Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit selata kirjastojen aineistoa, johon myös pro gradut sisältyvät, tätä järjestelmää voit selata lähimmässä yliopiston kirjastossasi. Hakusanaksi voit laittaa kuntoutus ja ehkä täsmentää aiheeseesi sopivalla toisella hakusanalla esim. vanhukset.
Seuraavat teokset ovat kuntoutuksesta tehtyjä pro graduja, ne ovat poimintoja Lindasta, kuntoutuksesta on tehty lukuisia pro gradu töitä. Voit tarkistaa alla olevien teosten saatavuuden vaikkapa Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon kotisuvuilta http://www.terkko.helsinki.fi/ sivuilla olevasta Helkasta, Helsingin yliopiston kirjastojärjestelmästä. Teokset, joita ei tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi. Kokeile myös muita Terkon sivuilla...
Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan:
1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa.
Jääskeläinen, Viljo
Kotiseutu, / 1912, s. 156-158
2. Kevätpäivä...
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Bert-sarjasta ja sen kirjoittajista Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista on kysytty aikaisemminkin.
Viittaan tässä kahteen aikaisempaan vastaukseen, joista löytyy jo kohtuullinen määrä linkkejä. Jos haluat katsoa aikaisempia vastauksia vielä tarkemmin, mene "Kysy kirjastonhoitalta" -sivujen etusivulle http://tietopalvelu.kirjastot.fi ja valitse sieltä kohta "arkisto" ja kirjoita sitten hakusanaksi: jacobsson anders.
Tässä aikaisemmin vastatuista kaksi:
-1)Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa
kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www....
Lahden ensi- ja turvakodin Internetsivuilla on runsaasti tietoa perheväkivallasta. Sivulla http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/infolinja/kriisi/nainen.htm löytyy mm. lista naisiin kohdistuvista väkivallan lajeista.
Ensi- ja turvakotien liiton ( http://www.ensijaturvakotienliitto.fi ) Internetsivuilta saa tietoa mm. Jussi-työstä (Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi). Jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/3jasenet/jasenet.html
Lisää aiheesta:
Lyhytterapiainstituutti http://www.reteaming.com/perhevakivalta/index.htm
Nettiturvakoti http://www.turvakoti.net/
HelMet-kirjastoista on saatavissa parisuhdeväkivaltaa käsittelevä väitöskirja ja muita aiheeseen liittyviä...
Alla linkki tekijänoikeuslain muutokseen, joka koskee kirjastojen
lainauskorvauksia.
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 1228/2006
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Lakitekstin lopussa on linkki lain hallituksen esitykseen 126/2006.
Ohessa IPR University Centerin tekemä uutinen asiasta
http://www.iprinfo.com/uutiset?action=details&id=551&offset=140
Tarkempia tietoja voi kysyä opetusministeriöstä
puhelin (09) 16004.
Valitettavasti internetistä ei löydy Sotaromaania tai Tuntematonta sotilasta.
Esimerkiksi vapaasti verkossa saatavilla, Project Gutenberg -nimisellä sivustolla, on sellaisia suomalaisia klassikoita, kuten Aleksis Kiveä tai Minna Canthia, joista tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Tekijänoikeus vanhentuu kun tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Väinö Linnan tapauksessa näin ei ole.
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
Et kysymyksessäsi tarkentanut, mihin tarkoitukseen haet tietoa (esitelmääkö varten?) ja kuinka laajasti. Seuraavassa muutamia viitteitä, joitten avulla pääset ainakin alkuun. Jos tarvitset enemmän tietoa, esim. lehtiartikkeleita, tule kirjaston tietopalveluun, niin haemme viitteitä lisää.
Maailmanhistorian yleisteoksista löytyy lyhyitä selostuksia Kuuban ohjuskriisistä, mm. teoksista Kuohuva vuosisata: osa 9 ja Otavan suuri maailmanhistoria: osa 18.
Robert F. Kennedyn teos 13 päivää kuilun partaalla on yksityiskohtainen selonteko ohjuskriisin tapahtumista ja siihen liittyneistä neuvotteluista.
Iltasanomien historiallisesta lehtiarkistosta löytyy artikkeli Kuuban kriisin kulusta. Löydät artikkelin menemällä Vuosikymmenten uutiset -sivulle,...
