Pasilan kirjaston lehtiosastolla säilytetään vanhoja Helsingin Sanomien numeroita. vanhemmat ovat käytettävissä mikrofilmattuina.Mikrofilmeistä voi tulostaa halutut sivut. Voit varata mikrofilmin lukulaitteen Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/reservation-unit/232?
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Jos pidit Marlen Haushoferin Seinä -romaanista, niin voisit pitää myös näistä:Mia Myllymäki: Huomistarhuri. Gummerus 2023Emily St. John Mandel: Asema 11. Tammi 2022Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli. Otava 2022Olga Tokarczuk: Empusion. WSOY 2024Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen. Otava 1998Cormac McCarthy: Tie. WSOY 2008Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat. Otava 1988/2007Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä. Hertta Kustannus 2025
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jari P. Havian mukaan Gerry & The Pacemakers ei käynyt Suomessa 1960-luvulla. Ensimmäinen Suomen-vierailu tapahtui vasta 27.-29.08.1992. Yhtye esiintyi tuolloin Kokkolan jäähallissa Venetsialaisten aloituskonsertissa. Sen jälkeen Gerry kävi esiintymässä Suomessa vielä kaksi kertaa: Vuokatin Katinkullan "Back to the sixties" -viikonlopussa vuonna 1999 ja Turun Logomossa vuonna 2013.Lähde:Havia, Jari P.: Liverpoolista kajahtaa merseybeat! : Beatlesin aikalaiset : liverpoolilaisyhtyeiden tarinat ja menestys Suomessa (Tallinna-kustannus Oy, 2022)
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Helmet-alueen kirjastoissa on kirjallisuutta tiibetin kielellä, vaikkakin aika vähän. Löydät tiibetinkieliset kirjat näin:Mene osoitteeseen helmet.finna.fi.Valitse hakukentän alapuolelta suurennuslasin symbolilla varustettu "Tarkennettu haku".Rajaukset-kohdasta valitse kieleksi tiibet.Valitse sivun alalaidasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa".Mikäli toivot lisää tiibetinkielistä kirjallisuutta kokoelmiin, voit tehdä hankintaehdotuksen (linkki hankintaehdotukseen Helmet Finnassa).
Jukka Kuoppamäen säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun "Lippu salkoon" ei ole olemassa nuottia. Tämä isänmaallishenkinen laulu alkaa "Käytän puheenvuoron laulaen.." ja kertosäe alkaa "Lippu salkoon nyt nostakaa". Kyseessä ei ole siis käännösiskelmä "Nosta lippu salkoon" ("Tie a yellow ribbon", säv. Levine & Brown)
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet elokuvaa. Kollega löysi Redditin keskustelun, jossa etsittiin samanlaista elokuvaa tai elokuvaklippiä ehdotettiin vodkamainosta muutaman vuoden takaa.Youtubesta etsimällä hän löysikin sellaisen.Tässä keskustelu aiheesta: https://www.reddit.com/r/whatsthemoviecalled/comments/1g6j7x2/movie_where_the_sea_throws_back_out_all_man_made/Tässä Youtubesta löytynyt mainospätkä: https://www.youtube.com/watch?v=tBC9xRwDbjU
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Tässä muutama teos, jotka voisivat sopia sinulle:Vastuullinen sijoittajaHyrske, Anna et al.2020 Sijoita rahasi vastuullisestiKurittu, Kaisa2021 Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiinSilvola, Hanna ; Landau, Tiina2019 Rahastokirja vasta-alkajille ja niille jotka haluavat päästä sijoittamisessa helpollaMähkä, Merja2021 Rikastu rahastoilla Näin aloitat ja onnistutMähkä, Merja2025[Kirja on uudistettu painos teoksesta Rahastokirja vasta-alkajille]
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
