Lohjan museolla on verkkonäyttely Arabian varhaisvaiheista. Artikkelin mukaan "Kun Arabia siirtyi suomalaiseen omistukseen vuonna 1916, tehdas alkoi kasvaa nopeasti ja oli 1930-luvun lopussa Euroopan suurin posliinitehdas. " eli varmasti suomessa oli runsaasti Arabian asioita myynnissä. Linkki Lohjan museo.Astioita tekivät myös lasitehtaat Iittala ja Riihimäen lasi.Iittalan historiasta Yle areenassa kerrotaan "Sotien välisenä aikana syntyivät Iittalan ensimmäiset laajempaan tietoisuuteen nousseet muotoiluastiat: Aino Aalto -lasisto ja Alvar Aalto -maljakko. Sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat tehtaalla kasvun aikaa..." Linkki YLE Areena.Riihimäen lasin historiasta kertoo Ylen artikkeli mm. "Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli...
Popot on Suomen etymologisen sanakirjan mukaan Stadin slangia ja tulee ruotsin kielestä. Se tarkoittaa yleisesti kenkiä. Popo on yksikkö ja popot monikko. Sana on kuitenkin levinnyt laajemmalle.Tässä etymologisen sanakirjan sivu popo-sanasta.
Uudenmaan tie- ja vesilaitospiirin tilat sijaitsivat 1970-luvulla osoitteessa Melkonkatu 16. Tämä käy ilmi julkaistusta "Uudenmaan piirin puoli vuosisataa". Siihen voi tutustua Doria.fi:ssä ja osoite on mainittu sivulla 42: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/139906/5128tie.pdf?sequence=1&isAllowed=yVuoden 1975 Lauttasaari kiinteistörajoineen löytyy Helsingin kaupungin opaskartasta: https://kartta.hel.fi/link/0cXRzf7Ilmakuva tuonaikaisesta Lauttasaresta (1976) löytyy täältä Helsingin kaupungin karttaliittymästä: https://kartta.hel.fi/link/0cXSgVD
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Löysin Lot-Art huutokauppasivustolta tiedon: "The machine was produced in Clydebank, Scotland. Ca 1915 to 1920" Linkki sivulle.International Sewing Machine Collectors sivusto voisi vahvistaa tiedon. Linkki sivulle.
Kappale "Jäähyväiset aseille" sisältyy Kolla Kestää yhtyeen saman nimiselle, Jäähyväiset aseille nimiselle albumille. Hakupalvelu Finnan mukaan tästä levystä on julkaistu vuonna 2020 LP-versio, jonka julkaisijan tiedoissa mainitaan " Svart Records". Hain Finnasta uusimipia julkaisuja kyseiseltä yhtyeeltä, ja tämä vuonna 2020 julkaistu LP-levy näyttäisi olevan viimeisin julkaistu versio. Näkisinkin, että kyseinen levy ja sen sisältämä kappale "Jäähyväiset aseille" kuuluvat nykyisin Svart Recordsin katalogiin. Finna tietue jossa mainittu julkaisijan tieto on löytyy tästä linkistä: https://www.finna.fi/Record/helmet.2436563?sid=5412421402
Liito-oravat ovat olleet ratikkaliikenteen alettuakin useita kertoja julkisuudessa, joista alla muutamia esimerkkejä:Yle: Liito-orava estää kymmenien omakotitalojen rakentamisen Tampereen ratikan päätepysäkille – ely-keskus: asuntoja tulee tarpeeksi muutenkinYle: Viranomaiset keskeyttivät hakkuut Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravan vuoksiYle: Raitiotien varikko rakennetaan Tampereen Hervantaan liito-oravasta huolimattaYle: Liito-oravan pesäpuu teki mutkan raiteisiin Tampereella – hidastaa ratikan vauhtia ja kuluttaa pyöriä Raitiotieallianssin ensimmäisen osan rakentamisvaiheen ympäristöraportista vuodelta 2021 (alkaen sivulta 12, kohta 8. Luonto) voit lukea tarkemmin liito-oraviin limittyvästä kartoitus- ja lupatoiminnasta....
