Tiedot Pihlajaniemen suunnitelmista ovat aika niukkoja.Jarmo Grönroosin teoksessa Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry.(1994, s. 47) kerrotaan: "Pihlajaniemestä piti purkaa kaikki rakennukset ja asukkaiden oli muutettava pois. Siitä suunniteltiin teollisuusaluetta. [...] Purettujen rakennusten tilalle annettiin ns. siirtotontit, joita oli paljon Korppolaismäellä, kartanon peltoalueilla ja kasarmipellolla. Ne, jotka joutuivat siirtämään tonttia, olivat katkeria, vaikka lunastus sinänsä oli iloinen asia. Lunastuksessa mukana olleet saivat yleensä hyvät tontit, jotkut jopa kaksikin." Grönroos ei valitettavasti mainitse lähdettä tiedoille.Heikkilän kasarmin rakennushistoriaselvitys (2019) mainitsee kalkkisataman ja talojen purkamisen 1950-...
Sandwich on kaupunki Englannin lounaisrannikolla. Wich on muinaisenglantia, variaatio sanasta wic, joka merkitsi asuinpaikkaa, kylää tai maatilaa, joskus myös suolakaivosta tai suolavesilähdettä. Usein wich-kaupungit olivat kauppapaikkoja. Sandwich nimi merkitsee hiekkaisella maalla sijaitsevaa markkinakaupunkia.Väitetään, että kaupungin nimen liitti ruokaan Sandwichin 4. jaarli John Montagu. Uhkapelaaminen ja viralliset asiat pitivät miehen niin kiireisenä, ettei tälle jäänyt aikaa kunnon aterialle. Hän pyysi palvelijaansa panemaan lihaa kahden leivänviipaleen väliin. Tämän aterian hän saattoi syödä pikaisesti pelipöydässä tai toimistossaan. Leipä sai tästä nimen sandwich, kun toiset pelurit alkoivat tilata "samaa kuin Sandwichillä"....
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Kyllä löytyy, esimerkiksi kirja Japanilaiset moottoripyörät Suomessa 1960-1975 (Alfamer, 2009).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1891356Tässä haussa on käytetty hakusanoina Honda, Yamaha, Suzuki, Kawasaki ja moottoripyörät: Helmet-haku
Artikkeli on julkaistu Tampereen Sanomien numerossa 40/1912 (18.2.1912).Lehden voi lukea digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1308735?page=3Fraktuuralla painettu artikkeli alkaa sivun kolme alalaidasta.
V. A. Koskenniemen runo, joka alkaa sanoilla "On lapset kansakunnan uusi kevät" on lähdetietojen mukaan tilausruno. Se ilmestyi Arvo Ylpön laatimassa Suomen lasten suoja -julkaisussa, jonka ensipainos ilmestyi 1920 Mannerheimin lastensuojeluliiton sarjassa. (Ks. Mannerheimin Lastensuojeluliiton alku | Arvo Ylpp�.) Se tai vuonna 1923 ilmestynyt julkaisun korjattu, toinen painos ei kuulu Vaski-kirjastojen valikoimaan, mutta Finna-tietokannan mukaan sisältyvät ainakin Turun yliopiston kokoelmiin, ja sieltä niitä voi tiedustella: suomen lasten suoja | Hakutulokset | Finna.fiKoskenniemen Kootut runot -teoksesta en kyseistä runoa löytänyt. Koottuihin on liitetty runoja kokoelmien ulkopuolelta, ja tässä osastossa on tilausrunojakin. On...
Sana on varmasti samaa juurta kuin verbi volahtaa, jonka merkitys Nykysuomen sanakirjan mukaan on ulahtaa tai ulvahtaa. Myös Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseet volahtaa-sanan kohdalla olivat kansansaduista. Kysymäsi kohdat voisivat siis kuulua "ulvonko ääneen" ja "älä ulvo".
Tähtisilmä voi olla:Hanna van der Steen: Tähtisilmät-sarjaArvid Lydecken: Tähtisilmä-satunäytelmäZacharias Topelius: TähtisilmäKirsi-Klaudia Kangas: Tähtisilmä ja Kesukka-poro
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Ainakin Alistair MacLean ja Dick Francis kirjoittivat osan kirjoistaan yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa.MacLeanin 1980-luvun romaanit olivat enimmäkseen haamukirjoittajien työtä. MacLean kehitteli juonen ja henkilöt, mutta varsinaisen kirjoittamisen hoitivat muut. Varsinkin joidenkin niin sanotun UNACO-sarjan romaanien on sanottu muistuttavan vain etäisesti MacLeanin aiempia teoksia.Dick Francisin vaimo Mary teki suuren osan miehensä kirjojen taustatutkimuksesta ja myös toimi käsikirjoitusten ensimmäisenä toimittajana. Mary kuoli vuonna 2000, minkä jälkeen Francisin poika Felix avusti isäänsä seuraavassa neljässä romaanissa. Avustajan vaihdoksen sanotaan vaikuttaneen kirjojen tyyliin. Dickin kuoleman jälkeen Felix myös kirjoitti lisää...
