Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Einari Vuorelan runo Hämyn silmä on kokoelmasta Täältä kaukana (1927). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille. Valitut runot 1919 - 1975.
Kyseessä on Aale Tynnin runo kokoelmasta Vihreys: runoja (1979).https://finna.fi/Record/lastu.31529?sid=5380069993Finna.fi-hakupalvelusta voi etsiä esimerkiksi runoja niiden nimellä tai alkusäkeellä.https://finna.fi/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteiskunta-sanan merkitys on "kansa tms. ihmisyhteisö sosiaalisena, (valtioksi, kunniksi ym.) järjestyneenä kokonaisuutena", kun taas eläimistä puhuttaessa tavallisempi termi on yhdyskunta. Sanakirjasta löytyy myös substantiivi yhteiskuntahyönteinen, jonka kohdalla mainitaan niin ikään, että tavallisempi sana on yhdyskuntahyönteinen. Kumpaakaan termiä ei tämän perusteella voi pitää vääränä.Lähde:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteiskunta?searchMode=all, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteiskuntahy%C3%B6nteinen
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Kaltio-lehden numerossa 63 (2007) : 1, s. 12-15 on Aki Petteri Lehtisen juttu runoilija Eddie Lindenistä. Juttu on otsikoitu Poika partaveitsien kaupungista.Viitetieto löytyi Finna-hakupalvelusta helposti Eddie Lindenin ja Lehtisen nimillä.https://finna.fi/Record/arto.013056157?sid=5369739934https://finna.fi/
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä...
Sivustolta Kuolinsyyt (sukututkimuksessa) löytyy tällainen alkuinfo: Tiedot sairauksien aiheuttajista ja tautien olemuksesta ovat satojen vuosien aikana muuttuneet lääketieteellisen tiedon lisääntyessä. Taudeista käytetyt nimet ovat muuttuneet. Edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa. Pappien tehtävä oli 1700 -luvulta alkaen kirjata historiakirjaan kuolinsyyt. Omaiset kuvasivat vainajan viime vaiheet ja niillä perustein kuolinsyy piti löytää papeille jaetusta luettelosta. Jos oireet eivät vastanneet mitään luettelon kuolinsyytä, kuolinsyyksi merkittiin "oangivfen" eli "tuntematon", tai "ei annettu (...
Luettelo Singerin vanhoista ompelukoneista löytyy ismacs.net -sivustolta. Sivusto on Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden seuran (International Sewing Machine Collector's Society) kotisivu, jonne on kerätty tietoja eri valmistajien ompelukoneista.Singerin F-alkuisten valmistusnumeroiden lista löytyi tältä sivulta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon perusteella valmistusnumerolla F1146417 varustettu kone olisi mallia 15K ja valmistettu tammi-kesäkuun välillä vuonna 1911. Notes-kohdassa mainittu Clydebank, Scotland on luultavasti valmistuspaikka, sillä siellä on sijainnut Singerin tehdas vuosina 1884-1980.
Lähetin kysymyksen Ylen asiakaspalvelulomakkeella. Ylen Arkistosta lähetettiin kuvakaappaus ohjelman lopputeksteistä, joissa kertojaksi on merkitty Tuija Hartikainen.
Kyllä löytyy! Todistettavasti minidisc-digitointi onnistuu ainakin Vuosaaren kirjaston digitointipisteellä. Lisätiedot ja varaukset:https://varaamo.hel.fi/reservation-unit/338
Oulun Wiikko-Sanomia 31.3.1855 kertoo Inarin kirkollisista oloista seuraavaa:1648 inarilaisille rakennettiin kirkko. Pappina oli Esaias Ijander. Hän muutti 1660 Kemijärvelle, ja inarilaiset jäivät ilman pappia.1675 Gabriel Tuderus vastaanotti kirkkoherran viran Kuusamossa ja kävi saarnaamassa myös Inarissa.1747 Inari yhdistettiin Utsjoen kanssa, ja molemmilla seurakunnilla oli yhteinen pappi.1837 Inari sai oman kappalaisenSavo-lehdestä 7.10.1890 löytyy luettelo Inarin kappalaisista ja lehdessä mainitaan myös, että vuoteen 1881 Utsjoki ja Inari olivat yhtä pitäjää.Uusi Suometar 26.4.1881 kertoo, että keisari on suostunut Inarin erottamiseen omaksi seurakunnakseen.Inariin haettiin kappalaista 1800-luvun alussa, mutta virka ei herättänyt...
Laulun nimi on "Maxi ja Minni". Tämä Liisa Tenkun sanoitus sisältyy nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1977). Nuotissa laulun tekijöiksi on merkitty Framario ja A. Soricillo. Laulun alkuperäinen italiankielinen nimi on "Volevo un gatto nero". Se tunnetaan Suomessa paremmin nimellä "Mustan kissan tango", jonka sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Kansalliskirjaston tietojen mukaan laulun on säveltänyt Mario Pagano eli Framario.Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Joki-kirjastojen kokoelmista haulla "Kun minä kotoani läksin" ja kansanlaulut löytyi seuraava tulos, https://joki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Kun+min%C3%A4+kotoani+l%C3%A4ksin%22&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kansanlaulut&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Valitettavasti meidän kirjastossamme ei ole teosta, joten teidän kannattaisi tilata tämä ja tutkia, onko kyse etsimästänne laulusta.
Kirjoja tai lehtiä joissa olisi ohjeet häämekon tekemiseen etsityillä tavoilla on haastava löytää. Olen löytänyt kuitenkin muutamia teoksia, joissa on ohjeita mekkojen tekemiseen joko neulomisella tai virkkaamalla. Esimerkiksi Ingalill Johanssonin "Luonnonkauniit neuleet" teoksessa löytyy ohje pitsineulemekolle sekä sileälle mekolle. Ohje löytyy sivulta 92. Teosta voi tarkastella verkkokirjastosta tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.1296113?sid=5460304385Anne Vierimaan kirjassa "Virkkaa: luksusta ja luonnonrauhaa" keskittyy virkkaamiseen ja siitä löytyy myös ohje mekon tekemiseen. Ohjeet löytyvät sivulta 99. Teosta voi tarkastella verkkokirjastosta tätä kautta: https://outi.finna.fi/Record/outi.2351801?sid=5462955119Suuri...
Kivilajeista, niiden synnystä ja kalkkikivilajeista löytyy tietoa alla mainituista oppaista: Retkeilijän kiviopas, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_078.pdfKivilajien jaottelu, https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/Suomen mineraalit, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_031.pdf
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprouted-tofu-and-why-we-use-it Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.
