Mihail Lermotovilla on runo Parus eli Purje. Lauri Kemiläisen suomennos runosta sisältyy teokseen Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen, 1946, s. 63). https://www.balticsealibrary.info/texts/russian/item/164-parus.htmlTietokannoista ei löytynyt tietoa, että Puškinilla olisi Parus-nimistä runoa. Arion-runossa kyllä puhutaan purjehtimisesta.
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
YLEn yhteenveto Näin korona sulki Suomen maaliskuussa 2020. Linkki sivulleLöysin Teemu Hallamaan artikkelin YLEn sivustolta "17.3.2020 Hallitus antoi eilen toimintaohjeen, jossa “yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan”. Ohje on herättänyt hämmennystä ikäihmisten keskuudessa.Mitä hallitus tarkoittaa “karanteenia vastaavilla olosuhteilla”?Saavatko yli 70-vuotiaat enää käydä kaupassa?– Saa käydä kaupassa. Saa käydä apteekissa. Ja kannattaa jatkaa ulkoilua, jos on sitä harrastanut, rauhoittelee sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen.Kumpulainen muistuttaa, että karanteeni on aina viranomaispäätös, eikä tässä ole...
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Helmet-alueen kirjastoissa on kirjallisuutta tiibetin kielellä, vaikkakin aika vähän. Löydät tiibetinkieliset kirjat näin:Mene osoitteeseen helmet.finna.fi.Valitse hakukentän alapuolelta suurennuslasin symbolilla varustettu "Tarkennettu haku".Rajaukset-kohdasta valitse kieleksi tiibet.Valitse sivun alalaidasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa".Mikäli toivot lisää tiibetinkielistä kirjallisuutta kokoelmiin, voit tehdä hankintaehdotuksen (linkki hankintaehdotukseen Helmet Finnassa).
Jukka Kuoppamäen säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun "Lippu salkoon" ei ole olemassa nuottia. Tämä isänmaallishenkinen laulu alkaa "Käytän puheenvuoron laulaen.." ja kertosäe alkaa "Lippu salkoon nyt nostakaa". Kyseessä ei ole siis käännösiskelmä "Nosta lippu salkoon" ("Tie a yellow ribbon", säv. Levine & Brown)
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet elokuvaa. Kollega löysi Redditin keskustelun, jossa etsittiin samanlaista elokuvaa tai elokuvaklippiä ehdotettiin vodkamainosta muutaman vuoden takaa.Youtubesta etsimällä hän löysikin sellaisen.Tässä keskustelu aiheesta: https://www.reddit.com/r/whatsthemoviecalled/comments/1g6j7x2/movie_where_the_sea_throws_back_out_all_man_made/Tässä Youtubesta löytynyt mainospätkä: https://www.youtube.com/watch?v=tBC9xRwDbjU
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Tässä muutama teos, jotka voisivat sopia sinulle:Vastuullinen sijoittajaHyrske, Anna et al.2020 Sijoita rahasi vastuullisestiKurittu, Kaisa2021 Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiinSilvola, Hanna ; Landau, Tiina2019 Rahastokirja vasta-alkajille ja niille jotka haluavat päästä sijoittamisessa helpollaMähkä, Merja2021 Rikastu rahastoilla Näin aloitat ja onnistutMähkä, Merja2025[Kirja on uudistettu painos teoksesta Rahastokirja vasta-alkajille]
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
