Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Hei,voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön Helmetin kautta. Aineistoa voidaan tilata sitä kautta myös ulkomailta, toki se on maksullista. Tässä suora linkki osoitteeseen:Kaukopalvelu | helmet.fiGooglettamalla löytyi myös tieto, että elokuva olisi mahdollista katsoa myös AppleTV+:n kautta. Tässä linkki siihen: Kalev - Apple TV (EE)
Hei,Tämän sivuston mukaan (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)valmistuaika ja - paikka on 1913 Clydebank, Skotlanti.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Virpi Suutarin elokuva kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Se on ollut DVD-levityksessä, ja DVD löytyy useista kirjastoista. Kannattaa kysyä omasta kirjastosta, miten sen saisi helpoiten käsiinsä.Elokuva on myös tullut televisiosta, joten se on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Tietokanta on ilmaiseksi käytettävissä yliopistokirjastoissa ja Eduskunnan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetKolmas vaihtoehto on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kokoelmatietokanta Tenho, joka on ilmaiseksi käytettävissä Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastossa (KAVIn kirjasto)...
Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin teoksesta Die wunderbaren Reisen und Abenteuer des Freiherrn von Münchhausen on useampi suomennos.Alla olevasta listasta näet Paroni von Mûnchhausenin seikkailut Helmet-kirjastojen kokoelmissa:"Münchhausen, Karl Friedrich Hieronymus von" | Hakutulokset | helmet.fi
Voisikohan kyseessä olla Väinö Kirstinän runo Rautakaupan ikkunaan. Siinä rautakaupan ikkunassa on vanhantyylisiä öljylamppuja. Mies katselee niitä ja pohtii, että hän voi valita, mihin suuntaan lähtee kävelemään. Runo löytyy Väinö Kirstinän teoksesta Säännöstelty Eutanasia (Helsinki. Tammi, 1973), sekä ainakin kokoelmasta Runoja 1958-1977 (Helsinki. Tammi, 1979).
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Hei,Kyseessä lienee Martti Helan laulu Talvi, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Sanat ja sävel löytyvät ainakin teoksesta Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin / Olavi Ingman. 2. tark. painos 1957). Kyseinen nuottiteos löytyy Vaara-kirjastoista Joensuun ja Nurmeksen varastoista.Laulu näyttäisi olevan myös tuoreemmassa teoksessa: Repullinen rohkeutta. 2 / Paula Aaltonen. (2023), mutta tämä ei ole käsillä tällä hetkellä, että voisin tsekata millainen nuotitus kyseisessä teoksessa on.
Voisikohan kyseessä olla Bill Peetin lastenkirja Taikakukko Jupiter (Cook-a-doodle Dudley, suom. Kerttu Manninen,1992).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin: "Kukko Jupiter tervehtii joka aamu aurinkoa kiekaisullaan. Herkko-hanhi on kateellinen Jupiterin suosiosta muiden tilan eläinten parissa ja uhkaa pöllyttää sen. Kun Herkko ajaa Hermannin metsään yöksi, aurinko ei enää nousekaan."
Porstua luotiin Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastojen yhteisessä hankkeessa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään palvelua hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Kaikkia kokoelman osia ei enää päivitetä. Porstuan sisältöjä pystyy käyttämään suoraan verkossa, eli palveluun ei tarvitse kirjautua. Palvelussa on kuusi eri kokoelmaa, jotka löydät kohdasta "Selaa kokoelmia." Kokoelmia ovat valokuvat, näyttelyt, linkit, kirjat, artikkeliviitteet ja artikkelit. Artikkelit ja kirjat on tallennettu palveluun pdf-muodossa. Saat tekstin esille, kun klikkaat kirjan tai tekstin kansikuvaa. Palvelusta löytyy myös jonkin verran kuunneltavia mp3-tiedostoja. Palvelun tarjoamat artikkeliviitteet ovat toki vain artikkeliviitteitä. Jos löydät jonkun...
Hei,Suomen linnuista löytyy ainakin muutama tällainen lintuopas, jotka saattavat vastata toivettasi. Esimerkiksi Lasse J. Laineelta löytyy Suomen linnut : Harrastajan opas (2004). Teos tarkastelee aihetta lintuharrastajan näkökulmasta, mutta siinä puhutaan muun muassa pesimisestä, ravinnosta, muutosta ja käyttäytymisestä yleisluontoisesti. Myös Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Tiesitkö tämän linnuista? (2012) antaa katsauksen lintujen käyttäytymiseen. Tarkempaa lajikohtaista tietoa löytyy Pertti Koskimiehen teoksesta Suomen linnut : Suuri lintukirja (uusin painos 2025). Siinä esitellään kaikki suomessa pesivät ja läpimuuttavat lintulajit tarkoin tiedoin muun muassa pesimisestä, käyttäytymisestä sekä ravinnosta.
Ennen Satu-Sisko Sintosta ja Maija Karmaa Tiina-sarjan kansikuvia taiteili ainakin Marja-Liisa Ikonen. Ensimmäinen Tiina seikkailee -kansi saattaisi olla hänen työtään.
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden."
Olen varannut tanssikirjoja, jotka olivat lainassa, suuresta leikkikirjasta ei tietoa löytynyt eikä myöskään Digi.kansalliskirjasto.fi:stä. Jos jostain varaamastani kirjasta löydän näitä, palaan asiaan.Kysyin apua Suomen kansantanssin ystäviltä, sain heiltä vastauksen:Ryskä voisi olla toisin kirjoitettu tai jopa väärin luettu versio tanssista nimeltä ryssä. Sanana se ei ole enää neutraali, mutta aikoinaan oli ja siihen on saattanut sekaantua ruotsinkielinen rysk(a). Se on voinut tarkoittaa monenlaisia ketteryys- ja taitotansseja (ripaskaa) ja esim. Toivo Salonen kuvaa 1900-luvun ensi vuosina Sahalahdelta kempoa eli kuollutta ryssää. Tässä rohkenisin epäillä kuitenkin Anni Collanin Hausjärveltä muistiinpanemaa ryssää, sillä se julkasitiin...
Efr. Jacobsonin ja Helmi Fröbergin "Ruotsin kielen alkeiskirjassa", osassa 1 (12. painos; WSOY, 1964, s. 52) on runo, joka alkaa: "Is och snö har januari, djupa drivor februari". Runon tekijää ei kirjassa mainita, sen nimenä on vain "Vers". Muiden kirjan tekstien tekijät mainitaan.Verkosta näyttää löytyvän lainauksia runon alusta ("Is och snö har januari, höga drivor februari").Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
