Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei saa tekijänoikeussyistä jakaa kokonaisia runoja, mutta löydät etsimäsi runon Lauri Viidan teoksesta Betonimylläri. Se on kokoelman avausruno, tunnetaan vain nimellä "Runo". Ensimmäinen säe kuuluu "Kerran alla merenpainon".
Katriina Murtomaa on säveltänyt ja sanoittanut neljä laulua, joissa kaikissa on sama melodia ja samat muistamasi alkusanat. Laulut ovat "Kiiltomadon sadelaulu", "Kiiltomadon tähtilaulu", "Kiiltomadon kynttilälaulu" ja "Kiiltomadon joululaulu". Nämä laulut sisältyvät nuotteihin Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla = Lysmasken på sångarfärd" (WSOY, 1998) ja Murtomaa, Katriina: "Kiiltomato laulupolulla : opas" (WSOY, 2000). Nuoteissa on myös laulujen ruotsinkieliset sanat.
Voisikohan kyseessä olla Laura Fitinghoffin romaani Hallatunturin lapset? Se on ilmestynyt alunperin ruotsiksi vuonna 1907 ja ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1911. Kirjasta on otettu useita painoksia, ja vuoden 1952 painos ilmestyi Nuorten toivekirjaston kymmenentenä kirjana. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kirjasta tällainen kuvaus: "Nälkävuonna 1860 seitsemän sisarusta jäävät orvoiksi Ruotsin Norrlannissa Hallatunturilla: äiti kuolee raskaan työtaakan ja nälän johdosta, isä oli kuollut jo aiemmin kaatamansa puun alle; hän oli alkanut juopotella katovuosina ja tullut heikoksi ja kömpelöksi. 13-vuotiaan Ante-pojan johdolla lapset lähtevät vaeltamaan etelää kohti paremman elämän toivossa. Vaihtoehtoina olisivat...
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Tässä muutama tietokirjavinkki:Uni ja unettomuus : näe nukkuminen uusin silmin/ Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari (Otava, 2022)Uni : 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen (Docendo, 2016)Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä/ Susan Pihl, Anna-Mari Aronen (Duodecim, 2020)Nuku hyvin/ Markku Partinen, Anne Huutoniemi (Docendo, 2020)Tarinallista näkökulmaa tarjoaa ainakin rauhoittumiseen tarkoitettu aikuisten unisatukirja "Unisatuja rauhattomille aikuisille : tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat laskemaan kierroksia ja nukkumaan paremmin"/Kathryn Nicolai (Gummerus 2020)Lisää kirjallisuutta löydät hakusanalla "unettomuus" Helmet.fi-haulla .
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Olisiko kaipaamasi kirja tämä?TEKIJÄ Lumme, LeenaTEOS Kukkulan kortteli : kaupungin kaksi vuosisataa / kuvat: Leena Lumme ja Erkki Mäkiö ; tekstit: Maija Larmola ja Yrjö LarmolaJulkaisutiedot [Helsinki] : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987ULKOASU 71, [1] sivua : kuvitettu ; 42 cm
Keskustelin tästä kysymyksestä Pasilan kirjaston kukkaisihmisten kanssa ja totesimme yhteisellä kokemuksella, että daalian kasvatus ainoastaanasuinhuoneessa on toivoton yritys. Daalia on upea kukka, joka vaatii kasvattajaltaan moninaisia toimenpiteitä. Mm. juurakot pitää syksyllä nostaa maasta ja niitten säilömiseksi seuraavaan kesään täytyy olla hyvä kellari. Netissä on paljon tietoa daalian kasvattamisestä.
Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja määrittelee sanan vapaaehtoinen = jonkun omasta tahdosta ilman pakkoa tekemä, tapahtuva, suoritettava tms.Kyseessä on siis ensimmäinen ehdottamasi vaihtoehto. Linkki Suomen etymologinen sanakirja.
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Aleksis Kivestä on kirjoitettu paljon elämäkertateoksia, muun muassa seuraavat. Näistä sivumäärältään laajin on Viljo Tarkiaisen teos.Ekelund, Erik: Aleksis Kivi (Kajanti, 1966)Helttunen, Anne: Kaukana kavala maailma : Aleksis Kiven jäljillä (WSOY 2002)Keskisarja, Teemu: Saapasnahka-torni : Aleksis Kiven elämänkertomus (Siltala 2018) Koskenniemi, V. A.: Aleksis Kivi (WSOY 1934)Meri, Veijo: Aleksis Stenvallin elämä (Otava 1973); Elon saarel tääl : Aleksis Kiven taustoja (Otava 1984)Rahikainen, Esko: Metsän poika : Aleksis Kiven elämä (Ajatus 2004)Sihvo, Hannes: Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002)Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset (WSOY 1915, viimeisin uusintapainos 1984) (...
