Hei,Kyseessä on Marko Partasen romaanisarja, jonka on julkaissut Suomen ensihoidon tiedotus.Sarjaa kuuluvat seuraavat kirjat: Liekin varjossa (2004), Palava halu (2006), Ikkunansärkijä (2009). Myös Paskahausu (2015) ja Ruukki (2021) sivuavat osittain samaa aihepiiriä.
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin...
Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Tuomas Kyröstä löydät tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Kirjasammon kirjailijaesittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422 ja https://www.kirjasampo.fi/fi/node/311Teokset Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun. Suomalaisia humoristeja sekä Loivamaa, Ismo: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9. Tarkista teosten saatavuus verkkokirjastostasi.Lisäksi Tuomas Kyröstä löytyy lehtiartikkeleita sekä aikakaus- että sanomalehdistä Finnan artikkelihaulla: (Aihe:kyrö, tuomas) | Hakutulokset | Finna.fi Lehtien saatavuustiedot kannattaa tarkistaa kirjastosta, mutta yleisesti esimerkiksi Parnassosta ja Kodin kuvalehdestä säilytetään ja lainataan vanhempiakin numeroita. Sen sijaan sanomalehdistä kirjastoissa...
"Oodin kokoelma käsittää noin satatuhatta lainattavaa teosta. Aineistoa löytyy lapsille, nuorille ja aikuisille lähes 20 kielellä. Suurin osa aineistosta sijaitsee kolmannen kerroksen Kirjataivaassa. Oodin ensimmäisestä kerroksesta voit napata mukaasi lyhyen laina-ajan Bestsellereitä sekä pokkareita." ja "Jos et löydä mieleistäsi teosta Oodin Kirjataivaasta, voit varata sen pääkaupunkiseudun muista Helmet-kirjastoista: käytössäsi ovat 3,4 miljoonaa teosta sekä kattava e-kirjasto." Linkki Oodin sivuille.Helmet kokoelmassa oli viime vuonna 2 679 615 kirjaa. Linkki Opetus- ja kulttuuri ministeriön tilastoihin.Ison omenan kirjastossa taitaa ainakin hetkittäin olla enemmän kirjoja kuin Oodissa. Espoossa kirjakokoelma kelluu. Vuodenvaihteessa...
Valitettavasti en löytänyt mitään Matti K. Asplundin nimellä. Voisiko kyseessä olla Keijo Asplund?Hänestä löytyy nettihaulla joitakin mainintoja esim. Linkki Valtion palokoulu muuttuu Valtion palo-opistoksi ja Kotkan ja Haminan säiliövuotojen jälkimainingit: uusia ympäristövirkoja tulee varmemmin? Linkki Finna.fiLisätietoa voisi kysellä Kotkan kirjastosta tai kaupunginarkistosta. Heillä saattaa olla tiedossa paikallisia historiikkeja.
Sandwich on kaupunki Englannin lounaisrannikolla. Wich on muinaisenglantia, variaatio sanasta wic, joka merkitsi asuinpaikkaa, kylää tai maatilaa, joskus myös suolakaivosta tai suolavesilähdettä. Usein wich-kaupungit olivat kauppapaikkoja. Sandwich nimi merkitsee hiekkaisella maalla sijaitsevaa markkinakaupunkia.Väitetään, että kaupungin nimen liitti ruokaan Sandwichin 4. jaarli John Montagu. Uhkapelaaminen ja viralliset asiat pitivät miehen niin kiireisenä, ettei tälle jäänyt aikaa kunnon aterialle. Hän pyysi palvelijaansa panemaan lihaa kahden leivänviipaleen väliin. Tämän aterian hän saattoi syödä pikaisesti pelipöydässä tai toimistossaan. Leipä sai tästä nimen sandwich, kun toiset pelurit alkoivat tilata "samaa kuin Sandwichillä"....
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-...
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Useimmista suurvalta-ajan joukko-osastoista on laadittu historiateoksia, joista tiedot ovat löydettävissä. Teoksia löytyy suomalaisista kirjastoista Finna.fi -palvelun kautta. Yhtä kokoavaa ja täysin kattavaa hakuteosta joukkoyksiköistä en tunnista, vaikka esim. Herlitzin, Kjellanderin ja erityisesti Mankellin teokset voisivat olla lähellä haettua:Herlitz, C. (1967). Svenska arméns regementen: Regementstraditioner. Militärlitteraturföreningen.Kjellander, R. (2003). Sveriges regementschefer 1700-2000: Chefsbiografier och förbandsöversikter. Probus.Mankell, J. (1866). Anteckningar rörande svenska regementernas historia (2. uppl.). Lindh.Myös Hans Högmanin verkkosivuilla on oikein käyttökelpoinen kooste ruotsalaisista rykmenteistä...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt tästä henkilöstä lisää tietoa. Sellaisen tiedon löysin, että Valion paimenpoikalogo otettiin myös käyttöön vuonna 1955. Logon mallina toimi taiteilija Harri Takalan Paimenpoika-patsas ja se toimi Valion tuotemerkkinä 1960-luvulle saakka. Paimenpoika jäi elämään Valion meijereiden jakamiin palkintolusikoihin sekä kunniakirjoihin. Tämä tieto on peräisin Suomen maatalousmuseo DigiSarkan verkkosivuilta.
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
Tuo "Aineistolaji: Kirja" on tosiaan päälajike sekä "tavallisille" kirjoille että äänikirjoille. Saadaksesi hakuun mukaan pelkästään kirjat, voit tarkennetussa haussa valita kohdassa Aineistotyyppi ylemmän kirja-valinnan alla olevan jälkimmäisen kirja-valinnan. Valinta näkyy tällöin valmiin haun ylälaidassa merkintänä kirja > kirja.Myös valmiissa haussa voi valita sivun oikeassa laidassa olevasta "Rajaa hakua" valikosta Aineistotyyppi-kohdasta ensimmäisen (eli pääaineistotyypin) kirja-valinnan alta sen jälkimmäisen kirja-valinnan. Lisävalinnat näkyvät pientä mustaa nuolta klikkaamalla (aineistotyypin nimen vieressä). Sen jälkeen pitää vielä ruksia pois hakukentän altapuolelta "kirja"-aineistotyyppi, jotta hakuun jää valinta kirja...
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Tämä on ilmeisesti Margit Hollmeruksen laulu Eksyksissä. Laulu näyttäisi alkavan sanoin Ja äidin pikkupoika pien Matti valkopää.Laulun sanat on suomentanut Immi Hellén.Laulu sisältyy ainakin sävelkokoelmaan Tule leikkimään, joka löytyy mm. Tikkurilan ja Lahden musiikkivarastoistahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1109334?sid=5096929168https://finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D…
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
