Katso esim. André Swanström: Separatistisia virtauksia lännestä itään (teoksessa Kahden puolen pohjanlahtea 1, s. 108 - 152) sekä André Swanström: Separatistledare i 1700-talets Österbotten (2004).
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Etsin Walter de la Maren runosuomennoksia teoksista Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot sekä Maailman runosydän | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot. Muista hänen runoistaan löytyi suomennoksia, mutta ei kysymästäsi "Mistletoe"-runosta. Tein hakuja myös Finnaan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi ja Kansalliskirjastoon Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, mutta valitettavasti ei tärpännyt.
En hieman yllättäen löytänyt tutkimuskirjallisuutta aiheesta, vaikka sellaista kyllä kuvittelisi olevan olemassa. Helpoin tapa löytää kyseiset säkeet itse on ladata Kalevala epub-muodossa ja etsiä tekstistä käsitöihin liittyviä sanoja käyttämällä ctrl+f-toimintoa. Sanat kannattaa katkaista keskeltä, jotta myös taivutusmuodot tulevat mukaan. Sopivia sanoja ovat tekstiilikäsitöihin liittyvät, esimerkiksi "kuto", "kehr", "värttin", "ompe" tai "neul". Hyvä esimerkki löytyy kahdeksannen runon alusta:Tuo oli kaunis Pohjan neiti,maan kuulu, ve'en valio.Istui ilman vempelellä,taivon kaarella kajottipukehissa puhta'issa,valke'issa vaattehissa;kultakangasta kutovi,hope'ista huolittavikultaisesta sukkulasta,pirralla hope'isella.Suihki sukkula piossa,...
Lähettämäsi teksti on viimeinen säkeistö Kustavi Lounasheimon runosta Lankesi arpa kokoelmasta Kylväjän päivä (Lounasheimon jälkeenjääneistä runoista koonnut Anna-Maija Raittila, 1953, s. 13).Runo löytyy myös Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä, esimerkiksi tässä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1256708?term=ei&term=paina&term=risti&term=KUSTAVI&term=LOUNASHEIMO&page=1
Tuomas Kyröstä löydät tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Kirjasammon kirjailijaesittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422 ja https://www.kirjasampo.fi/fi/node/311Teokset Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun. Suomalaisia humoristeja sekä Loivamaa, Ismo: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9. Tarkista teosten saatavuus verkkokirjastostasi.Lisäksi Tuomas Kyröstä löytyy lehtiartikkeleita sekä aikakaus- että sanomalehdistä Finnan artikkelihaulla: (Aihe:kyrö, tuomas) | Hakutulokset | Finna.fi Lehtien saatavuustiedot kannattaa tarkistaa kirjastosta, mutta yleisesti esimerkiksi Parnassosta ja Kodin kuvalehdestä säilytetään ja lainataan vanhempiakin numeroita. Sen sijaan sanomalehdistä kirjastoissa...
SDP oli mukana Martti Miettusen toisessa hallituksessa (30.11.1975 - 29.9.1976). Listan tuon hallituksen ministereistä löydät alla olevasta linkistä.https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset/-/gov/miettunen-iiMiettusen ensimmäisessä (14.7.1961 - 13.4.1962) ja kolmannessa (29.9.1976 - 15.5.1977) hallituksessa ei ollut SDP:n edustajia. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset#hallitukset
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
Hei,Löysin Finnasta vain yhden artikkeliviitteen: Diakoniatyön kehittäjä | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi. Viitteen mukaan Kalevassa 18.11.2010 on julkaistu nekrologi eli muistokirjoitus Raija Ikosesta. Oulun kaupunginkirjaston keskustakirjasto Saaressa voit pyytää luettavaksi sidotun Kalevan (Kaleva 2010 XI | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot) tai mikrofilmin (Kaleva 2010 16.11.-30.11 | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot). Kumpaakaan ei saa kotilainaan, mutta voit lukea niitä kirjastossa. Mikrofilmirullat saa käyttöön varaamalla haluamansa mikrofilmit OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Mikrofilmin ohella varaa käyttöösi...
Lähettämäsi sitaatti on William Butler Yeatsin esseestä The philosophy of Shelley's poetry (teoksesta Ideas of Good and Evil, 1900).Valitettavasti teoksesta ei ole suomennosta. Mainitsemasi sitaatti sisältyy kyllä esimerkiksi Hannu-Pekka Björkmanin teokseen Valkoista valoa (2012, s. 26), mutta Björkman ei mainitse lähdettä."I think too that as he knelt before an altar, where a thin flame burnt in a lamp made of green agate, a single vision would have come to him again and again, a vision of a boat drifting down a broad river between high hills where there were caves and towers, and following the light of one Star; and that voices would have told him how there is for every man some one scene, some one adventure, some one picture that is the...
Marjatta Kurenniemen "Sadussa pienestä pojasta" poika joutuu vahingossa lehmän mahaan ja jää sinne asumaan. Se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Hassuja satuja ja myöhemmin uudestaan Pilvipaimen-kokoelmassa 1970-luvun lopulla. Kirjassa on Maija Karman kuvitus.Pilvipaimen kirjaa löytyy Ylivieskan kirjastosta:https://joki.finna.fi/Record/tiekko.209746?sid=5299574523
Tapani Kansan säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta "Anna mun jäädä sun luo" en löydä julkaistua nuottia. Kappaleen soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/tapani-kansa-anna-mun-jaada-sun-luo-nina-af-enehjelmLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyllä löytyy, esimerkiksi kirja Japanilaiset moottoripyörät Suomessa 1960-1975 (Alfamer, 2009).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1891356Tässä haussa on käytetty hakusanoina Honda, Yamaha, Suzuki, Kawasaki ja moottoripyörät: Helmet-haku
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
