Mariskan tekemistä tai esittämistä lauluista ei ole julkaistu omaa laulukirjaa. Hänen yksittäisiä kappaleitaan löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Voit etsiä tekijällä Mariska ja myös kappaleiden nimillä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo "Pikku miehen sadepäivä", joka ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun: lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).Se löytyy myös esimerkiksi seuraavista kokoelmista:Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. (WSOY, 1993)Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (Tammi, 2000)sekä oppikirjasta: Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Suomalaisten nimiä voi tarkastella Suomi.fi-avoindata-palvelussa. Helmikuussa päivitetyn tilaston mukaan sukunimi Witting on yhteensä 75 henkilöllä (sija 8453) ja Nurmi 7956 henkilöllä (sija 55). Yhteensä sukunimiä on yli 23 000. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot / sukunimitilasto 2026-02-03Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku näyttää haetun nimen nykyiset, entiset ja kuolleet haltijat, sekä myös naisten ja miesten sekä Suomessa ja ulkomailla asuvien lukumäärät. Digi- ja väestötietovirasto / nimipalvelu / sukunimihaku
Keskustallin ratsastuskoulun tunnetuimpia kasvatteja lienevät Suomen olympiaedustajat Kyra Kyrklund ja Christopher Wegelius. Lisää tietoa Keskustallin sivuilta: https://www.keskustalli.fi/historia.html.
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy 18.6.1949 ilmestynyt Jaakkiman Sanomat, jossa Antti Saikkosen runo Laatokan muisto on kokonaisuudessaan julkaistu:18.05.1949 Jaakkiman Sanomat no 16 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEtusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kyseessä on Anja Laineen teos Rautamadonna vuodelta 1982. Lastu-kirjastoissa ei ole teoksesta lainattavia kappaleita, mutta kotiseutukokoelmasta sen voi pyytää luettavaksi kirjaston tiloissa. Lainattavia kappaleita löytyy kyllä muista kirjastoista.
Iittala.com-sivulla on lista Arabian tehtaanmerkeistä. Kuvassasi olevan leimatyypin kohdalla sanotaan, että "Vuosien 1949 - 1964 vientileimaa käytettiin yleensä myös kotimaan tuotteille". Lautasen kuviopuolella näkyy signeeraus O E, mutta vastaavaa ei löytynyt Antiikkia ja arkipäivää -blogista, jonne on listattu Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Astiataivas.fi-sivulle kootusta Arabian taiteilijoiden listauksesta ei myöskään löydy nimikirjaimiin sopivaa.On myös mahdollista, että astia on Arabian mallistoa, mutta kuvion on maalannut joku posliinimaalausharrastaja. Mielestäni kuvio hieman mukailee Birger Kaipiaisen tunnettua Paratiisi-sarjaa.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme anna hinta-arvioita esineistä, tauluista yms.Lisätietoja...
Ainakaan Finna.fi-palvelusta enkä nettihaulla en löytänyt viitteitä Hannu Karpon kirjoittamista artikkeleista Tuulilasi-lehdessä. Varsinaiseen arkistoon meillä ei ole pääsyä. Jos haluat tutkia Tuulilasi-lehtiä, Pasilan kirjaston käsikirjastossa on luettavissa lehden vuosikertoja vuodesta 1972.Lähteet:Finna.fi. https://www.finna.fi/ Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Kirkes-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää joko ePress-lehtipalvelua tai E-kirjasto-palvelua sähköisessä muodossa olevien lehtien lukemiseen. ePress-lehtipalvelu on käytettävissä kirjastojen asiakastietokoneilta. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä. E-kirjasto-palvelussa on suomalaisten aikakauslehtien lisäksi tarjolla muutamia vieraskielisiä aikakauslehtiä (ruotsiksi ja englanniksi). E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. En tiedä mitä tarkoitatte...
Tapani Kansan esittämän kappaleen säveltäjät ovat Jimmy Currie ja Lonnie Donegan.Näissä kirjoissa olevan I'll Never Fall in Love Again -kappaleen säveltäjä on Burt Bacharach:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Retkeilyyn liittyviä varustevuokraamoja löytää parhaiten hakemalla esimerkiksi Googlella käyttäen hakusanoja 'varustevuokraus retkeily'. Löytämänne listaus vuodelta 2021 on edelleen suurelta osin voimassa oleva, vain muutama linkki ei enää toiminut. Listauksen ulkopuolelta löytyy muun muassa seuraavat varustevuokraamot:https://polkunaturetours.com/varustevuokraus/https://www.haukkamaa-adventures.fi/varustevuokraushttps://www.vaekea.com/vuokraushttps://taigavire.fi/fi_FI/vuokravalineet
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Mika Waltarin lehdissä olleita matkakertomuksia on ilmestynyt "Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968" WSOY 1988. Waltarin matkakirjoja ovat "Lähdin Istanbuliin - totta ja tarua Euroopasta 1947" WSoy 1948 ja "Yksinäisen miehen juna " Wsoy 1929.
Vaasan kaupungin pääkirjastossa on kirjanvaihtohylly. Kirjaston kotisivulla lukee: "Kirjanvaihtohylly on tarkoitettu asiakkaiden omille kirjoille. Vaihtohyllyyn voi tuoda hyväkuntoisia kirjoja ja lehtiä muiden asiakkaiden otettavaksi. Vaikka kirjanvaihtohylly toimiikin ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”, kirjan voi ottaa, vaikka ei toisikaan toista tilalle. Kirjanvaihtohyllyyn ei saa tuoda kirjaston poistokirjoja, laajoja tietosanakirjoja tai esim. Valittujen palojen kirjalyhennelmiä. Kirjanvaihtohylly sijaitsee ala-aulassa."Laitan sijainnin vähän tarkemmin eli kirjanvaihtohylly sijaitsee digitalkkarin työpisteen lähellä.
Eliotin Silas Marnerista löytyy kaksikin suomennosta: 1869 ilmestyneen Ferdinand Ahlmanin käännöksen lisäksi saatavilla on Väinö Siikaniemen vuonna 1925 julkaistu tulkinta.Ferdinand Ahlman:"Jokaisen ihmisen työnteko pyrkii, uutteruudella pitkitettäessä, sillä tavoin pääsemään omaksi tarkoituksekseen ja siten tekemään siltoja hänen elämänsä lemmettömäin syvyys-juopain ylitse." (Silas Marner, Raveloen kankuri, 1869)Väinö Siikaniemi:"Kaikki ahkeruudella suoritettu ihmistyö on, tällä tavoin valmistumista silmällä pitäen, olevinaan tarkoituksenmukaista ja auttaa sillan tavoin eteenpäin, yli elämän ilottomien rotkojen." (Kankuri ja hänen aarteensa, 1925)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Sen perusteella A II 3 olisi "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodrystrophia s. schondroplasia). Pituus vähintään 152 cm, ruumiinrakenne sopusuhtainen, henkinen kehitys säännöllinen." A II luokkaan määrättiin yleensä "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa,, mutta jonka palveluskelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa."
