Asiaa on selvitetty laajasti eri kirjallisista lähteistä sekä Mika Waltari -seuran asiantuntijoilta. Emme löytäneet mistään ehdokkaiden listaa, eikä kukaan muistanut että sellainen olisi olemassa. Eteläsuomalaisen osakunnan hallussa on saattanut olla kilpailuun liittyviä dokumentteja, joten sieltä voisi vielä kysellä.
Parin kirjakaupan verkkokaupoista katsoin ja näyttäisi olevan ainakin heidän valikoimistaan loppuunmyyty. Suosittelenkin tutustumaan antikvariaattien tarjontaan. Niitä löytyy verkostakin useita. Esimerkiksi www.antikvaari.fi on sellainen, joka kokoaa yhteen verkkokauppaan noin sadan antikvariaatin tarjonnan.
Tarkistin Jyväskylän kaupunginkirjaston varastosta teokset Historian ja yhteiskuntaopin didaktiikka (Castrén, 1982) ja Historia koulussa (Castrén et al., 1982). Muistelemallasi tavalla nimettyä artikkelia tai lukua ei ollut kummassakaan niistä.Muita mahdollisia:Huuhtanen et al.: Historia, koulu ja kasvatus (Turun yliopiston historian laitos, 1982)Takala et al.: Menneisyys, nykyisyys - tulevaisuuden perusta: historia ja yhteiskuntaoppi (Opetushallitus, 1994)Kumpaakaan yllämainituista ei ole saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa on. Suosittelen ylipäänsä jatkamaan artikkelin etsimistä yliopiston kirjaston avustuksella. Jyväskylän yliopiston kirjasto on avoin kaikille, olitpa...
Kirjastohakemiston tietojen mukaan Uudenmaan kirjastoissa ei ole tarjoilla kaitafilmin digitointia: Kaitafilmin digitointi – Kirjastohakemisto – Kirjastohakemisto Helsingin Malmin kirjastossa on ennen ollut 8 mm kaitafilmin digitointimahdollisuus, mutta tällä hetkellä kyseisen digitointitilan varauskalenteri on kiinni: Tilavarauspalvelu Sivuilla kerrotaan, että "VHS-kasettien ja MiniDV-kasettien digitointi ei ole valitettavasti tällä hetkellä käytössä laitteen rikkoutumisen vuoksi." Sivulla ei ole mainintaa kaitafilmien skannerin toiminnasta, joten Malmin kirjastosta voi varmistaa, että olisiko kaitafilmin skannaus kuitenkin mahdollista. Malmin kirjaston yhteystiedot löytyvät Helmet-kirjastojen verkkosivuilta: Kirjastot ja aukioloajat...
Hei,Asbestikartoitus on 2016 voimaan astuneen lain mukaan pakollinen suorittaa ennen purku- ja remontointitöitä rakennuksissa, jotka on rakennettu ennen vuotta 1994. Jos kartoitusta ei ole tehty ja rakennuksesta löytyy asbestia, on asunnon remontoija siitä vastuussa. Tämä voi johtaa sakkoihin ja muihin seuraamuksiin, kuten vahingonkorvausvelvollisuuteen mahdollisista terveyshaitoista.Tässä vielä hyviä lähteitä, joista lukea aiheesta lisää:https://www.purkupiha.fi/asbestikartoitus-2025-miksi-milloin-ja-kuka-sen-tekee/https://asianajofacta.fi/milloin-ja-kenen-on-teetettava-asbestikartoitus/https://tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbestihttps://sijoitusovi.com/asbesti-lainsaadantomuutos/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat eivät pysty arvioimaan setelien arvoja. Asiassa kannattaa kääntyä rahoja myyvät liikkeiden puoleen, esimerkiksi Holmaston, https://www.holmasto.fi/
Suuri pop-toivelaulukirja 6:ssa (F-Kustannus, 2019) on "Matkustajasta" nuotinnos, johon kuuluu laulumelodia ja kosketinsoitin. Muista julkaistuista versioista löytyy ilmeisesti vain sävellyksen laulumelodia ja sointumerkit.
Luonnonvaraisesti gibbonit elävät Kaakkois-Aasiassa: mantereella Intiasta Kiinaan ulottuvalla alueella sekä Malaijien saaristossa. Lähteet:Gibbons IUCN Red List: All species of Gibbons are THREATENED.National Geographic - GibbonsResearch Gate - Kartta: Geographic distribution of gibbon speciesResearch Gate - Kartta 2: Geographical distribution of gibbons. Country borders and major rivers
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Kuvaukseen sopisi ainakin Dustin Hoffmanin ohjaama Kvartetti (Quartet, 2012). Se tapahtuu eläköityneiden oopperataiteilijoiden lepokodissa ja siinä harjoitellaan esitystä. Elokuva on tullut televisiosta vuonna 2015. Toinen mahdollinen elokuva on Paul Andrew Williamsin ohjaama Laulu Marionille (Song for Marion, 2012). Siinä juonen keskipisteessä on seniorikuoro. Se on tullut televisiosta vuonna 2017.
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
Artikkeli on julkaistu Tampereen Sanomien numerossa 40/1912 (18.2.1912).Lehden voi lukea digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1308735?page=3Fraktuuralla painettu artikkeli alkaa sivun kolme alalaidasta.
Googlen kuvahaku löysi astian. Kyseessä on Arabian Fasaani-sarjan tarjoiluvati. Linkki hakutulokseen. Kirjassa Marjut Kumela / Maija Blåfield: Keräilijän aarteet - Arabian astiastoja Esitellään myös Fasaani-sarja. Kirjassa on myös tietoja astiastojen historiasta ja lisätietoa esim. tekijöistä ja Arabian leimoista. Myös hyvä lähdeluettelo löytyy. Linkki Helmet hakuun.
Etsin sitaattia Franciscuksen teoksista, mutta en löytänyt sitä sieltä. Kirjeitä pyhälle Claralle löytyi, mutta niissä ei ollut tuollaista sisältöä. Sitaatti on näköjään Louise Pennyn teoksessa A better man, mutta alkuperää en löytänyt. Siinä väitetään, että Franciscus sanoi nämä sanat naiselle, joka oli menettänyt lapsensa. Toisaalla väitetään, että sanat olisivat kirjeistä pyhälle Claralle, mutta koska tämä oli neitsyt ja antautunut nuorena uskonnolliselle elämälle, hänestä ei voisikaan olla kyse. Mikäli tällaiset sanat löytyvät, ne voisivat olla tallennettuna jossakin elämäkerrassa. En kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä siitä, missä tällainen muisto Assisilaisesta tai hänen puheistaan olisi säilynyt. Asiasta voisi kysyä ehkä...
