Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se...
Dolorous on varsin monimerkityksinen adjektiivi, jolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tuskallista, kärsimystä, murhetta tai näitä aiheuttavaa; stroke merkitsee iskua. Arthur-legendoissa "dolorous stroke" tarkoittaa seurauksiltaan vakavaa – sekä fyysistä että emotionaalista tuskaa ja kärsimystä sekä murhetta tuottavaa – miekaniskua, jolla sir Balyn surmasi kuningas Pellesin.
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Antti Salmelan runo Nauku, Vaak-vaak ja Hauku löytyy ainakin E. N. Setälän, A. Kohosen ja Alfred Salmelan toimittamasta yläkansakoulun lukukirjasta Uusi kotipiirin kirja 2 (Otava, 1931).
Vaasan kaupungin pääkirjastossa on kirjanvaihtohylly. Kirjaston kotisivulla lukee: "Kirjanvaihtohylly on tarkoitettu asiakkaiden omille kirjoille. Vaihtohyllyyn voi tuoda hyväkuntoisia kirjoja ja lehtiä muiden asiakkaiden otettavaksi. Vaikka kirjanvaihtohylly toimiikin ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”, kirjan voi ottaa, vaikka ei toisikaan toista tilalle. Kirjanvaihtohyllyyn ei saa tuoda kirjaston poistokirjoja, laajoja tietosanakirjoja tai esim. Valittujen palojen kirjalyhennelmiä. Kirjanvaihtohylly sijaitsee ala-aulassa."Laitan sijainnin vähän tarkemmin eli kirjanvaihtohylly sijaitsee digitalkkarin työpisteen lähellä.
Hyviä lastenkirjallisuusvinkkeja löytyy kirjastojen erilaisten lukudiplomien kirjalistoilta. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämä Helmet-lukudiplomi: https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.phpEspoon kaupunginkirjastossa kehitetty Kunnari-lukudiplomi: https://kunnarilukudiplomi.fi/ Tampereen kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin yhteistyössä kokoama Pirkanmaan lukudiplomi: https://piki.finna.fi/Content/diplomas E-kirjoja ja e-äänikirjoja on mahdollista lainata E-kirjaston kautta. Lisätietoa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-kirjasto-aina-mukanasi
Seitsemänvuotiaan tasolla olevalle lapselle voisin suositella eka- ja tokaluokkalaisille suunnattuja kirjoja, joita ehdotetaan Helmet-lukudiplomissa. Uskoisin, että saatte kivoja lukuhetkiä ainakin seuraavista kirjoista:Ella-kirjat / Timo ParvelaPate-kirjat / Timo ParvelaHeinähattu ja Vilttitossu -kirjat / Sinikka ja Tiina NopolaViiru ja Pesonen -kuvakirjat / Sven NyqvistTatu ja Patu -kuvakirjat / Havukainen, ToivonenKehitysvammaliiton julkaisemista selkokirjoista voisi myös löytyä mukavaa luettavaa. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät Helmet.fi-verkkokirjastosta hakusanalla kehitysvammaliitto ja rajauksena Lapset ja nuoret: Dinosaurusten aika selkokielellä / Maija KaralaMini muissa maailmoissa ; Mini ja uusi koulu / Annu-Mari...
Louise Bryantin teosta Six red months in Russia ei ole tiettävästi suomennettu. Kirjailijalta löytyy vain englanninkielisiä teoksia Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-palvelusta: https://finna.fi/
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
Etsimäsi kirja on tanskalaisen Peter Høegin Hiljainen tyttö (Den stille pige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2007).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.482117?sid=5239002997
Kysyin Liikenteen asiakaspalvelusta, sieltä välitettiin asiantuntijalta saatu vastaus: Alustavana vastauksena kyseessä tuo nro 5 on varaus Kuninkaantammen eritasoliittymälle: Vt 3 Kannelmäen ja Kaivokselan välillä ja Kuninkaantammen etl - Väylävirasto [https://vayla.fi/vt-3-kannelmaen-ja-kaivokselan-valilla-ja-kuninkaantammen-etl Liikenteen asiakaspalvelu, https://www.palautevayla.fi/aspa/fi/palaute
Kuulostaa ihan hyvältä. Vinyylilevyt pitää säilyttää pystyasennossa, ja kaapissa ne ovat suojassa pölyltä ja auringonvalolta. Ainoa mieleen tuleva ongelma on, jos kaappi on esimerkiksi lämpöpatterin tai ikkunan vieressä, jolloin levyt voisivat olla liian lämpimässä.
