Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
Zacharias Topeliuksen runon Ljungblommor suomennos Kanervankukkia sisältyy Topeliuksen koottujen teosten osaan XI. Runon on suomentanut Otto Manninen.
Topelius, Zacharias: Kootut teokset : XI : Runoja (WSOY, 1931)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Alcatrazin vankilasta löytyy tietoa englanniksi mm. seuraavilta www-sivuilta: http://www.nps.gov/alcatraz/ , http://alcatraz.san-francisco.ca.us/ ja http://www.sf50.com/alcatraz/ . Ainakin Turun yliopiston kirjastossa voit myös selailla Ebsco-tietokannassa olevia artikkeleita. Voit etsiä niitä hakusanalla Alcatraz. Myös ne ovat pääasiassa englanniksi. Aiheesta on kirjoitettu ainakin seuraavat kirjat: Thomas E. Gaddis: Birdman of Alcatraz ja James A. Johnston: Alcatraz, Island Prison. Viihteellisen näkökulman aiheeseen antaa Don Siegelin ohjaama elokuva Pako Alcatrazista. Laajempaa suomenkielistä aineistoa en onnistunut löytämään. Sanfranciscoa käsittelevät matkaoppaat antavat yleensä lyhyen katsauksen myös Alcatrazin vankilasaaresta, joen...
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta saada täsmällisiä tilastotietoja lainatuimmista runoista. Seuraavat lastenrunokoelmat ovat sellaisia, joita Itäkeskuksen kirjastossa näppituntumalla lainataan paljon.Runokoelmat eivät myöskään ole tässä lainatuimmuusjärjestyksessä, vaan kaikkia mainittuja teoksia luetaan ja lainataan ahkerasti.
Huovi, Hannele: Vauvan vaaka
Itkonen, Jukka: Be et pop - lastenrunoja ja runotarinoita, Rinkeli Ronkeli
Korolainen, Tuula: Aaveaakkoset
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro
Nuotio, Eppu: Ollaan ananas ja kookos, Älä ankka aivasta
Pakkanen, Kaija: Iloinen pillipiipari
Suomen lasten runotar (toim. Kaarina Helakisa)
Tiihonen, Ilpo: Jees, ketsuppia
Tietoja teosten...
Suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita musiikin käytöstä liiketiloissa:
Karjula, Marja-Leena: Anna musiikin markkinoida puolestasi : mukavaa ostosten tekoa musiikin kera. Julkaisussa Teostory 2004 : 4, s. 16-17.
K-Rauta 75 luottaa ääneen : Valintatalo pohtii: soittaako vai ei?. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa. 1995 : 3, s. 12-13.
Rockia vai klassista - asiakaskunnan mukaan. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa 1995 : 3, s. 8-10.
Karjula, Marja-Leena: Taustamusiikki antaa yritykselle ilmeen. Julkaisussa Teostory 2006 : 3, s. 14-15.
Koivunen, Johanna: Taustamusiikki on kuultavaksi, vaan ei kuunneltavaksi. Julkaisussa Vähittäiskauppa 2001 : 1, s. 54-57.
Karjula, Marja-Leena: Yritykset pitävät taustamusiikkia tärkeänä....
Mikäli haluamanne kirja ei kuulu oman kirjastonne valikoimiin, voitte saada sen luettavaksenne tekemällä siitä kaukolainatilauksen. Tilaus tehdään oman kirjaston kautta, ja kaukolaina on maksullinen. Kysymäänne kirjaa löytyy monista kirjastoista ympäri Suomen, joten se on varmasti saatavissa.
Mikäli Tantarimäen kirjoja haluaa ostaa omakseen, kirpputorit ja antikvariaatit lienevät paras vaihtoehto, sillä hänen kirjansa ovat todellakin loppuunmyytyjä. Yksi vaihtoehto ovat internetissä toimivat antikvaarien sivustot, esim. seuraavat:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
Kummassakin edellämainitussa voi myös jättää tiedon hakemastaan kirjasta puutelistalle.
Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Vaikka sinulla on jo rosvopaistin valmistusohje niin annan löytämiäni kirjojen nimiä, joissa on ruokaohjeita rosvopaistin valmistamiseksi. Niissä saattaa olla myös tiedonjyväsiä ja kuvia, jotka liittyvät rosvopaistin historiaan ym. tietoa:
Jaakko Kolmonen: Jaakon parhaat erikoiset. 1988.
Jaakko Kolmonen: Jaakon riistakirja. 1994. Tässä on myös muita maahaudassa valmistettuja ruokia
(maalintu, savilintu) kuin rosvopaisti.
