Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt tästä henkilöstä lisää tietoa. Sellaisen tiedon löysin, että Valion paimenpoikalogo otettiin myös käyttöön vuonna 1955. Logon mallina toimi taiteilija Harri Takalan Paimenpoika-patsas ja se toimi Valion tuotemerkkinä 1960-luvulle saakka. Paimenpoika jäi elämään Valion meijereiden jakamiin palkintolusikoihin sekä kunniakirjoihin. Tämä tieto on peräisin Suomen maatalousmuseo DigiSarkan verkkosivuilta.
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
Kuvaposti-lehdessä Vernun päiväkirja -nimisenä julkaistua amerikkalaisen Jack Mendelsohnin Jacky's diary -strippisarjakuvaa (1959–61) ei näytä olevan suomeksi saatavilla muualla kuin Kuvapostin vanhoissa numeroissa. Vuonna 2014 ilmestyi kaikki Jacky's diary -stripit sisältävä alkukielinen kokoelma, mutta kotimaisista kirjastoista sitä ei valitettavasti löydy.BOOK REVIEW: “Jacky’s Diary” by Jack Mendelsohn | Kuvaposti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Kuvaposti | Varastokirjasto | Finna.fi
Tuo "Aineistolaji: Kirja" on tosiaan päälajike sekä "tavallisille" kirjoille että äänikirjoille. Saadaksesi hakuun mukaan pelkästään kirjat, voit tarkennetussa haussa valita kohdassa Aineistotyyppi ylemmän kirja-valinnan alla olevan jälkimmäisen kirja-valinnan. Valinta näkyy tällöin valmiin haun ylälaidassa merkintänä kirja > kirja.Myös valmiissa haussa voi valita sivun oikeassa laidassa olevasta "Rajaa hakua" valikosta Aineistotyyppi-kohdasta ensimmäisen (eli pääaineistotyypin) kirja-valinnan alta sen jälkimmäisen kirja-valinnan. Lisävalinnat näkyvät pientä mustaa nuolta klikkaamalla (aineistotyypin nimen vieressä). Sen jälkeen pitää vielä ruksia pois hakukentän altapuolelta "kirja"-aineistotyyppi, jotta hakuun jää valinta kirja...
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Tämä on ilmeisesti Margit Hollmeruksen laulu Eksyksissä. Laulu näyttäisi alkavan sanoin Ja äidin pikkupoika pien Matti valkopää.Laulun sanat on suomentanut Immi Hellén.Laulu sisältyy ainakin sävelkokoelmaan Tule leikkimään, joka löytyy mm. Tikkurilan ja Lahden musiikkivarastoistahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1109334?sid=5096929168https://finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D…
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
Valitettavasti "Kallen valssista" ei näytä olevan painettua nuottia. Teoksen soinnut löytyvät Chordify-palvelusta, mutta nuottikuvaa ei ole saatavissa.
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Tähän Matti Mäkelän säveltämään ja Reijo Rikkosen sanoittamaan joululauluun ei ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Muodon jäisen talvi teki akkunaan".
Voisiko kyseessä olla Frederick Forsythin romaani Odessan miehet (englanniksi The Odessa File, 1972)? Se on tosin ilmestynyt suomennettuna ja Otavan kustantamana jo vuonna 1973, mutta juoni voisi sopia kuvaukseen ainakin osittain. Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1974.
Esimerkiksi Britannica-tietosanakirjassa kirjoja lasketaan olevan kahdeksan, mutta tarkoittanet nimenomaan Maija Poppasesta kertovia lastenromaaneja, joita on kuusi: Mary Poppins (1934), Mary Poppins Comes Back (1935), Mary Poppins Opens the Door (1943), Mary Poppins in the Park (1952), Mary Poppins in Cherry Tree Lane (1982) ja Mary Poppins in the House Next Door (1988)Ensyclopaedia Britannica. (2026) P.L. Travers.https://www.britannica.com/biography/P-L-Travers. Viitattu 12.2.2026 Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta nähdään, mitä on suomennettu. Sen perusteella kahta viimeistä kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Lastenkirjainstituutin tietokanta
Efr. Jacobsonin ja Helmi Fröbergin "Ruotsin kielen alkeiskirjassa", osassa 1 (12. painos; WSOY, 1964, s. 52) on runo, joka alkaa: "Is och snö har januari, djupa drivor februari". Runon tekijää ei kirjassa mainita, sen nimenä on vain "Vers". Muiden kirjan tekstien tekijät mainitaan.Verkosta näyttää löytyvän lainauksia runon alusta ("Is och snö har januari, höga drivor februari").Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kysymys on melkoisen laaja. Suosittelisin alkamaan suomalaista muinaisuskoa kuvaavista kirjoista Esim.Haavio: Karjalan jumalat ja Harva:Suomalaisten muinaisusko.Salosen : Synti ja sovitus, rikos ja rangaistus antaa kuvan keskiajan oikeuskäytännöistä.Netistä löysin Jari J. Tuomiston blogin pakana ja kristitty - suomalainen vuonna 1323. Sen kirjallisuusviitteistä pääsee aiheessa eteenpäin.Lukemisen arvoinen voisi olla myös Tuomas Heikkilän Lalli, kansallismurhaajan muotokuva.Lisätietoa voisi etsiä Finna.fi hausta hakusanoina esim. suomalainen muinaisusko, kirkko-oikeus ja keskiaika.
