Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Ilmeisesti kyseessä on Joel Haahtelan ja Iida Rauman Parnasso-lehdessä käymä debatti. Joel Haahtela aloitti keskustelun kirjoituksellaan Kirjailijat traumanpalvonnan vankeina Parnasson numerossa 3/2025. Iida Rauma vastasi tähän numerossa 6-7/2025. Haahtela tarkensi kirjoitustaan numerossa 1/2026 ja tähän Iida Rauma vastasi numerossa 2/2026.Parnasso-lehden saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarkistaa Helmet-haulla.Parnasson numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa valtakunnallisessa E-kirjastossa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoSuomen Kuvalehdessä Joel Haahtela ja Iida Rauma eivät ole keskustelleet.
SDP oli mukana Martti Miettusen toisessa hallituksessa (30.11.1975 - 29.9.1976). Listan tuon hallituksen ministereistä löydät alla olevasta linkistä.https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset/-/gov/miettunen-iiMiettusen ensimmäisessä (14.7.1961 - 13.4.1962) ja kolmannessa (29.9.1976 - 15.5.1977) hallituksessa ei ollut SDP:n edustajia. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset#hallitukset
Suosittelen lukemaan kyseiset kirjat järjestyksessä. Tällöin esimerkiksi henkilöhahmoja ja henkilöhahmojen välisiä suhteita sekä niiden kehittymistä pystyy seuraamaan aikajärjestyksessä.Jokaisessa kirjassa on kuitenkin oma pääjuonensa, eli mysteeri selviää aina kirja kerrallaan. Kirjat on siis mahdollista lukea myös itsenäisinä teoksina, jos ei koe sivujuonten seuraamista tärkeäksi.
Vuonna 1994 on julkaistu ainakin teos Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-44 : Pyhäjoki. Finna.fi -sivustolta voi katsoa, missä kirjastoissa sitä on saatavilla. Teoksen toinen, laajennettu painos vuodelta 2004 löytyy myös verkosta digitoituna neljässä osassa sivustolta DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Tässä suora linkki kansalaissotaa käsittelevään osaan teosta: f2561b718b60e57d6a9e9216913be90c.pdf
Oulussa Raatin uimahallissa on Oulun urheilusukeltajat ry:n oma sukellusvuoro. Siihen osallistuaksesi pitää olla Oulun urheilusukeltajien jäsen. Lisää tietoa kursseista: Sukelluskurssit | Oulun Urheilusukeltajat ryOulun kaupunki ei löytämieni tietojen mukaan järjestä itse sukelluskursseja uimahalleissaan.
En löytänyt tälle sitaatille mitään suoraa lähdettä, josta se olisi peräisin (esim. kirjaa tai puhetta). Sitaatti näyttäisi todennäköisesti perustuvan ainakin osittain Aldous Huxleyn vuoden 1962 Berkeleyssä pidettyyn puheeseen "The Ultimate Revolution", jossa hän viittaa mm. kirjassaan Brave New World käsittelemiin aiheisiin, kuten miten saada ihmiset tulevaisuudessa rakastamaan käskynalaisuutta. Koska kyseessä ei ole suora lainaus, ei tätä siten ole virallisesti suomennettu missään.Huxleyn teoksia löytyy kuitenkin käännettynä suomeksi Helmet-kirjastoista. Erityisesti Uljas uusi maailma (eng. Brave New World) ja Sääli uutta sukupolvea (eng. Brave New World Revisited) käsittelevät tätä aihetta.
Kyllä löytyy, esimerkiksi kirja Japanilaiset moottoripyörät Suomessa 1960-1975 (Alfamer, 2009).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1891356Tässä haussa on käytetty hakusanoina Honda, Yamaha, Suzuki, Kawasaki ja moottoripyörät: Helmet-haku
Tiedustelimme asiaa Kotkaniemen museosta Luumäeltä. Sieltä tuli vastaus, että käräjätalo on sijainnut Suoanttilantiellä, tien oikealla puolella juuri ennen siltaa, kun tie ylittää rautatien (Suoanttilaan päin mentäessä). Osoite on mahdollisesti Suoanttilantie 72. Kohdalla sijaitsee nykyäänkin talo, mutta ei ole varmaa tietoa, että kyseessä on alkuperäinen rakennus.
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Tyyntä kokoelmasta Venelaulu (1952).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1343122?sid=5312005275https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-vuonna-mahtaa-olla-julkaistu?languag…Hakupalvelu Finnasta löytyy paljon tietoja runoista niiden alkusäkeen perusteella.https://finna.fi/
