenisen vuotta sitten.
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-tuskista-vapaa-ja-mukana
HS 13.11.2005 ja HS 11.4.2016
Pääkaupunkiseudun kirjastot, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, hoitavat aineistohankintansa itsenäisesti, joten sinun täytyy tiedustella aineistonvalintaperusteista joka kirjastosta erikseen. Espoon ja Helsingin Internet-sivuilla on kirjastojen aineistonvalinnan perusteet luettavissa. Kaikkiin neljään kirjastoon voi lähettää aineistonhankintatoivomuksen Internetin kautta. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole mitään poikkeavia rajoituksia aineiston hankinnassa. Eroa saattaa tosin olla esim. omakustanteiden hankinnassa, joita ei ainakaan Helsingin kaupunginkirjastoon yleensä oteta. Laitan oheen yhteystiedot eri kirjastojen hankintaosastoille sekä yllämainituille Internet-sivuille.
Espoo, aineistokeskus, puh. * 816 5011...
Tupac Shakurista löytyy tietoja suomeksi seuraavista kirjoista:
- Heikki Hilamaa: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia (s. 195-199)
- Chang, Jeff: Can't stop won't stop : hiphopsukupolven historia (useilla eri sivuilla).
Shakurista on lisäksi mainintoja seuraavissa englanninkielisissä kirjoissa:
- George, Nelson: Hip hop America
- Lommel, Cookie: The history of rap music
Kirjoja voi kysyä Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, puh. 03-8125530. Niiden saatavuuden voi myös tarkistaa kirjaston LASTU-tietokannasta: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/
Hiusalalla palkka voidaan maksaa joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuotoisena palkkana. Tiedot alan palkoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä löytyvät Hiusalan työehtosopimuksen liitteistä 5 ja 6:
http://www.finlex.fi/data/tes/stes1604-MU57Hiusala1111.pdf
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
It hurts to say goodbye on tämän laulun nimi, säveltäjät Jack Gold ja Arnold Goland, suomennettu nimellä Kai vielä kohdataan. Laulaja on varmaankin Vera Lynn, brittiläinen laulaja, joka esiintyi jo 1930-40 -luvuilla. Hänen ehkä tunnetuin esityksensä on We'll meet again elokuvasta Tohtori Outolempi.
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Kyseessä on Helena Anhavan runo, joka alkaa rivillä Itseään on turha lähteä pakoon. Tämä nimeämätön runo on kokoelmasta Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Helena Anhava: Runot 1971 -1990.
Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999): Nelli ja Noora ovat molemmat lyhentymiä Eleonorasta.
Eleonora: (arabian Ellinor, Jumala on valoni). Espanjaan 1000-luvun alussa maurien välityksellä saatu nimi, joka sieltä levisi muuallekin. Englannin kuningashuoneista se tunnetaan 1100-luvulta lähtien. Manner-Eurooppaan Eleonora tuli Englannista erityisesti William Shakespearen välityksellä. 1800-luvulta lähtien sitä ovat käyttäneet myös monet saksalaiset kirjailijat ja säveltäjät. Suomen almanakassa nimi oli muodossa Eleonora 1705-1889 (Haaparannan almanakassa v:een 1900 ja Luulajan 1901-05) 11.7., ja 1890-1928 sekä uudelleen v:sta 1973 samana päivänä kirjoitusasussa Eleonoora. Ruotsinkielisessä almankassamme on 11.7. edelleen Eleonora....
"Matkalla"-tilassa oleva kirja on matkalla palautuspaikasta omistajakirjastoon, ts. siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin se kuuluu. HelMet-kirjastoissahan lainat voi palauttaa mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastojen toimipisteistä.
Mikäli kyse on teoksesta, jota on järjestelmässä vain yksi kappale ja se on "matkalla"-tilassa, voit hyvin tehdä siitä varauksen. Kirja lähtee sinulle heti, kun edellinen lainaaja on palauttanut sen. Jos teoksesta taas on HelMet-kokoelmissa useampia niteitä, varauksesi tarttuu ensimmäiseen palautuvaan.
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis...
Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6
Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852.
Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73
Taika-...
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