Voisit kokeilla etsiä sopivaa monologia esimerkiksi näistä romaaneista:Franny ja Zooey / J. D. Salinger (klassikko nuoruuden murroksesta uskonnollis-filosofisella pohjasävyllä)Lasienkeli / Marja Aho (nuortenromaani särkymisestä, ystävyydestä ja toivosta, sisältää rankkoja teemoja)Nora & Alicia / Cecilia Samartin (rakkautta, surua, koti-ikävää Havannassa)Runoilija X / Elizabeth Acevedo (säeromaani, joka peilaa nuoruuden epävarmuuksia)Tarkista saatavuus Helmet-kirjastosta.
Tarvitset pätevämpää arviointiapua kuin tämä palsta.Ota yhteyttä esim. antiikkihuutokauppoja pitäviin yrityksiin. Monet niistä arvoivat esineitä myös ilmaiseksi.Myös Kansallisgalleria auttaa arvioinnissa. https://kansallisgalleria.fi/
Mainitsemasi Quynh Tranin lisäksi en valitettavasti löytänyt muita kuvaukseesi sopivia kuin kirjailijoita kuin Zinaida Linden. Hän syntyi Leningradissa, muutti aikuisena Suomeen ja alkoi kirjoittaa ruotsiksi. Zinaida Linden on julkaissut kirjat:Scheherazades sanna historier - noveller. 2000I väntan på en jordbävning : roman. 2004Takakirves - Tokyo. 2007Lindanserskan. 2009För många länder sedan. 2013Valenciana : noveller. 2022Till min syster bortom haven. 2022 Ehkä joku lukija keksii muitakin suomenruotsilla kirjoittavia maahanmuuttajia.
Tässä muutama ehdotus samantyyppisistä teoksista, jotka käsittelevät suomen kieltä.Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta : suomen kielen jäljilläVille Eloranta & Jaakko Leino: Sanaiset kansiotJanne Saarikivi: Hankalat sanatJanne Saarikivi: Rakkaat sanatKielet ennen meitä (toim. Topias Haikala)
Tämä Sotilaspojan uni -niminen runo on sanoittaja, radiotoimittaja ja kirjailija Reino Palmrothin (1906-1992) käsialaa. Hänet tunnettiin nimimerkeillä Reino Hirviseppä ja Palle. Runo on julkaistu Reino Hirvisepän teoksessa Isänmaa: runoja ja lauluja aseveljille ja kotirintamalle. Runo, tai ainakin osa siitä, löytyy myös Aseveli-lehdestä Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Aseveli 2/1939, s.4
Museoviraston sivuilta voit lukea Kumpulanlaakson kiviaidasta. Tarkkaa syntyä ei tunneta: "Karttojen tai ilmakuvien perusteella kiviaitojen ikään ei tule selvyyttä, mutta todennäköisesti ne eivät ole 1800- tai 1900-lukua vanhempia." Kumpulanlaakson kiviaitaKumpulan kartanon maa-alueet olivat laajoja, joten raja-aidasta ei liene kysymys. 1840-luvulla kartanon maat olivat pinta-alaltaan yli neljä neliökilometriä. Rajojen sisäpuolelle jäivät mm. sellaisten nykyisten kaupunginosien alueet kuin Hermanni, Toukola, Kumpula, osa Käpylää ja palanen Vanhan kaupungin rantaa. Aleksi Neuvonen, Kronikka Kumpulasta 1993, s. 4.
Täysin kuvauksesi kaltaista kirjaa en onnistunut löytämään, mutta hyvinkin samankaltaiselta vaikuttaisi esimerkiksi Diane Duanen "Haluatko velhoksi?" (suom. 2003), joka on Velhonuoret-sarjan avausosa. Sen taikuudesta tietämätön päähenkilö löytää kirjastosta kirjan, joka osoittautuu velhouden oppikirjaksi. Protagonisti alkaakin opiskella velhoutta ja päätyy lopulta myös toiseen ulottuvuuteen, mutta varsinaista sisäoppilaitosta tai taikakoulua teos ei ilmeisesti sisällä.Toinen mieleeni tullut vaihtoehto on Reeta Aarnion "Maan kätkemät" (2008), jossa päähenkilö löytää kirjastosta oven, jonka kautta hän päätyy salaperäisille taikatunneille. Myös tämä on sarjan ensimmäinen osa.Taikakouluihin sijoittuvista kirjoista on kysytty palvelusta...