Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
Pikkuserkkujen vanhemmat ovat äidin serkkuja tai isän serkkuja. Varsinaista erillistä nimitystä heistä ei yleiskielessä ole.
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Siellä mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi oheisen taulukon:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston...
Neiti Etsivä -sarja on todella laaja kokonaisuus, jonka kaikkia kirjoittajia on melkein mahdoton selvittää. Carolyn Keenestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tästä vastauksesta on varmaan eniten hyötyä:
"Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ). Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert." Tarkempaa tietoa...
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Alkuperäisen runon tekijä on Leo Iikka Vuotila. Se on ilmestynyt hänen kokoelmassaan Kanssapuheita (1974) nimellä Kahdelle. On kaunis tie on muunnelma ja lyhennelmä ko. runosta. Runo löytyy myös netistä, kun etsii googlesta sanoilla kahdelle ja vuotila.
Maamme laulu löytyy Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista, jota saa lainata joka kirjastosta. Se on Paavo Cajanderin suomentama ja se on hyvin pitkä runo.
Katso esim
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html
Virsi maa on niin kaunis on ruotsiksi Härlig är jorden ja löytyy virsikirjasta, eli Svensk psalmbok för den Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Se löytyy jouluvirsistä.
Katso myös
http://runeberg.org/sondag/0022.html
http://www.evl.fi/borga_stift/psalmer/psalmkommentarer.htm
Eniten voittoja on Irlannilla (7). Huonoimmin menestyneestä ei löytynyt tietoa.
Alla linkki Wikipedia-artikkeliin Eurovision laulukilpailun voittajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Eurovision_laulukilpailun_voittajista
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
"Tiittanen, Jorma (s. 1929) Nimimerkki Titu. Tunnetuinta Titua on Seuran kokosivun sarjakuvamainen pilapiirrossarja Titulointia" (http://www.laakisarjat.fi). Titun pakinoista on ilmestynyt myös ainakin seu-
raavat kokoelmat; Valitut vitsaukset, Kootut kuplat ja Hyvä Suomi. Teosten saatavuuden voit tarkistaa
Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan.
Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Isän tai äidin nimestä muodostetusta poika- tai tytär-loppuisesta nimestä on säädetty vain, että se voidaan antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi (Nimilaki 32 b §). Ennen vuonna 1991 voimaan tullutta uutta etunimilakia sallittuja olivat vain isän nimestä muodostetut nimet.
Patronyymejä, isännimiä esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä. Myöhempien vuosisatojen kirkonkirjoihin niitä on toisinaan merkitty, toisinaan ei. Myös matronyymejä, äidinnimiä, esiintyy kirkonkirjoissa jonkin verran. Isännimet ovat olleet talonnimen tai muun asuinpaikan nimen, ammattinimityksen tai nimetyn ominaisuuksista kertovan liikanimen ohella sukunimiksi vakiintuneiden lisänimien perustana. Niitä on käytetty sukunimenomaisesti siinä vaiheessa kun kaikilla ei vielä...
Stringejä ei oikestaan ole tarvinnut ”keksiä”, sillä stringien kaltaiset vaatteet olivat ensimmäisiä ihmisen käyttämiä vaatteita. Lämpimien seutujen alkuperäiskansoilla stringien kaltainen pieni vaatekappale on vielä nykyäänkin usein heidän ainoa asusteensa – niin miehillä kuin naisillakin.
Vaatekappaleen nimi tulee englannin sanasta G-string (G-kieli). Nykyisessä muodossaan stringeistä tuli muoti-ilmiö varsinaisesti 1970-luvulla Etelä-Amerikkalaisten tanssijoiden käyttämän vaatteen vuoksi. Tosin jo vuonna 1946 Louis Réard suunnittelin maailman ensimmäiset bikinit, joiden alaosa oli string-mallinen. - Stringien suosio perustunee ennen kaikkea niiden pakaroita korostavaan vaikutukseen. Toisaalta niiden menestystä on kasvattanut...
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
