Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (2004) mukaan Ivan on Johannes-nimen venäjänkielinen muoto.
Johannes on vuorostaan kristikunnan yleisimpiä nimiä ja se merkitsee heprean kielellä "Jahve on osoittanut armon" tai "Jumala on armollinen". Johannes tunnetaan myös kristillisessä perinteessä Kristuksen edeltäjän, Johannes Kastajan nimenä.
Nimen Johannes alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla jo aiemmin esimerkiksi täällä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cd8f…
Voit etsiä lisätietoa Ivanista ja muista etunimistä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. (3. tark. p. 2004)
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat. (4. uud. p. 1994)
Vilkuna...
Uuden HelMet-kirjastokortin saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Henkilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kadonneen kortin tilalle hankittu uusi kortti maksaa yli 15-vuotiaille kolme euroa.
Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ voi lukea lisää tietoa kirjastokortista.
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Teija on joko lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija (Dorotea on kreik. Jumalan lahja) tai lähtökohtana on murresana teija (karjakko, navettapalvelija; ruotsiksi vastaava on deja). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmissa on edelleen lainattavana Aija Pitko-Korkeilan teos Sanellan helmisormus eikä sitä valitettavasti aiota vielä poistaa. Kirjaston toimintatapoihin ei valitettavasti kuulu kirjojen poistaminen sen vuoksi, että asiakas toivoisi saavansa ostaa sen vaan teemme jatkuvasti kokoelmatyötä eli varastosiirtoja ja poistoja ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ko. teoksen poistaminen.
Etsin suomalaisista nettiantikvariaateista samaa teosta ja löysin sen myytävänä Antikvaari.fi-palvelusta http://www.antikvaari.fi. Kirjaa myy hämeenlinnalainen Antikvariaatti Jaarli hintaan 5 euroa.
Yhteystiedot: Poltinahontie 80
13130 Hämeenlinna
Puhelin: 03-6165222
Sähköposti:paivi.kytoaho@...
Kirjastoalan koulutukset on koottu kirjastot.fi-sivuille. Sieltä löytyvät tiedot ja paikat eri tason koulutuksille. Sieltä löytyy myös linkki Opetusministeriön sivuille, joissa kerrotaan mm. kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa informaatiotutkimuksen opintoja verkko-opintoina (http://www.avoinyliopisto.fi/fi-fi/opetustarjonta/studyunit.aspx?StudyU…), mutta ei kuitenkaan kokonaista tutkintoa. Turun ammattikorkeakoulussa on aiemmin ollut aikuiskoulutuksen puolella mahdollisuus opiskella kirjastoalaa osittain etäopintoina, mutta ammattikorkeakoulusta kerrottiin, että lähivuosina uutta koulutusta ei olla alkamassa.
Vaikuttaa siis siltä, että etäopintoina...
Keravan kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä digitointiasema, jolla voi siirtää VHS-videokasetin sisällön DVD-levylle. Digitointiaseman käyttöön tarvitaan voimassa oleva Kirkes-kirjastojen kirjastokortti. Asiakas opastetaan tarvittaessa digitointiaseman käytön alkuun.
Lisätietoja digitointiasemasta ja sen käytöstä voit tiedustella Keravan kaupunginkirjaston neuvonnasta, puh. 09 2949 2580. Katso myös nettisivu: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Lars Sund on kirjoittanut seuraavat teokset:
Ögonblick (1974), Natten är ännu ung (1975), Vinterhamn (1983), Colorado Avenue (1991; suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son (1997; suom. Puodinpitäjän poika 1998).
Sinun kannattaa tulla kirjastoon käymään saadaksesi tietoja kirjailijasta ja tutustuaksesi saatavissa olevaan materiaaliin. Porin kaupunginkirjaston lehtiartikkelikokoelmasta löytyy muutama artikkeli Lars Sundista. Voit kysyä tietopalvelusta myös kirja-arvosteluja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
Hämäläinen, Timo: Lars Sund on omassa kunnassaan johtaja, sielunhoitaja ja kylähullu (Helsingin Sanomat 17.8.1997); Carlson, Kristina: Colorado Avenue (Suomen Kuvalehti 1992, nro 36, s. 70; kirja-...
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Annetta on italialainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka on kristikunnan käytetyimpiä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia ja lyhentymiä. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, joka tarkoittaa armoa.
