Näillä tiedoilla emme valitettavasti löytäneet Aaro Hellaakosken tuotannosta sopivaa runoa. Hellaakoskella on äiti-aiheinen "Äiti, anna anteheksi" -runo, mutta se ei taida olla nyt kyseessä. Tämä runo sisältyy Maininki ja vaahtopää -kokoelmaan (1924), joka löytyy esimerkiksi Runot 1916-1928 -kokoelmasta. Kokoelmaa on saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja voit tarvittaessa varata sen omaan kirjastoosi. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311132?sid=5292728151Selailimme lisäksi äideille omistettuja runoantologioita, ja Koskenniemen ja Sarkian Koottujen sisällysluetteloita. Esittämälläsi sanoilla ei kuitenkaan löytynyt sopivaa runoa. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%A4idit+antologiat+82.2&type=AllFields&limit=20...
Kirjasammon Babylonia-haulla yksi hakutuloksista on Vilho Sorvarin romaani Ruukunvalaja ja hänen orjansa. Hakutuloksessa näkyvä tekstikatkelma on peräisin aikalaisarviosta, joka avautuu napsauttamalla otsikon alta löytyvää aikalaisarvio-linkkiä. Nämä arviot ovat Arvostelevasta Kirjaluettelosta, Kouluhallituksen vuosina 1922–1988 julkaisemasta lehdestä. Lehti sisälsi kirjastojen kirjanvalintaa varten laadittuja lyhyitä arvioita uusista suomenkielisistä kirjoista.
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Pasilan kirjaston lehtiosastolla säilytetään vanhoja Helsingin Sanomien numeroita. vanhemmat ovat käytettävissä mikrofilmattuina.Mikrofilmeistä voi tulostaa halutut sivut. Voit varata mikrofilmin lukulaitteen Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/reservation-unit/232?
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Tässä muutama tietokirjavinkki:Uni ja unettomuus : näe nukkuminen uusin silmin/ Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari (Otava, 2022)Uni : 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen (Docendo, 2016)Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä/ Susan Pihl, Anna-Mari Aronen (Duodecim, 2020)Nuku hyvin/ Markku Partinen, Anne Huutoniemi (Docendo, 2020)Tarinallista näkökulmaa tarjoaa ainakin rauhoittumiseen tarkoitettu aikuisten unisatukirja "Unisatuja rauhattomille aikuisille : tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat laskemaan kierroksia ja nukkumaan paremmin"/Kathryn Nicolai (Gummerus 2020)Lisää kirjallisuutta löydät hakusanalla "unettomuus" Helmet.fi-haulla .
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Yhtä kattavaa teosta tamperelaisen nuorisokulttuurin historiasta ei näyttäisi löytyvän. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisesti kiinnostavia tiedonlähteitä. Muistelmallisia teoksia:Javanainen, Juha: Kalevassa ja sen lähialueilla : Tamperelainen paikallishistoriallinen muistelo Olutkoski, Juhani: Teddy vai punkkari, eli, Nuoruustango 1980 Erilaisten järjestöjen ja toimijoiden nuorisotyötä koskevia historiikkejä: Kankainen, Tarja: Ruususen herääminen : Tampereen Kaupunginkirjaston nuorisoteatteri 1954-68 Malkavaara, Mikko: Nuori Tampere : seurakuntien nuorisotyö Tampereella 1930–2010 Weissenberg, Gay von: Seitsemän vuosikymmentä partiointia Tampereella ...
Henry Jamesin novellista The beast in the jungle ei valitettavasti ole suomennosta.https://www.finna.fi/https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.kirjasampo.fi/
Britanniassa olut tarjotaan useimmiten kellarin lämpötilassa, mikä on selvästi huonelämpötilaa matalampi. Se ei ole lämmintä, mutta sitä ei kuitenkaan ole jäähdytetty keinotekoisesti. Se maistuu selvästi lämpimämmältä kuin monissa maissa suositut kylmät oluet. Yhtenä syynä viileiden oluiden suosioon Britanniassa on esitetty ilmastoa: suhteellisen viileinä kesinä ei ole ollut tarvetta kehitellä ja juoda jääkylmiä oluita, ei edes sen jälkeen, kun koneellinen jäähdytys yleistyi. Perinteinen ja edelleen suosittu brittiläinen olut on sen sijaan elävää pintahiivaolutta, joka jatkaa käymistä olutravintolan tynnyrissä. Sitä ei myöskään suodateta tai hiilihapoteta. Lisäksi tarvittavat kylmälaitteistot olivat Isossa-Britanniassa liian kalliita...
Talonpoikaissäädystä valituiksi tulleille valtiopäivämiehilleen maksoivat tuomiokunnat päivä- ja matkarahaa. Palkkiot eivät olleet yhtenäiset, vaan ne vaihtelivat tuomiokunnasta toiseen. Vuoden 1867 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajien korvaukset olivat keskimäärin 10,6 markkaa päivältä.Edustajat joutuivat itse huolehtimaan valtiopäivien aikaisesta majoituksestaan ja kustantamaan ylöspitonsa saamallaan päivärahalla. Tilannetta kuvastaa hyvin edusmies Riihimäen kommentti Suomen Talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoista vuodelta 1897: "Mielestäni tulisi tässä kohden määrätä palkka sen keskimäärän mukaan, mitä useammilla valtiopäivillä edusmiehille on palkaksi määrätty. Viime valtiopäiväin aikana oli asianlaita toinen, kun ajat...
Pernosta löytyy monia erilaisia taloja: matalia kerrostaloja, omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja.Esimerkiksi Pernon huollon sivuilta löytyy pari ilmakuvaa alueelta http://www.pernonhuolto.fi/ymparisto.htmLisäksi alueeseen voi tutustua tarkemmin satelliittikarttojen avulla.
Sukunimeä Pohto on esiintynyt vanhastaan Pirkkalan seudulla, Kyrönmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jo 1500-luvulla on esiintynyt muotoja Pohtoi, Pohtola, Pochto, Poctoij, Pochtu. Pohdonmaa on tunnettu keskiajalla erämaana Etelä-Pohjanmaalla. Nykyisin sukunimi onkin tutuin Etelä-Pohjanmaalla.Etunimeä Pohto on pidetty muinaissuomalaisena miehennimenä samaan tapaan kuin nimiä Mieho, Keiho ja Nousia. Vierasta vaikutusta on voinut olla esimerkiksi vanhat skandinaaviset nimet Bote, Bothe, Botto jne. sekä saksalainen Bod-pesye (Bodi, Bodo, Boto, Potho, Poutho jne.).V. Voionmaa on arvellut Teiskon Pohtolan merkitsevän "pääseudusta erillistä takamaata, omistusta tai kaukaista seutua". Muita sukunimiä Pohtamo, Pohti, Pohtila, Pohtimo, Pohtinen,...
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen...
