Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja määrittelee sanan vapaaehtoinen = jonkun omasta tahdosta ilman pakkoa tekemä, tapahtuva, suoritettava tms.Kyseessä on siis ensimmäinen ehdottamasi vaihtoehto. Linkki Suomen etymologinen sanakirja.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kotiin lainattavissa vain Tasoskanneri Epson Perfection V39 II, jossa ei ole toivomaasi toimintoa. Joku tämän palstan lukija voi ehkä vinkata yritystä, joka vuokraa skannereita.
Laulaja on ilmeisesti Carmela Corren (1939-2022).Carmela Corren: Time for living, time for loving Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=URLuyh2SHloHän on levyttänyt laulun myös eri sanoin:https://www.youtube.com/watch?v=9b6NLiUaMR8Tietoa laulajasta (saksaksi):https://carmela-corren.com
Kyseessä lienee Paavo Haavikon runo Puut, kaikki heidän vihreytensä. Siinä runon puhuja haluaa "ojentaa sinulle nurmikon". Runo löytyy Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä -nimisestä runokokoelmasta, joka julkaistiin vuonna 1966. Kysytty runo on kokoelmassa ensimmäisenä.
Kisu Jernström ja Arto Nuotio levyttivät kumpikin tahollaan kappaleen "Luotan huomiseen", Veikko Samulin suomentaman version Arthur Cobbin ja Leroy Gomesin laulusta "You're My Everything", vasta vuonna 1978. Kisun versio julkaistiin singlenä, mutta se ei näytä nousseen listoille. Nuotion versio julkaistiin vain kokoelmalla Jokamiehen suosikit 2. Sen sijaan vuonna 1977 Taiska levytti kappaleen nimeltä "Luotan huomiseen", joka oli Hannu Seppäsen suomentama versio Claudio Gizzin ja Costantino Paolinin laulusta "Ete d'amour". Se julkaistiin singlen "Ihmemaa" B-puolella samana vuonna, ja single oli tuon vuoden listalla sijalla 56. Toisin kuin monissa lähteissä mainitaan, Nuotion "Luotan huomiseen" ei ole versio tästä laulusta....
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Iittala.com-sivulla on lista Arabian tehtaanmerkeistä. Kuvassasi olevan leimatyypin kohdalla sanotaan, että "Vuosien 1949 - 1964 vientileimaa käytettiin yleensä myös kotimaan tuotteille". Lautasen kuviopuolella näkyy signeeraus O E, mutta vastaavaa ei löytynyt Antiikkia ja arkipäivää -blogista, jonne on listattu Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Astiataivas.fi-sivulle kootusta Arabian taiteilijoiden listauksesta ei myöskään löydy nimikirjaimiin sopivaa.On myös mahdollista, että astia on Arabian mallistoa, mutta kuvion on maalannut joku posliinimaalausharrastaja. Mielestäni kuvio hieman mukailee Birger Kaipiaisen tunnettua Paratiisi-sarjaa.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme anna hinta-arvioita esineistä, tauluista yms.Lisätietoja...
Lohjan museolla on verkkonäyttely Arabian varhaisvaiheista. Artikkelin mukaan "Kun Arabia siirtyi suomalaiseen omistukseen vuonna 1916, tehdas alkoi kasvaa nopeasti ja oli 1930-luvun lopussa Euroopan suurin posliinitehdas. " eli varmasti suomessa oli runsaasti Arabian asioita myynnissä. Linkki Lohjan museo.Astioita tekivät myös lasitehtaat Iittala ja Riihimäen lasi.Iittalan historiasta Yle areenassa kerrotaan "Sotien välisenä aikana syntyivät Iittalan ensimmäiset laajempaan tietoisuuteen nousseet muotoiluastiat: Aino Aalto -lasisto ja Alvar Aalto -maljakko. Sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat tehtaalla kasvun aikaa..." Linkki YLE Areena.Riihimäen lasin historiasta kertoo Ylen artikkeli mm. "Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli...
Jos henkilö sai vuonna 1900 Suomessa kahden kuukauden vankeusrangaistuksen kirjanpitorikoksesta ja asui Haminassa tai sen lähialueella (silloin Viipurin lääni), on hyvin todennäköistä, että rangaistus suoritettiin Viipurin lääninvankilassa. Viipuri oli läänin pääkaupunki, ja siellä sijaitsi alueen varsinainen lääninvankila. Lääninvankilat huolehtivat lyhyemmistä vankeusrangaistuksista sekä tutkintavankeudesta. Viipurin lääninvankilan arkisto sijaitsee Kansallisarkistossa.https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/laaninvankilatVuonna 1900 Suomessa ei vielä ollut varsinaista hyvinvointivaltiota eikä yleistä sosiaaliturvaa. Jos perheen isä joutui kahdeksi kuukaudeksi vankilaan, vaimon ja lasten toimeentulo riippui ennen kaikkea:...
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se...
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Kovinkaan kattavasti tamperelaisvalokuvaamoista ei näytä kirjoitellun. Antoisin lähde lienee Pentti Keskisen vuosina 1977–78 Tammerkoski-lehdessä julkaistu kolmiosainen juttusarja Valokuvauksen vaiheita Tampereella. Numerossa 7–8/1977 käsitellään vuosikymmenet 1840–1870, numerossa 10/1977 vuodet 1880–1917 ja maailmansotien välinen aika numerossa 1/1978.
Hyviä lastenkirjallisuusvinkkeja löytyy kirjastojen erilaisten lukudiplomien kirjalistoilta. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämä Helmet-lukudiplomi: https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.phpEspoon kaupunginkirjastossa kehitetty Kunnari-lukudiplomi: https://kunnarilukudiplomi.fi/ Tampereen kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin yhteistyössä kokoama Pirkanmaan lukudiplomi: https://piki.finna.fi/Content/diplomas E-kirjoja ja e-äänikirjoja on mahdollista lainata E-kirjaston kautta. Lisätietoa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-kirjasto-aina-mukanasi
Vahvikkeen sivuilta löysin sänkyjumppaohjeet. Linkki sivulle.Vähän samanlaisia jumppaliikkeitä löytyy myös Liikehäiriösairauksien liiton vuodevoimistelu-sivulta. Linkki sivulle.Parhaimmat ohjeet makuulla tai puoli-istuvassa asennossa kuntoiluun löytyvät Ikäinstituutin Kunnon hoitajan opas 2. Linkki oppaaseen.Opasta on saatavissa myös kirjana. Linkki Helmet hakuun.
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