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David...
Nenäonteloa peittää värekarvaepiteeli, jonka avorauhaset tuottavat aina jonkin verran limaa kostuttamaan ja puhdistamaan limakalvoa. Flunssan iskiessä flunssavirukset tulehduttavat limakalvon, jolloin se puolustautuu kiihdyttämällä limaneritystä ja huuhtelemalla viruksia tehokkaammin pois. Normaalitilanteessa lima on yleensä kirkasta, mutta flunssassa siihen sekoittuu kudosnestettä, kuolleiden limakalvosolujen jäänteitä, puolustussoluja, viruksia ja bakteereja, ja siksi sen väri vaihtelee. Flunssassa tulehtuneet limakalvot myös turpoavat. Jos nenäontelon sivuonteloiden ulostuloaukot ovat ahtaat, ne saattavat tukkeutua, jolloin potilas altistuu bakteerin aiheuttamalle poskiontelotulehdukselle.
Päässä on paljon erilaisia onteloita: suuontelo...
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Kirjastolaisten keskustelupalstalta tuli muutamia ehdotuksia, olisiko tarkoittamasi runo Lakkorikkuri jokin näistä lauluista:
Lakonrikkurien riemumarssi. Laulu alkaa näin: "Tuli viestiä maaillman nurkilta, siellä syntyi lakko taas. Muutamassta mammonarattaasta on työvoima taaskin haas." Nuotit ja kaikki 15 säkeistöä löytyvät Ilpo Saunion toimittamasta teoksesta Edestä aattehen : Suomalaisia työväenlauluja 1890-1938. Tammi, 1978. Sävelmä on kansanlaulu Eklöfin Augusti Porvoossa, jota on käytetty myös tunnetussa Perustuslaillisten riemumarssissa. Lakonrikkurin riemumarssi ilmestyi Tampereella 1912 painetussa arkkivihkosessa Kaksi uutta laulua, hyräili Mooses. Riemumarssin parina on ns. Matin muijan sävelmällä kulkeva Lakonrikkurin elämän...
Helsingin kaupunginkirjastossa on mahdollista korvata turmeltunut kirja saman teoksen hyväkuntoisella niteellä. Korvaamisesta tulisi kuitenkin sopia kirjaston kanssa erikseen, joten ehdottaisin, että kävisit ensiksi kirjastossa keskustelemassa asiasta. Helsingin kaupunginkirjaston korvaamista koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Kirjan korvaushinta vaihtelee kirjan mukaan. Yleensä teoksen korvaushinta on kirjattu kirjaston järjestelmään, jolloin saat tietää sen saman tien käydessäsi kirjastossa.
Hyvä suomenkielinen DASH-ruokavalion (Dietary Approaches to Stop Hypertension) esittely löytyy esimerkiksi Juhana Harjun kirjasta Ravintoa sydämelle : ehkäise sydäntautiriskiäsi terveellisellä ravinnolla (WSOY, 2007).
Internetistä löytyy myös verrattain runsaasti tietoa aiheesta. Varsin napakka DASH-tietopaketti löytyy esimerkiksi Maito ja terveys -sivustolta:
http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tutkimukset/dash/index…
Muita linkkejä:
http://www.ravitsemusterapeutti.net/96
http://www.ravitsemusterapeutti.net/wiki/uutiset.html?86
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappi on yleisnimitys papin vihkimyksen ottaneesta ihmisestä. Seurakuntapastori (kuten myös esim. kappalainen tai piispa) on siis myös pappi. Pastori on tietyt työtehtävät sisältävä virkanimike seurakunnassa.Lähde: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon internetsivutAamenesta öylättiin - kirkon sanasto, https://evl.fi/tutki-uskoa/sanasto/
Etsimäsi voisi olla Poika ja orava -niminen runo Lempi Vermasvuoren kirjassa Alakoulu juhlii vuodelta 1951. Siinä poika ja orava keskustelevat kuvaamallasi tavalla. Runo on tarkoitettu koululaisten esitettäväksi. Runo on ilmeisesti kirjan tekijän Lempi Vermasvuoren kirjoittama tai sitten hänen miehensä Albert Vermasvuoren, jonka "kynän jälkeä eräät kirjan esitykset ovat", kuten kirjan esipuheessa kerrotaan.
