Jokaisessa Kirkes-kirjastossa (eli Mäntsälä, Kerava, Tuusula ja Järvenpää) voi lukea kirjaston asiakastietokoneilla ePress-palvelun lehtiä. Eli voitte käyttää ePress-palvelua kirjaston asiakaskoneella tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa kaikissa Kirkes-kirjastoissa. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina joitakin ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä.Myös E-kirjasto-palvelusta löytyy joitakin ulkomaisia lehtiä. E-kirjasto-palvelun lehtiä pystyy nykyään lukemaan myös tietokoneella: Kokeile E-kirjaston selainkäyttöliittymää! | Kansalliskirjasto E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla....
Tapani Kansan esittämän kappaleen säveltäjät ovat Jimmy Currie ja Lonnie Donegan.Näissä kirjoissa olevan I'll Never Fall in Love Again -kappaleen säveltäjä on Burt Bacharach:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Ulosteiden kokoa on hieman vaikea hahmottaa kuvasta, mutta mielestäni ne näyttävät liian pieniltä supikoiralle. Koon puolesta karhu tuntuu todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Kirjastonhoitajan osaaminen ei kuitenkaan riitä varmaan lajinmääritykseen.
Perlanalla on useita mainoksia (Youtubesta niitä löytyy brändin omistajan Henkelin soittolistalta: https://youtu.be/Xql6skDkK-k?si=GS8O76xQLZOz4jpF).Emme löytäneet yrityksen omaa listausta mainoksissa käytetyistä näyttelijöistä/malleista, mutta monessa mainoksessa keskeisessä roolissa on malli Anja C. Leuenberger. Hän on jakanut ainakin yhden mainosvideoista myös omalla Instagram-tilillään: https://www.instagram.com/reels/C5lP_PTLZT1/ Muita esiintyjiä emme pystyneet tunnistamaan tai varmistamaan.
Olli Helenin ja Matti Pitkon kirjassa Mustaa! : tutkimusmatka tamperelaisen perinneherkun sisimpään (Tampere-seura, 2004) kerrotaan mustanmakkaran vaihtoehtoisesta nimestä näin:"Alan pioneerit puhuivat mainoskylteissään verimakkarasta tai kuumasta sian verimakkarasta, ja mustamakkara vakiintui nautintoaineen viralliseksi nimeksi vasta 1950- ja 60-luvuilla. Tosiasiassa tamperelaisen verimakkaran oikea nimi on ollut alkuasukkaiden suussa ammoisista ajoista alkaen mustamakkara. Kuumasta sian verimakkarasta puhuminen oli hienostelua; sillä yritettiin alleviivata sitä, että makkara oli tosiaan tehty hyvästä sian verestä eikä mistään halvasta hevosen litkusta. Tottakai mustaa tehtiin pula-aikoina myös hevosen verestä, mutta sitä ei saanut sanoa...
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti meillä täällä Varkauden kaupunginkirjastolla
ei ole enää mahdollisuutta digitointiin. Ja kysyin tilannetta myös Leppävirran
kirjastolta, niin ikävä kyllä se ei onnistu enää heilläkään. Joroisten kirjaston
kotisivuilla sanotaan, että siellä se on vielä mahdollista, ja asian tarkistettuani
sainkin vahvistuksen.
Joroisten kirjaston yhteystiedot:
Mutalantie 3 A
79600 Joroinen
040 017 6166
kirjasto@joroinen.fi
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt tästä henkilöstä lisää tietoa. Sellaisen tiedon löysin, että Valion paimenpoikalogo otettiin myös käyttöön vuonna 1955. Logon mallina toimi taiteilija Harri Takalan Paimenpoika-patsas ja se toimi Valion tuotemerkkinä 1960-luvulle saakka. Paimenpoika jäi elämään Valion meijereiden jakamiin palkintolusikoihin sekä kunniakirjoihin. Tämä tieto on peräisin Suomen maatalousmuseo DigiSarkan verkkosivuilta.
Hei,Tässä asiassa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tietoa löytyy myös tältä Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä sivustolta: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus.
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Valitettavasti ei ole olemassa mitään tietopankkia, josta näkisi suunnitteilla olevat käännökset. Kustantajien ennakkomainonnasta näkee tietoja teoksista, joilla on jo julkaisuaika. Jos kirjailijan teoksia on jo julkaistu aiemmin, niin niiden teosten kustantajalta voi tiedustella onko tarkoitus jatkaa kirjailijan teosten kääntämistä ja julkaisemista. Jos kirjailijaa ei ole lainkaan käännetty, voi silti kysyä eri kustantajilta, onko heillä suunnitelmia tai halua ottaa näitä kirjoja ohjelmaansa. Mutta, kuten sanottu, mitään keskitettyä paikkaa, josta tiedon saisi, ei ole.
Porvoon pääkirjastossa on pieni arkisto, johon on kerätty Kevätkummun kirjastoa koskevaa materiaalia. Myös Kevätkummun kaupunginosasta löytyy vähäinen määrä arkistomateriaalia, mutta juuri 2000-luvun alkupuolelta sitä on hyvin rajatusti. Pääkirjastossa sijaitsevaa arkistoa pääsee katsomaan tulemalla paikan päälle kirjastolle. Olin yhteydessä myös Porvoon museoon asiasi tiimoilta. Valitettavasti Porvoon museon kokoelmapalvelut ovat väliaikaisesti suljettu. Palvelut avautuvat uudelleen 2.3.2026. Sulun aikana museo ei vastaanota kyselyitä. Kannattaa siis olla yhteydessä museoon sulun jälkeen. Mahdollisesti myös Porvoon kaupunkisuunnittelulta voisi löytyä materiaalia koskien Kevätkummun kaupunginosaa (ehkä lähinnä kuvia)....
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Juha Ruusalolta tai Ruutsalosta ei ole elämäkertaa tai muutakaan kirjaa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirjasampo-palvelun kautta ja tarkoitat ilmeisesti jotakin tiettyä kirjaa. Kirjan tiedot eivät kuitenkaan välity meille tällä tavalla, joten emme pysty tarkistamaan asiaa. Kun luet kirjan tietoja Kirjasammossa, näet käännökset hiukan alempana sivulla kohdassa Julkaisut. Tässä on esimerkki, Seitsemän veljestä | Kirjasampo.
Kuvan merkki näyttää Kevyt patteristo 17:n asevelimerkiltä, ks. Reijo Soinisen Suomen sotilasmerkit -sivusto tai Matti Allonen ym.: Jatkosodan asevelimerkit (2021), s. 307. Tunnistus on kuitenkin epävarma. Kevyt patteristo 17 oli aiemmin nimeltään Linnoituspatteristo 6.
