Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Kirjastomme kokoelman Ezra Poundin suomennetuista teoksista tai sitaattikokoelmista ei löytynyt käännöstä tuosta sitaatista. Verkkosivuilta löytyy käännös, josta ei käy ilmi kääntäjää: "Jos ihminen ei halua ottaa mitään riskejä mielipiteidensä vuoksi, joko mielipiteet eivät ole minkään arvoisia tai hän itse ei ole minkään arvoinen." - Kirjoittajat - Ezra Pound - Mietelauseita.fi
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Tuo pdf löytyy Vihreän kirjaston sivulta, https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto/kirjastojen-hiilijalanjalkilaskenta.Tietoa Vihreä kirjasto -hankkeesta ja yhteystiedot, Kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanke | Kirjastot.fi
Ompelukoneiden, kuten kaikkien Singer-koneiden, valmistusajankohdan voi tarkistaa ismacs.net tietokannasta sarjanumeroluettelosta: Singer Sewing Machine Company Serial Numbers. Kyseisellä, pelkällä E-alkuisella sarjanumerolla kyseisetä tietokannasta ei löydy listaa. Sen sijaan, esimerkiksi EC-, EE- ja EG-alkuisia sarjanumeroita, kuten myös F-kirjaimella alkavia Singer-malleja sarjanumerolistalta löytyy paljon. Sarjanumerolista näyttää sarjanumerot alkaen esimerkiksi numerosta F-592650 ja päättyen F-657649 numeroon. Samalta riviltä vasemmalta oikealle luettuna näkyy muun muassa ompelukoneen mallin numero (esim. 66K), valmistettujen koneiden määrä (esim. 65 000) sekä valmistusajankohta (kuukausi tai kuukaudet sekä...
Ingeborg Bachmannin novellin Jugend in einer österreichischen Stadt suomennos sisältyy kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (1963, suom. Kyllikki Villa). Novellin suomenkielinen nimi on Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28113https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242220422381
Varmaa vastausta en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään, mutta voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?Serraillier, Ian; HopeaveitsiPuolalaislasten selvitymistarina toisen maailmansodan Euroopassa. Kun perheen isä joutuu vankileirille ja äiti viedään pakkotyöhön, lapset 13-vuotias Ruth, 11-vuotias Edek ja 3-vuotias Bronia joutuvat selvitymään keskenään toisen maailmansodan keskellä Varsovassa Puolassa ja sitten pakenemaan Sveitsiin. (Kirjasampo)Fuchs, Ursula: Julia ja sotaKasvukertomus kirjan alussa 6-vuotta täyttävästä Juliasta, jonka elämää alkanut sota varjostaa. Julian näkökulmasta seurataan hänen ja muun perheen elämää vuodesta 1939 aina vuoteen 1945, jolloin sota loppuu ja Saksa jaetaan...
Rutakko-kirjastoista ei oikein näytä löytyvän Merri Vikin tuotantoa ruotsiksi, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy aika paljon: vik merri | Hakutulokset | helmet.fiKannattaa kysellä vaikka kaukopalvelumahdollisuutta omasta lähikirjastosta! Rutakko-kirjastot: Etusivu - Rutakko
Hei,Ukulelen alkeet -videokurssi sisältyy Rockway-suoratoistopalveluun, joka ei ole enää käytettävissä Keski-kirjastojen kortilla. Rockway oli osa Keski-kirjastojen e-aineistoja vuoden 2024 loppuun asti. Rockway on kotimainen soitonopetuksen verkkopalvelu, jonka voi tilata itselleen kuukausi- tai vuosimaksulla.Kirjastosta löytyy kuitenkin paljon muuta materiaalia ukulelen alkeitten opetteluun. Esimerkiksi nuotteja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla 'ukulele alkeistaso'.
Molemmat kirjat löytyvät vielä suomen kirjastoissa. Hevosvoimat ovat Kaustisten, Kokkolan ja Lestijärven kirjastojen kokoelmissa. Linkki Finna-hakuunHirnahduksia taas löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta. Linkki Finna-hakuun.Kirjoitelmaa kannattaa tiedustella suoraan näistä kirjastoista vaikkapa sähköpostilla. He voivat selata teoksia paikan päällä.
Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487.
Olen varannut tanssikirjoja, jotka olivat lainassa, suuresta leikkikirjasta ei tietoa löytynyt eikä myöskään Digi.kansalliskirjasto.fi:stä. Jos jostain varaamastani kirjasta löydän näitä, palaan asiaan.Kysyin apua Suomen kansantanssin ystäviltä, sain heiltä vastauksen:Ryskä voisi olla toisin kirjoitettu tai jopa väärin luettu versio tanssista nimeltä ryssä. Sanana se ei ole enää neutraali, mutta aikoinaan oli ja siihen on saattanut sekaantua ruotsinkielinen rysk(a). Se on voinut tarkoittaa monenlaisia ketteryys- ja taitotansseja (ripaskaa) ja esim. Toivo Salonen kuvaa 1900-luvun ensi vuosina Sahalahdelta kempoa eli kuollutta ryssää. Tässä rohkenisin epäillä kuitenkin Anni Collanin Hausjärveltä muistiinpanemaa ryssää, sillä se julkasitiin...
HeiKyseessä on varmastikin vanha kansanlaulu ja kansansävelmä " Sä kasvoit neito kaunoinen" ja sen toinen säkeistö, joka alkaa "Lapsuutes ajan hellimmän, sä leikit kanssani" ja jatkuu muuten kuvaillulla tavalla. Tieto löytyi ja varmistui teoksesta 78.31 Partiolaulukirja (6. painos, 1985)Lisäyksenä kerrottakoon, että kyseessä on kyseisen laulun modernimman version sanoitus. Alunperin kansanlaulu on kulkenut nimellä "Lapsuudenmuisto" ja se on kerätty 1870-luvulla Nurmeksen suunnalta, P. J. Hannikaisen toimesta. Tuon version sanoitusta Hannikainen piti siihen aikaan sopimattomana. Säveltä puolestaan kauniina. Tämä tieto löytyy laulukirjasta; 78.31209 Pajamo, Reijo - Koulun laulutunnilla, sivuilta 82-83.
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin...
Valitettavasti uudemmista runoista ei ole olemassa noin kattavaa tietokantaa.Vanhempia runoja voi hakea esim. Runosto.net tai Suomen kansan vanhat runot -sivustolta.Ehkä joku lukija muistaa mikä runo olisi kyseessä.
