Kuvan symbolille ei valitettavasti löytynyt vastinetta, kun vertailin sitä symboliikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiteltyihin esimerkkeihin. Kyse voi olla pelaamista varten tarkoitetusta pöydästä, jossa symbolilla on merkitty pelaajien paikat.
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Uudet tuulet" en löytänyt nuottia.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Virpi Suutarin elokuva kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Se on ollut DVD-levityksessä, ja DVD löytyy useista kirjastoista. Kannattaa kysyä omasta kirjastosta, miten sen saisi helpoiten käsiinsä.Elokuva on myös tullut televisiosta, joten se on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Tietokanta on ilmaiseksi käytettävissä yliopistokirjastoissa ja Eduskunnan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetKolmas vaihtoehto on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kokoelmatietokanta Tenho, joka on ilmaiseksi käytettävissä Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastossa (KAVIn kirjasto)...
Samaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa joulukuussa 2022. Pääset lukemaan vastauksen tästä linkistä: Jyväskylän yliopistolla ja Vapaa-ajattelijain liitolla on hyvin samantapaiset logot. Kumpi logo oli ensin? | Kysy kirjastonhoitajalta
Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin teoksesta Die wunderbaren Reisen und Abenteuer des Freiherrn von Münchhausen on useampi suomennos.Alla olevasta listasta näet Paroni von Mûnchhausenin seikkailut Helmet-kirjastojen kokoelmissa:"Münchhausen, Karl Friedrich Hieronymus von" | Hakutulokset | helmet.fi
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Aihetta käsitellään ainakin näissä kuvakirjoissa, jotka sopivat myös 8-vuotiaalle lukijalle:Avril McDonald: Jukka Hukka ja kirjava takki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4540521Tom Percival: Ravi raivostuu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7185095Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7036858Suzanne Lang: Kiukkuinen apina https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7287102Timothy Knapman: Joskus minä raivostun https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Voisikohan kyseessä olla Bill Peetin lastenkirja Taikakukko Jupiter (Cook-a-doodle Dudley, suom. Kerttu Manninen,1992).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin: "Kukko Jupiter tervehtii joka aamu aurinkoa kiekaisullaan. Herkko-hanhi on kateellinen Jupiterin suosiosta muiden tilan eläinten parissa ja uhkaa pöllyttää sen. Kun Herkko ajaa Hermannin metsään yöksi, aurinko ei enää nousekaan."
Tekijänoikeuslain mukaan Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tämän jälkeen teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa.Joulurunoista on julkaistu monia eri tekijöiden tuotantoa sisältäviä kokoelmia, kuten esimerkiksi Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut, osat 1 ja 2 (Kirjayhtymä, 1979 ja 1980). Eri tekijöiden kohdalla tekijänoikeus täytyy kuitenkin tarkistaa aina erikseen selvittämällä kirjoittajan mahdollisesta kuolemasta kulunut aika. Tunnetuista jouluisiakin runoja julkaisseista...
Vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa, ikävä kyllä. Tonttukirjoja on kuvailtu Kirjammossa, ehkä löydät oikean sieltä etsimällä. Kuvailemillasi kärrynpyörällä ja tappelulla en haulla saanut tuloksia, joten tässä on tulos haulla tontut, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/TontutLaitan mukaan hakutuloksen Helmetistä haulla tontut, rajauksella julkaistu ennen 1981, olisiko kirja niiden joukossa, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista löytyy tietoa kyseisistä tanssilajeista: -Driver, Ian: A century of dance (2000). Tanssin historiaa 1900-luvulta. Tästä löytyy tietoa lähinnä latinalaistansseista ja breakdancesta.-Tanssi, tanssi - kulttuureja, tulkintoja (2003). Artikkelikokoelmasta löytyy kirjoituksia itämaisesta tanssista ja breakdancesta.-LL Cool J: The streets win - 50 years of hip-hop greatness (2023). Hiphop-kulttuuria kokonaisuudessaan esittelevä teos.-Tuittu, Nina: Breikkaus on mun elämäntapa (2005). Suomalaista b-boy -kulttuuria ja breikin juuria.-Hilamaa & Varjus: Musta syke - funkin, diskon ja hiphopin historia (2000).-Korhonen, Juha: Flow Mo - suomibreikin kivijalka (2020)....
Ennen Satu-Sisko Sintosta ja Maija Karmaa Tiina-sarjan kansikuvia taiteili ainakin Marja-Liisa Ikonen. Ensimmäinen Tiina seikkailee -kansi saattaisi olla hänen työtään.
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen...
Hei,Kyseessä on Marko Partasen romaanisarja, jonka on julkaissut Suomen ensihoidon tiedotus.Sarjaa kuuluvat seuraavat kirjat: Liekin varjossa (2004), Palava halu (2006), Ikkunansärkijä (2009). Myös Paskahausu (2015) ja Ruukki (2021) sivuavat osittain samaa aihepiiriä.
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta...
