Tilastotietoja löytyy Tilastokeskuksen Rikos- ja pakkokeinotilastoista. Kohdasta Viranomaisten tietoon tulleet rikokset ICCS-luokan ja jutun luokittelun mukaan 2006 - 2024 voidaan valita rikostyyppejä. Esimerkiksi vuonna 2024 henkirikoksia tai henkirikoksen yrityksiä tapahtui 613, eli noin 1,7 päivässä. Raiskauksia samana vuonna tapahtui 2 984, eli noin 8 päivässä.
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston...
Hei,Tuosta puuttuvat itse julkaisuun merkityt tekijät (jotka lienevät samalla toimittajat. Tätä ei tosin mainita, joten toimittajiksi en näitä merkitsisi kuten ylemmässä esimerkissä tehdään). Varminta merkitä teoksen tekijät tuon alemman esimerkin mukaisesti. Opinnäytteistä löytyy mm. seuraavanlaisia lähdeluettelomerkintöjä kyseisen teoksen toisesta artikkelista. Varmista oikea merkintätapa oman oppilaitoksesi viittausohjeistuksesta:Erkkilä, Jaakko 2003: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen surussa. Teoksessa Erkkilä, Jaakko - Holmberg, Tiina - Niemelä, Sirkku - Ylönen Hilkka (toim.):Surevan lapsen kanssa. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura. 15-55.Erkkilä, Jaakko 2005: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen...
Kyseiset rivit ovat Bertold Brechtin runosta Niille jotka tulevat meidän jälkeemme (An die Nachgeborenen), sen viimeinen säe: Mutta te, kun aika tulee / ihmisen ihmistä auttaa / älkää muistako meitä / pahalla.Runon on suomentanut Brita Polttila ja suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Bertold Brecht: Runoja 1914 - 1956 (1964, suomentanut ja valikoinut Brita Polttila, s. 123).
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Bertolt Brechtin teoksia suomen kielellä voi löytää kirjastoista, niitä kannattaa tutkia Finna.fi-palvelussa. Esimerkiksi tuo Puntilan isäntä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Puntilan+is%C3%A4nt%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+renkins%C3%A4+Matti&type0%5B%5D=TitleStart&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Jos kirjoja haluaa ostaa, kannattaa seurata antikvariaatteja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=antikvariaatit. Tällä hetkellä niitä ei ainakaan suurimmista kirjakaupoista näytä löytyvän suomen kielellä.
Kyseinen runo on Ilpo Tiihosen kokoelmasta Antero Vipuliini ja taikatakki (1977, s. 13). Voit lukea runon myös esimerkiksi lastenrunouden antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (toim. Kaarina Helakisa, 1980).Tämä viisirivinen runo alkaa rivillä ”Souda pitkin maailmaa”.
Mika Toivasen säveltämästä ja Sinikka Svärdin sanoittamasta laulusta "Matka" ei ole ilmeisesti julkaistu lainkaan nuottia. Kappaleen soinnut voi löytää esimerkiksi Chordify- tai ChordU-sivustoilta
Valitettavasti en löytänyt suomalaisista kirjastoista muita Crosbya käsitteleviä elämäkertoja kuin tuon mainitsemasi Black sun : the brief transit and violent eclipse of Harry Crosby | Helka-kirjastot | Finna.fiLisäksi löysin Helsingin yliopiston Helka-aineistoista viitteen artikkeliin Book Lovers: Harry and Caresse Crosby and Black Sun Press The Missouri review, 2018, Vol.41 (1), p.74-84. Se on olemassa sähköisenä versiona, mutta tarvitsee käyttöoikeuden,https://helka.helsinki.fi/permalink/358UOH_INST/176hccr/cdi_crossref_pr…Crosbya käsitellään myös artikkelissa, joka keskittyy hänen vaimonsa ja Kay Boyle ystävyyteen: Kay Boyle and Caresse Crosby: Devoted Friendshiphttps://doaj.org/article/e5f3c1738cab405cbe36daee26b2424fMinter...
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
Hei,Tämä voisi olla SanomaPron Wow!. 5, Study book : the famous four, jossa on päähenkilöinä neljä lasta. Finna.fi-verkkosivuston hakutulosten [Wow!. 5] mukaan varhaisimmat versiot teoksesta ovat vuodelta 2005. Minulla ei ole saatavilla teosta, joten en voi täysin varmistaa onko kyseessä tarkoittamasi oppikirja.
Sait ilmeisesti kirjastossa käydessäsi tiedon niistä kirjoista, jotka ovat Vanamo-kirjastoissa. Laajensin hakua muihin Suomen kirjastoihin ja löysin tällaiset:Finlandia, geoplaneta 2012 (Lonely Planet)Finlandia, la tierra de los mil lagos, kirjoittaja Stefania Belloni, Narni Plurigraf, 2007Hablemos de Finlandia, Otava 2003Nämä olisivat kaukolainattavissa.
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissä olevista lähteistä.Osaisiko joku palstan seuraajista auttaa ja kertoa, tunnistaako konsertin tai tietääkö lisätietoja?
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
