Mirjami Lähteenkorvan runo Suvivirsi on julkaistu ainakin Tämän runon haluaisin kuulla 2 -teoksessa (Tammi 1987). Runo alkaa sanoilla "soi virsi riemuinen".
Liito-oravat ovat olleet ratikkaliikenteen alettuakin useita kertoja julkisuudessa, joista alla muutamia esimerkkejä:Yle: Liito-orava estää kymmenien omakotitalojen rakentamisen Tampereen ratikan päätepysäkille – ely-keskus: asuntoja tulee tarpeeksi muutenkinYle: Viranomaiset keskeyttivät hakkuut Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravan vuoksiYle: Raitiotien varikko rakennetaan Tampereen Hervantaan liito-oravasta huolimattaYle: Liito-oravan pesäpuu teki mutkan raiteisiin Tampereella – hidastaa ratikan vauhtia ja kuluttaa pyöriä Raitiotieallianssin ensimmäisen osan rakentamisvaiheen ympäristöraportista vuodelta 2021 (alkaen sivulta 12, kohta 8. Luonto) voit lukea tarkemmin liito-oraviin limittyvästä kartoitus- ja lupatoiminnasta....
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama tango "Poski poskea vasten" sisältyy nuottiin Kärki, Toivo: "Toivo Kärjen tangoja. 4" (Musiikki Fazer, [1979]). Se alkaa: "On mielessä ain hetki onnellinen".Tästä sävelmästä on olemassa myös valssiversio "Poskivalssi", joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25. Sanoitus on muuten sama kuin tangossa, mutta tango-sanan paikalle on vaihdettu valssi.
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
Aluksi etsin sanontaa tuloksetta teoksesta Suomalaiset metsäsanonnat. Nettihaulla sen sijaan löytyi tieto: Goodreads.com-sivuston mukaan sanonta olisi peräisin Pentti Haanpään teoksesta Isännät ja isäntien varjot. Kirjassa sanonta kuuluu “Olihan vanha sana, ettei niin kauan ole hätää kun tuuli männynlatvaa heiluttaa.” Haanpään teos on saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Goodreads.com. Isännät ja isäntien varjot. https://www.goodreads.com/work/quotes/21476762-is-nn-t-ja-is-ntien-varjot. Viitattu 19.5.2026
Hyvältä näyttää, Sarah J. Maasin Suomen kustantaja Gummerukselta kerrottiin: "On tulossa suomeksi! Julkaisemme tosin ensin Maasin tulevat jatko-osat Valtakunta-sarjalle. Assassin’s Blade tulee siis viimeisintään alkuvuonna 2028. Sama suomentaja suomentaa kaikki Maasin kirjat, siksi julkaisutahti on tietynlainen."
Aiemman Kysy kirjastonhoitaja-sivuston vastauksen perusteella kyseessä on Reino Hirvisepän "Maanpuolustajat" niminen laulu. https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-runo-yrjo-jylhan?language_content_entity=fi Etsimällä laulua sekä tekijää googlen hakukoneesta on mahdollista päästä käsiksi Kadettikunnan julkaisemaan tiedostoon, josta laulun sanat löytyvät. OUTI-verkkokirjaston mukaan "Maanpuolustajat" laulu sisältyy myös "Leijonan pojat : "lauluja sotapojille ja kotirintamalle" : sävellyskilpailun tuloksia ja muita sotatalven 1939-40 lauluja"-nuottikokoelmaan, jos laulun sanoja haluaisi tarkastella fyysiestä teoksesta käsin. OUTI-verkkokirjaston kautta teos löytyy tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.252823/...
Erilaisia tunnetaitoja käsitellään monissa viime vuosina ilmestyneissä kuvakirjoissa. Tässä joitakin kuvakirjavinkkejä kiukuttelusta ja kiukun kesyttämisestä. Kekäläinen, Saara: Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi, 2026)Penna, Virpi: Sintti ja mökötuuli (Lasten keskus, 2026)Sabbag, Britta: Malttia, kiukkukärsä! (Mäkelä, 2025)Bright, Rachel: Ei käy, sanoi kameli (Mäkelä, 2025)Böhm, Anna: Tänään minua kiukuttaa (Mäkelä, 2025)Kallio, Maaret: Luminen nujakka (WSOY, 2023)Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli sanoo ei! (Mäkelä, 2023)Kirkkopelto, Katri: Molli ja väärä jalka (Lasten keskus, 2023)Knapman, Timothy: Joskus minä raivostun (Mäkelä, 2022)Lang, Suzanne: Kiukkuinen apina (Art house, 2022)Vilja, Maria: Näkymätön reppu (Karisto, 2022...
Finna.fi-palvelun mukaan näitä sanakirjoja on painettuina lähinnä yliopistokirjastojen kokoelmissa, eivätkä ne ole saatavissa kotilainaan. Kansalliskirjasto on kuitenkin digitoinut teoksen Lexicon graeco-latinvm, continens voces omnes appellativas, cùm Novi Testamenti, tùm Januae ling. graecae, anno superiori hic Dorpati editae, ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=fd2016-00011023&pages=1-448.
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprouted-tofu-and-why-we-use-it Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.