Anna viettää Suomessa nimipäiväänsä 9.12. yhdessä Annen, Annin, Anun, Annikin, Annukan, Annikan ja Annelin kanssa. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä on mm. Annan ranskalainen muoto Annette. Annetta voi varmasti viettää nimipäiväänsä samana päivänä.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anna_(name)
Mikäli haluamanne kirja ei kuulu oman kirjastonne valikoimiin, voitte saada sen luettavaksenne tekemällä siitä kaukolainatilauksen. Tilaus tehdään oman kirjaston kautta, ja kaukolaina on maksullinen. Kysymäänne kirjaa löytyy monista kirjastoista ympäri Suomen, joten se on varmasti saatavissa.
Mikäli Tantarimäen kirjoja haluaa ostaa omakseen, kirpputorit ja antikvariaatit lienevät paras vaihtoehto, sillä hänen kirjansa ovat todellakin loppuunmyytyjä. Yksi vaihtoehto ovat internetissä toimivat antikvaarien sivustot, esim. seuraavat:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
Kummassakin edellämainitussa voi myös jättää tiedon hakemastaan kirjasta puutelistalle.
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Osoitteesta http://www.yrittajat.fi/yrittajaristinjakosaanto löytyvät yrittäjäristin jakosäännöt. Niiden mukaan ristiä ”haetaan Suomen Yrittäjien Yrittäjäristilautakunalle osoitetulla hakemuksella tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Hakijan tulee vakuuttaa, ettei hänellä ole tiedossaan asianomaisesta henkilöstä tai hänen yrityksestään sellaista seikkaa, joka olisi omiaan heikentämään kyseisen huomionosoituksen tai yrittäjyyden arvostusta.”
Sanamuodot antaisivat ymmärtää, että hakija ja ristillä palkittava olivat eri henkilöitä, mutta ilmeisesti hakija voi hakea ristiä myös itselleen. Esimerkiksi Kuusamon yrittäjien sivuilla sanotaan, että ”[y]rittäjä voi hakea itse Suomen Yrittäjiltä myös timanttiristiä 30 vuotisesta tai 40...
Tavunraja on kahden vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia. Suomen kielessä on 18 diftongia, mutta ia ei kuulu niihin, joten Emilia tavutetaan E-mi-li-a. Lähde: Leino, Pirkko : Hyvää suomea, 3.uud.p. 2001, s. 28-30.
Kissan tarpeiden tekoa varten sisäkissaa varten tarvitaan laatikko, johon laitetaan kissanhiekkaa. Kissanhiekkaa on monenlaista, mm. savipohjaista paakkuuntuvaa tai paakkuuntumatonta, silikaattista tai puupohjaista ekologisempaa. Kissanhiekoista tietoa mm. tältä kissanhoito.org-sivustolta:
http://www.kissanhoito.org/kissanhiekka/
Kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana:
http://kierratys.info/laji_sekajate.php
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
En löytänyt varmaa selitystä sanonnan alkuperälle, mutta Facebookin Aristoteleen kantapää -ryhmässä se liitetään juurikin tuohon elokuvassa esiintyvään teemaan eli mielisairaalasta vapautumiseen. Englannissa cuckoo's nest on slangisana mielisairaalalle. Kirjassa Yksi lensi yli käenpesän (Ken Kesey, 1961) ja siitä myöhemmin tehdyssä elokuvassa (Milos Forman, 1975) päähenkilö muistelee shokkiterapiassa lastenlorua, jossa mainitaan käenpesän yli lentäminen. Käännettynä sanonta ei ehkä ole niin toimiva kuin englanninkielisenä. Se voi hämmentää myös siksi, että Suomessa yleisin käkilaji (cuculus canorus) ei tee omaa pesää, vaan loisii muiden lintulajien pesissä.
Tällaiset teokset käsittelevät useimmiten oppaan laatimista jostain tietystä aiheesta. Niissä on kuitenkin rakenne, joka ohjaa oppaan laatimiseen, joten ne ovat varmasti tutustumisen arvoisia. Teoksia voi etsiä esimerkiksi seuraavilla hauilla:
oppaan laatiminen
oppaan suunnittelu
oppaan tekeminen
oppaan teko
Oppaiden tekemiseen kannattaa etsiä ohjeita myös asiasanoilla:
julkaisun laadinnan oppaat
kirjoittaminen oppaat
Tutkielmassa Normatiivinen ohjeistus julkaisun laatimiseksi / Hanna Vilen käsitellään useammanlaisten oppaiden julkaisua. Siitä löytyy myös viitteitä aihetta käsitteleviin muihin teoksiin.
Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