Hyvin samanlainen kuin kysyjän kuvailema satu löytyy Anni Swanin suomentamista Unkarilaisista kansansaduista (WSOY, 1904). Tarina on nimeltään Satu kuninkaanpojasta, joka halusi kuolemattomuutta. Prinssi lähtee etsimään kuolemattomuuden salaisuutta, mutta kohtaa matkalla kotkan sijasta vanhan, kaljupäisen miehen, joka lapiolla ja kuokalla luo vuorenhuipulla multaa koriin, jonka sitten kantaa vuorta alas. Kun vuori lopulta olisi maan tasalla, joutuisivat ukko ja hänen sukulaisensa hautaan. Prinssi kohtaa myöhemmin myös tytön, joka esittelee hänelle huoneen, jonka lattia on silmäneulojen peitossa. Tyttö eikä kukaan hänen perheestään kuole, ennen kuin tyttö on ommellut jokaisella neulalla. Ja tämä tapahtuu tytön sanojen mukaan vasta tuhannen...
Yliopiston Almanakkatoimisto on julkaissut digitoituna vanhoja almanakkoja usealta vuosisadalta.18.1.1950 oli keskiviikko.https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
Peter Sandström kirjoittaa ruotsiksi. Outi Menna on suomentanut kaikki muut hänen tähänastiset teoksensa paitsi vuonna 2012 ilmestynyttä novellikokoelmaa Sinulle joka et ole täällä (Till dig som saknas), jonka on suomentanut Katriina Huttunen.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ASandstrom_Peterhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Martti Lindqvist on tiivistänyt ajatuksensa Hoitajan kymmeneen käskyyn, jotka ovat seuraavanlaiset:Tärkeintä on olla oma itsesi, sillä sinun persoonasi on hoitovälineistäsi kaikkein keskeisin ja haavoittuvin.Elä rohkeasti todeksi arvosi ja elämänkatsomuksesi. Silloin opit kunnioittamaan myös hoidettaviesi vakaumuksia.Kunnioita aina ihmistä. Hänen arvonsa ei riipu hänen onnistuneisuudestaan tai virheettömyydestään ihmisenä.Ole hyvä itsellesi. Muista rajasi, äläkä vaadi itseltäsi mahdottomia.Ole johdonmukainen ja puolueeton ratkaisuissasi.Pidä yllä herkkyyttäsi, joka antaa sinulle mahdollisuuden asettua myös hoidettavan ihmisen asemaan.Muista terve itsekriittisyys. Myös ulkopuolelta saamasi asiallinen kritiikki on sinun kunnioittamistasi...
Luc Bessonin elokuvasta Tyttö nimeltä Nikita (1990) on tehty sekä DVD- että BluRay-tallenne, joita on lainattavissa kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1952833?sid=5323335742https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1952776?sid=5323335742
Börje Sundgrenin sävellyksestä "Kerran viel' = Än en gång" on julkaistu nuotti. Valto Tynnilän säveltämä ja Veikko Virmajoen sanoittama "Kevätlinnut" on nuotinnettu kokoelmalla Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 9 (V. Tynnilä, 1934). Kummastakaan ei löydy lainattavaa kappaletta, mutta molempia voi tilata tutkittavaksi Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. "Kerran viel'" löytyy myös Musiikkiarkistosta.
