Museoviraston sivuilta voit lukea Kumpulanlaakson kiviaidasta. Tarkkaa syntyä ei tunneta: "Karttojen tai ilmakuvien perusteella kiviaitojen ikään ei tule selvyyttä, mutta todennäköisesti ne eivät ole 1800- tai 1900-lukua vanhempia." Kumpulanlaakson kiviaitaKumpulan kartanon maa-alueet olivat laajoja, joten raja-aidasta ei liene kysymys. 1840-luvulla kartanon maat olivat pinta-alaltaan yli neljä neliökilometriä. Rajojen sisäpuolelle jäivät mm. sellaisten nykyisten kaupunginosien alueet kuin Hermanni, Toukola, Kumpula, osa Käpylää ja palanen Vanhan kaupungin rantaa. Aleksi Neuvonen, Kronikka Kumpulasta 1993, s. 4.
Nykyposti-lehteä ei ole saatavilla Pieksämäen kirjastossa tai muissa Lumme-kirjastoissa, johon Pieksämäkikin kuuluu. Kyseinen numero löytyy sekä Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta että Jyväskylän yliopiston kirjastosta, + muutamasta muusta yliopiston kirjastosta. Molemmista paikoista lehti pitää erikseen tilata. Jos haluat lukea lehteä kotona, voit tehdä siitä Pieksämäen kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Voit lukea tästä linkistä lisää, miten sinun tulisi toimia siinä tapauksessa: Pieksämäen kirjaston kaukopalvelut Jyväskylän yliopiston Nykypostia ei voi lainata kotiin, eikä edes tilata omaan kirjastoon, eli sinun pitää mennä lukemaan aineistoa Jyväskylään. Kanavuoren kokoelmakeskuksessa olevaa vapaakappaleaineistoa voi...
Luonnonvaraisesti gibbonit elävät Kaakkois-Aasiassa: mantereella Intiasta Kiinaan ulottuvalla alueella sekä Malaijien saaristossa. Lähteet:Gibbons IUCN Red List: All species of Gibbons are THREATENED.National Geographic - GibbonsResearch Gate - Kartta: Geographic distribution of gibbon speciesResearch Gate - Kartta 2: Geographical distribution of gibbons. Country borders and major rivers
Tähän tangoon en löytänyt nuottia. Sen on säveltänyt Gunnar Westman ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Oscar". Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963" (Fazer, 1963).Lähde:Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Essexin yliopiston sivuilla julkaistussa lingvistiikkaa käsittelevässä blogikirjoituksessa avataan ask/aks-sanan taustaa. Kuten monien muidenkin englannin kielen sanojen, myös sen muoto on vaihdellut vuosisatojen mittaan: esimerkiksi 1500-luvun englanninkielisessä Raamatussa se esiintyy muodossa "axe". Ask/aks-vaihtelu on Isossa-Britanniassa ollut myös alueellista. Myös Pohjois-Amerikassa aks-muoto oli laajalti käytössä mm. Uuden-Englannin ja etelävaltioiden alueella. 1800-luvun lopulla se alkoi vakiintua osaksi afroamerikkalaista englannin kieltä. Nykyään sitä esiintyy myös Ison-Britannian monikulttuuristen yhteisöjen englannissa.Kyseessä on siis historian, kulttuurin ja kielen käyttötilanteiden mukanaan tuoma kielellinen vaihtelu....
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Hyviä lastenkirjallisuusvinkkeja löytyy kirjastojen erilaisten lukudiplomien kirjalistoilta. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämä Helmet-lukudiplomi: https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.phpEspoon kaupunginkirjastossa kehitetty Kunnari-lukudiplomi: https://kunnarilukudiplomi.fi/ Tampereen kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin yhteistyössä kokoama Pirkanmaan lukudiplomi: https://piki.finna.fi/Content/diplomas E-kirjoja ja e-äänikirjoja on mahdollista lainata E-kirjaston kautta. Lisätietoa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-kirjasto-aina-mukanasi
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
Olisiko kaipaamasi kirja tämä?TEKIJÄ Lumme, LeenaTEOS Kukkulan kortteli : kaupungin kaksi vuosisataa / kuvat: Leena Lumme ja Erkki Mäkiö ; tekstit: Maija Larmola ja Yrjö LarmolaJulkaisutiedot [Helsinki] : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987ULKOASU 71, [1] sivua : kuvitettu ; 42 cm
Hei,Tuosta puuttuvat itse julkaisuun merkityt tekijät (jotka lienevät samalla toimittajat. Tätä ei tosin mainita, joten toimittajiksi en näitä merkitsisi kuten ylemmässä esimerkissä tehdään). Varminta merkitä teoksen tekijät tuon alemman esimerkin mukaisesti. Opinnäytteistä löytyy mm. seuraavanlaisia lähdeluettelomerkintöjä kyseisen teoksen toisesta artikkelista. Varmista oikea merkintätapa oman oppilaitoksesi viittausohjeistuksesta:Erkkilä, Jaakko 2003: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen surussa. Teoksessa Erkkilä, Jaakko - Holmberg, Tiina - Niemelä, Sirkku - Ylönen Hilkka (toim.):Surevan lapsen kanssa. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura. 15-55.Erkkilä, Jaakko 2005: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen...
Hyvin samanlainen kuin kysyjän kuvailema satu löytyy Anni Swanin suomentamista Unkarilaisista kansansaduista (WSOY, 1904). Tarina on nimeltään Satu kuninkaanpojasta, joka halusi kuolemattomuutta. Prinssi lähtee etsimään kuolemattomuuden salaisuutta, mutta kohtaa matkalla kotkan sijasta vanhan, kaljupäisen miehen, joka lapiolla ja kuokalla luo vuorenhuipulla multaa koriin, jonka sitten kantaa vuorta alas. Kun vuori lopulta olisi maan tasalla, joutuisivat ukko ja hänen sukulaisensa hautaan. Prinssi kohtaa myöhemmin myös tytön, joka esittelee hänelle huoneen, jonka lattia on silmäneulojen peitossa. Tyttö eikä kukaan hänen perheestään kuole, ennen kuin tyttö on ommellut jokaisella neulalla. Ja tämä tapahtuu tytön sanojen mukaan vasta tuhannen...
Wikipedian tieto lienee peräisin Jouko Vahtolan teoksesta Tornio- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus (1980), s. 66. Sivuhuomautuksena todettakoon, että melko lähellä sijaitsevan Liedakkalan kylän nimi teoksen mukaan ei perustu samaan lähtökohtaan, vaan taustalla on jonkun paikalla asuneen saksalaisen nimi (s. 421). En osaa arvioida, onko Vahtola perustellut tulkintojaan riittävästi, jotta niitä voisi pitää ehdottoman varmoina.
Pistekirjoituskirjojen hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Kysyin asiaa Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja siellä todettiin, että niitä ei käytännössä voi ostaa. Pistekirjoja tuotetaan Suomessa käytännössä vain Saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön. Ja kuten tunnuit tietävän, Celian kautta pistekirjoja lainataan vain sokeille ja vaikeasti näkövammaisille henkilöille. Vaihtoehtona on tietysti se, että hankit tietokoneeseesi pistenäytön. Sekin on todennäköisesti kallis, mutta mahdollinen hankittava.Celia-pistekirjatPolar Print : pistenäytöt
Mariskan tekemistä tai esittämistä lauluista ei ole julkaistu omaa laulukirjaa. Hänen yksittäisiä kappaleitaan löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Voit etsiä tekijällä Mariska ja myös kappaleiden nimillä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