Jaakko Kolmonen: Suomen, Karjalan ja Petsamon riistaruoat. 2000. Tässä on karhunlihasta tehty rosvopaistin ohje.
Kolbe, Pirkko: Kaiken maailman lammas. 1995.
Rautonen, Markku: Luonnon ruokavuosi : rosvopaistista valkosipulisieniin. 1991.
Sarola, Janne: Ruokaa avotulilla. 2000.
Lehtiartikkeleita ei juuri löytynyt. Lammas ja...
R.L. Stinen kirjoittamat kirjat ovat olleet hyvin suosittuja. Niitä on ilmestynyt suomeksi 23 kappaletta, joista uusimpia ovat Armoton aikamatka, Hullu tiedemies, Pirullinen päiväkirja, Uhka metsässä ja Karmivat pianotunnit. Aikaisemmista meidän kirjastossamme oli hyvin suosittu Elävien nukkejen yö.
Myös Darren Shanin kirjat ovat hyvin suosittuja. Niitä on suomeksi ilmestynyt kolme: Friikkisirkus, Vampyyrin oppipoika ja Kauhun tunneleissa.
Voisit kokeilla myös Angela Sommer-Bodenburgin Pikku vampyyri-sarjaa. Sarjan uusin kirja on nimeltään Pikku vampyyrin syntymäpäivät.
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.2004 ja Tuominen, Olavi: Kirjanpidon perusteet.1995 (1.-osassa on käsitelty yhdenkertainen kirjanpito).
Yhdenkertaisesta verotuksesta löytyy tietoa mm. Verohallinnon sivuilta osasta verotustietoa yritysasiakkaille http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?domain=VERO_MAIN&path=5,40,89,91&…- ,
ja Ammattinharjoittaja.fi:ssä http://www.ammatinharjoittaja.fi/index.php?section=2 .
Jonkin verran käytännön ohjeita löytyy ura- ja rekrytointipalvelu Uranus.fin keskustelusta, http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/keskustelu/open.php?id=41701
Painetut lähteet saattavat olla luotettavimpia tällaisessa yhteydessä.
Uuden zoon osassa 9 sivulla 31 sanotaan lukkien lahkolla olevan ainoastaan kaksi pistesilmää eturuumiin keskellä. Sivulla 32 kerrotaan hämähäkkien lahkolla olevan tavallisesti kahdeksan, joskus kuusi ja muutamissa tapauksissa kaksi pistesilmää. Ne saattavat myös puuttua kokonaan. Pistesilmät sijaitsevat eturuumiin etuosan selkäpuolella.
Kokosävelasteikkoa on vaikea selittää ilman nuottiviivastoa, joten asia voisi selvitä seuraavista linkeistä
http://www.uta.fi/mute/ast17.htm
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=24&la=fi
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Bror Bäckströmin Mistä tyyli? -kirjan mukaan (s. 47) hännystakki on frakin vanhempi nimitys. Sanalla saatetaan kuitenkin viitata myös saketin takkiin. Saketti on aamu- ja iltapäiväasu, jota voidaan käyttää vain klo 18 saakka. Frakki on arvokkaiden iltajuhlien ja tanssiaisten, virallisten vastaanottojen ja akateemisten seremonioiden asu.
Saketin takki on joko helmenharmaa tai musta, ja sen kanssa käytetään mustaharmaaraidallisia housuja ja harmaata tai buff-väristä liiviä. Frakin kanssa käytetään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valkoista rusettia ja valkoisia liivejä.
Lähteet:
Bäckström, Bror: Mistä tyyli? (WSOY 2004)
Roetzel, Bernhard: Täydellinen herrasmies (Könemann 2000)
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nnystakki
Portugalissa on käytössä kaksi aikavyöhykettä: Manner-Portugali ja Madeira noudattavat aikavyöhykettä UTC+00:00 (kesäaikaan UTC+01:00) ja Portugaliin kuuluvat Azorit UTC-01:00 (kesäaikaan UTC+00:00).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Time_in_Portugal
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Standard_time_zones_…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Yksinkertaisella Google-haulla löysin kaksi yhtä suurta skeittipuistoa, jotka sijaitsevat Oulun Hovinpellossa ja Helsingin Kontulassa. Molemmat ovat 2000 neliömetriä isoja. Kontulan skeittipuisto on sisäskeittihalli, kun taas Oulun skeittipuisto on ymmärtääkseni ihan puistossa.
Tässä vielä linkit sivuille, joilta tiedot löysin:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10613.html
http://omakaupunki.hs.fi/mesta/66858448/Kontulan+skeittihalli
