Mainintaa soundtrack-äänitteestä ei löydy toistaiseksi mistään, ilmestyihän elokuva vasta viime vuonna. Elokuvan musiikin on säveltänyt Adrian Johnston. Voit seurata tilannetta oheisista osoitteista: http://www.allmusic.com/ ja http://www.imdb.com/
Aino Sallan (oik. Aino Matilda Viitainoja) teosta Anri, tunturien tyttö (Oulu : Perjantai, 1947) näyttää olevan hyvin huonosti saatavissa. Lainattavia kappaleita en onnistunut löytämään, mutta kirjaa on kuitenkin mahdollista päästä lukemaan.
Frank-monihaulla löytyy tieto, että kirjaa on kaksi kappaletta Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa. Ne ovat pääkirjaston maakuntakokoelmassa eikä niitä lainata, vaan ne ovat vain lukusalikäytössä.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta teosta taas löytyy vain yksi kappale. Se sijaitsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kirjaston varastossa, eikä sitäkään anneta kotilainaan. Paikan päällä sitä voi kyllä käydä lukemassa. Kannattanee varmistaa SKS:stä, että teos todella löytyy....
Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja...
Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Gonzo (italian typerystä ja hölmöä merkitsevän sanan mukaan) on Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY, 2003) mukaan "Yhdysvalloista peräisin oleva tolkuttoman-hillittömän kirjoittelun undergroundvaikutteinen muoto, joka kyseenalaistaa ns. hyväksytyt arvot ja vääristelee tahallaan tosiasioita. Gonzo-journalismille on ominaista liioitellun retorinen kielenkäyttö, bisarrit ja kreisit ilmaisut yms. Käsitteen lanseerasi Hunter S. Thompson Rolling Stone -lehdessä 1971 julkaisemassaan kirjoituksessa."
Oikein hyvä johdatus gonzon olemukseen on Esa Saarisen kirjoitus Gonzo-journalismi eli kirjallisuuden ylösnousu M. A. Nummisen ja Saarisen kirjeenvaihtokirjassa Terässinfonia (Weilin + Göös, 1981). Parhaita esimerkkejä gonzo-tyylistä...
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää...
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit
Seuraavassa hieman vihjeitä esitelmääsi:
- Hitit : 70-luku. (Sis. 80 laulua, sanat, nuotit ja tiedon siitä, kuka esitti ja minä vuonna)
Taustatietoja artisteista saat esim. teoksista:
- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2 ja
- Nyman, Jake: Rocktieto 1-3.
1990-luku
Suosikki- ja Soundi-lehdistä löytyy listoja 90-luvun suosikkiäänitteistä ja Mitä-missä-milloin vuosikirjassa on vuosikatsaus myös kevyeen musiikkiin ja listoja myydyimmistä levyistä.Taustatietoja esittäjistä mm.
seuraavista:
- Jee jee jee : suomalaisen rockin historia.
Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html ja etsiä lisää tietoa esim. asiasanoilla popmusiikki, historia, Suomi.
Avain-monologi vieraita syntymäpäiville turhaan odottavasta miehestä on Juha Mannerkorven vuonna 1955 julkaisema näytelmä. Siitä on otettu uusia painoksia vuosina 1967 ja 2000. Helsingin kaupunginkirjastosta sitä löytyy useista kirjastoista, esim. uusinta painosta Itäkeskuksen, Kallion, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoista. Kaikki sijaintipaikat löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta.
Tekijänoikeus ei riipu painosten määrästä, vaan se on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Täältä löydät lisätietoa tekijänoikeudesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Runo on julkaistu aikoinaan Säästäjä lehdessä vuonna 1927. Se löytyy esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla osassa 3.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%C3%A4m%C3%A4n%…
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan ainoa nuottijulkaisu, josta etsimänne laulu Luvattu maa löytyy, on nuottikirja Elämän siiville (Kirjapaja, 2008). Kirjassa on sävelmän melodia ja sointumerkit.
Elämän siiville -nuottijulkaisu näyttää löytyvän useista yleisistä kirjastoista.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teoksen "Standard catalog of world paper money. Modern issues : 1961-present" (2007) mukaan ei kierrossa olleen vuoden 1963 yhden dollarin arvo on 4 USA:n dollaria, eli kolmisen euroa.
Ilmailulaitoksella on voimassa oma työehtosopimuksensa (tes). Palkat eivät ole julkisia ja ne ovat sopimuksenvaraisia (toki jonkinlainen palkkahaarukka on olemassa työtehtävien mukaan). Työpaikanhakijan tulisi siis itse esittää oma palkkatoiveensa.
Kirjassa Topi tulee kuudennelle luokalle ja häntä kiusataan erilaisuutensa vuoksi. Usein kirjan lukijat ovat päähenkilöä vähän nuorempia. Tätä voisi suositella viidennelle luokalle, mutta kyllä se käsittääkseni soveltuisi myös neljännelle tai kuudennelle luokalle lukutaidon tasosta riippuen.
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet...
Musikaalien suomennettuja sanoituksia löytyy tosiaan esimerkiksi Toivelaulukirjoista, mutta ei kaikkia. Muuallekaan niitä ei valitettavasti ole koottu. Kaikkien musikaalien sanoituksia ei kaiketi ole julkaistukaan.
Sanoituksia kannattanee kysyä teattereilta, jotka ovat musikaalia esittäneet. Näytelmät.fi-sivuston kautta voi etsiä tietoja näytelmistä ja niitä esittäneistä teattereista:
http://näytelmät.fi/