Erilaisia tunnetaitoja käsitellään monissa viime vuosina ilmestyneissä kuvakirjoissa. Tässä joitakin kuvakirjavinkkejä kiukuttelusta ja kiukun kesyttämisestä. Kekäläinen, Saara: Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi, 2026)Penna, Virpi: Sintti ja mökötuuli (Lasten keskus, 2026)Sabbag, Britta: Malttia, kiukkukärsä! (Mäkelä, 2025)Bright, Rachel: Ei käy, sanoi kameli (Mäkelä, 2025)Böhm, Anna: Tänään minua kiukuttaa (Mäkelä, 2025)Kallio, Maaret: Luminen nujakka (WSOY, 2023)Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli sanoo ei! (Mäkelä, 2023)Kirkkopelto, Katri: Molli ja väärä jalka (Lasten keskus, 2023)Knapman, Timothy: Joskus minä raivostun (Mäkelä, 2022)Lang, Suzanne: Kiukkuinen apina (Art house, 2022)Vilja, Maria: Näkymätön reppu (Karisto, 2022...
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
On melko vaikea arvioida, millainen kirja tuo Alemanin teos on, koska sitä tosiaan ei löydy Helmetistä. Sitä kutsutaan lehtiarvostelujen kuvailuissa ekotrilleriksi. Hakemalla hakusanalla ekotrillerit saa Helmetistä tulokseksi listan kirjallisuutta, https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=ekotrillerit&type=AllFields&limit=20Ehkä seuraavat voisivat olla sopivia:The coral bones / Swift, E. J. Jo Fletcher Books 2024Syylliset / Kuusela, Saija. Tammi [2025] 1. painosThe edge of solitude / Hale, Katie. Canongate 2024. [First edition]Playground / Powers, Richard. Hutchinson Heinemann 2024Hakutulos haulla ympäristönsuojelu ja rikoskirjallisuus, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Valitettavasti Cy Twomblyn teosta Paradise ei nähtävästi löydy Suomesta. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön ja voimme selvittää onko sitä mahdollista tilata ulkomailta kaukolainana maksua vastaan.Lisätietoa Vaski-kirjastojen kaukolainoista: KaukolainatLinkki Vaski-kirjastojen kaukopalvelutilauslomakkeeseen: Kaukopalvelutilauslomake
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Kuolinilmoituksia on julkaistu lehdissä, mutta niistä ei löydy mitään yhteistä tietokantaa. Ilmoituksia pitäisi etsiä selaamalla niitä lehtiä, joissa niitä ehkä olisi julkaistu. Lehtiä saa käsiinsä Helmet-kirjavarastosta, https://helmet.finna.fi/Content/seutuvarastot ja Kansalliskirjastosta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanomalehdet Sukututkimusseuran Sukututkijan tiedonlähteet sisältää neuvoja henkilötiedon etsimiseen, Henkilöhistoria | Suomen Sukututkimusseura.
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Pseudonyymillä eli salanimellä kirjoittaneista naisista löytyy esimerkkejä verkkohaulla. Tässä muutamia tunnetuimpia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu.Kirjailijanimellään tunnettuja:George Sand – Amantine Lucile Aurore Dupin (1804-1876)George Eliot – Mary Ann Evans (1819-1880)James Tiptree Jr. – Alice Sheldon (1915-1987)Omalla nimellään tunnettuja kirjailijoita, jotka ovat julkaisseet myös miehen nimellä:J.K. Rowling (1965-) – Robert GalbraithPirkko Saisio (1949-) – Jukka LarssonKaren Blixen (1885-1962) – Pierre Andrézel, Isak DinesenElizabeth Gaskell (1810-1865) – Cotton Mather MillsBronten sisarukset julkaisivat runokokoelman sekä esikoisromaaninsa Bellin veljeksinä:Currer Bell: Kotiopettajattaren romaani (Charlotte 1816–1855)...
Jorma Kyrön säveltämästä ja Risto Nyqvistin sanoittamasta kappaleesta "Vuosien jälkeen" en löydä julkaistua nuottia, mutta sanoitus löytyy verkosta:https://www.lyricsbox.com/channel-four-vuosien-j%C3%A4lkeen-lyrics-2z78qfn.html