Tein Finnan tarkennetun hakusanoilla Skotlanti ja historialliset romaanit. Rajasin kirjoihin ja suomen kieleen sekä aikuisten kokoelmaan. Löysin esim. Diana Gabaldon Matkantekijä sarjan, joka tosin seikkailee muuallakin kuin Skotlannissa, Kaisa Ikolan Betty-kirjat ja Beth Cowan-Erskine Loch Down Abbey -kirjat. Linkki Finna -hakutulokseen.
Löysin Järjestelykeskuksen paikat nettihaulla. Järjestelykeskus on ollut ainakin Kuopiossa, Kontiolahdella, Pieksämäellä, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Järjestelykeskus 1 edeltäjä Järjestelykeskus 18 oli Hämeenlinnassa. Linkki sotapolku.fi. Linkki digihakemisto.net.Tarkemmissa tiedoissa paras paikka kysyä lienee Maanpuolustuskorkeakoulu. Linkki Maanpuolustuskorkeakoulu yhteystiedot.Tomi Saikkonen on kirjoittanut 2007 pro gradu tutkielman Henkilötappioiden täydentäminen Talvi- ja Jatkosodassa. Siinä käsitellään myös järjestelykeskus 1. Linkki tutkielmaan.
Valitettavasti lasten- ja nuorten kirjoista on saatavilla hieman huonosti samaistuttavaa luettavaa 11-vuotiaalle toisen polven maahanmuuttajalle. Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarjassa (Myllylahti) toisen päähenkilön vanhemmat ovat Kongosta kotoisin ja kirjassa käsitellään myös tätä aihetta lapsen näkökulmasta.Maahanmuutto teemana on mukana esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Levola, Kari: Leevi ja Leonora (Tammi, 2010)Noronen, Paula: Supermarsu ja outo toveri (Gummerus, 2010)Madeleine: Stella ja salaisuus (Otava, 2020)Pörsti, Miikka: Kaikkien juhla (Tammi, 2016)Myös nuorten kirjoissa käsitellään maahanmuuttoa, mutta ne on muiden käsiteltävien teemojen vuoksi suunnattu vähän vanhemmille lukijoille.
Martti Lindqvist on tiivistänyt ajatuksensa Hoitajan kymmeneen käskyyn, jotka ovat seuraavanlaiset:Tärkeintä on olla oma itsesi, sillä sinun persoonasi on hoitovälineistäsi kaikkein keskeisin ja haavoittuvin.Elä rohkeasti todeksi arvosi ja elämänkatsomuksesi. Silloin opit kunnioittamaan myös hoidettaviesi vakaumuksia.Kunnioita aina ihmistä. Hänen arvonsa ei riipu hänen onnistuneisuudestaan tai virheettömyydestään ihmisenä.Ole hyvä itsellesi. Muista rajasi, äläkä vaadi itseltäsi mahdottomia.Ole johdonmukainen ja puolueeton ratkaisuissasi.Pidä yllä herkkyyttäsi, joka antaa sinulle mahdollisuuden asettua myös hoidettavan ihmisen asemaan.Muista terve itsekriittisyys. Myös ulkopuolelta saamasi asiallinen kritiikki on sinun kunnioittamistasi...
Singeerauksia ei valitettavasti pysty tunnistamaan näillä tiedoilla.Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa, joita voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointia tekevät mm. Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Helander https://www.helander.com/sell.Signeerausta voi etsiä Art Signature Dictionary -verkkopalvelusta, joka on erikoistunut taiteilijoiden nimikirjoitusten ja monogrammien tunnistamiseen: https://www.artsignaturedictionary.com/ Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista. Jos taiteilija on suomalainen, kannattaa tutustua Suomen kuvataiteilijamatrikkeliin. (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi) tai Kuvasto (https://kuvasto.fi/...
Romaania Vestersand ei ole vielä julkaistu ruotsiksi. Kniven i eldenin julkaisi Bonniers, eikä kustantamon sivuilta löydy mitään mainintaa jatko-osasta.
Löysin Finna-haulla Walter Lairdin kirjan paritanssit. Kirjaan sisältyy " kirja + 1 CD-äänilevy, 6 askelkorttia, 2 tanssikenkämallia" Linkki hakutulokseen.Blomqvistien kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, sisältää myös askelkuvio neuvoja. Linkki hakutulokseen. Myös Pipsa niemisen: Hidas, nopee, nopee... opasvideoihin liittyvästä kirjasta voisi olla apua. Linkki Finna.fi Kirjoja voi kysyä myös kaukolainaksi omaan kirjastoon.Ikäinstituutin sivuilta löytyy tanssiavain. Siinä kerrotaan, mitä eri tanssitermit tarkoittavat. Sen avulla saattavat opettajille suunnatutkin teokset avautua. Tanssiavaimen voi tulostaa lehdykäksi. Linkki aineistoon.Lavatanssikuplan sivuilta löytyy eri tanssien askelkuvioita sekä kuvina, tekstinä että videoina...
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon kirjoittajasta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon kirjoittajan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/...
