Tuttu puutarhaneuvos ainakin vinkkasi tätä Ylen artikkelia vuodelta 2020, josta löytyy myös tuttuja puutarhakukkia, kuten daalia (yksinkertainen), krookus, kehäkukka, lobelia, petunia, esikko, samettikukka (yksinkertainen) ja niin edelleen: Tee pörriäisille paratiisi: Tässä 8+101 pölyttäjäkasvia, joista on iloa myös ihmiselle | Luonto | YleAiheesta löytyy myös muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja: Seppo Närhi: Luontoa kotipihaan (2025) Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit (2008)Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)Emma Hardy: The urban wildlife gardener : how to attract bees, birds, butterflies, and more (2020)Rhonda Fleming Hayes: Pollinator friendly gardening...
Tarkoitat ilmeisesti Laitakaupungin orkesterin levyttämää kappaletta "Hurraa", joka alkaa: "Tuut mun tielle". Laulun ovat säveltäneet Heidi Maria Paalanen, Kari Haapala ja Antti Paalanen. Sanoituksen ovat tehneet Heidi Maria Paalanen ja Kari Haapala.Laitakaupungin orkesteri: Hurraa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Y56SCYRUxDILaulun sanat löytyvät tältä sivulta:https://www.lyrics.com/lyrics/hurraa
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Anssi Tikanmäen sävellyksistä "Häävalssi", "Ota minut", "3D" ja "Balladi" elokuvasta Klaani löytyy nuotinnoksia erilaisista kokoelmista ja oppikirjoista. Sen lisäksi hänen urkumusiikistaan on nuottikirja Seremoniat : musiikkia uruille ja kaikista hänen sävellyssarjansa Maisemakuvia Suomesta sävellyksistä on julkaistu partituurit. Löydät Helmet-alueen kokoelmissa olevat Tikanmäen nuottijulkaisut tällä haulla.
Yli-intendentti Adelcrantzin Vaasan hovioikeudelle suunnittelema talo muutettiin 1860-luvulla Mustasaaren kirkoksi. Sen lisäksi hänen piirustustensa mukaan Suomessa toteutettiin ainakin kaksi alun perinkin kirkoksi tarkoitettua rakennusta, Munsalan kirkko ja Kokemäen kirkko. Munsalassa seurakunta oli teettänyt omat piirustuksensa muurarimestari David Olanderilla, mutta niitä ei ollut Tukholmassa hyväksytty. Kirkon rakensi Adelcrantzin vuonna 1775 signeeraaman suunnitelman mukaan Jaakko Rijf vuosina 1777–87. Kokemäen v. 1786 valmistunut kivikirkko on yksi harvoista "lähes suunnitelmien mukaan rakennetuista varhaisen virastoarkkitehtuurin tuotteista".J. Viisteen mukaan myös 1600-luvulla rakennetun Uudenkaupungin vanhan kirkon vuonna 1775...
Voisikohan kyseessä olla Väinö Kirstinän runo Rautakaupan ikkunaan. Siinä rautakaupan ikkunassa on vanhantyylisiä öljylamppuja. Mies katselee niitä ja pohtii, että hän voi valita, mihin suuntaan lähtee kävelemään. Runo löytyy Väinö Kirstinän teoksesta Säännöstelty Eutanasia (Helsinki. Tammi, 1973), sekä ainakin kokoelmasta Runoja 1958-1977 (Helsinki. Tammi, 1979).
Porstua luotiin Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastojen yhteisessä hankkeessa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään palvelua hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Kaikkia kokoelman osia ei enää päivitetä. Porstuan sisältöjä pystyy käyttämään suoraan verkossa, eli palveluun ei tarvitse kirjautua. Palvelussa on kuusi eri kokoelmaa, jotka löydät kohdasta "Selaa kokoelmia." Kokoelmia ovat valokuvat, näyttelyt, linkit, kirjat, artikkeliviitteet ja artikkelit. Artikkelit ja kirjat on tallennettu palveluun pdf-muodossa. Saat tekstin esille, kun klikkaat kirjan tai tekstin kansikuvaa. Palvelusta löytyy myös jonkin verran kuunneltavia mp3-tiedostoja. Palvelun tarjoamat artikkeliviitteet ovat toki vain artikkeliviitteitä. Jos löydät jonkun...
Koko Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjaa ei Naantalin kirjastosta löydy, mutta Vaski-kirjastoista löytyy kyllä ne puuttuvatkin osat. Vaski-kuntien, siis myös Naantalin, kirjastokortilla voit varata kirjat omaan kirjastoosi. Kun teet varauksia, kannattaa huomioida, että ensimmäisestä osasta on ilmestynyt myös Tuomas Kilven selkomukautus, joten jos haluat alkuperäisen, ei kannata varata selkomukautettua versiota!Tässä sarjan osat järjestyksessä. Voit etsiä ja varata ne Vaski-verkkokirjastosta.Marsin sankariMarsin jumalatMarsin sotavaltiasMarsin neito (myös nimellä Thuvia, Marsin neito)Marsin ritaritMarsin neroMarsin urhoMarsin miekatMarsin robotitMarsin ihmeitäMarsin jätti
Björn Wahlroosin muistelmateos Nurkkahuone: eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava 2025) on varattavissa OUTI-verkkokirjastosta. Siitä on tällä hetkellä 75 varausta.
Porvoon pääkirjastossa on pieni arkisto, johon on kerätty Kevätkummun kirjastoa koskevaa materiaalia. Myös Kevätkummun kaupunginosasta löytyy vähäinen määrä arkistomateriaalia, mutta juuri 2000-luvun alkupuolelta sitä on hyvin rajatusti. Pääkirjastossa sijaitsevaa arkistoa pääsee katsomaan tulemalla paikan päälle kirjastolle. Olin yhteydessä myös Porvoon museoon asiasi tiimoilta. Valitettavasti Porvoon museon kokoelmapalvelut ovat väliaikaisesti suljettu. Palvelut avautuvat uudelleen 2.3.2026. Sulun aikana museo ei vastaanota kyselyitä. Kannattaa siis olla yhteydessä museoon sulun jälkeen. Mahdollisesti myös Porvoon kaupunkisuunnittelulta voisi löytyä materiaalia koskien Kevätkummun kaupunginosaa (ehkä lähinnä kuvia)....
Hei!Rakastan turkulaisia on Jope Ruonansuun esittämä kappale. Se on uudelleensanoitettu versio Kristiina Halkolan esittämästä ja Kaj Chydeniuksen säveltämästä kappaleesta Jos rakastat. Chydeniuksen alkuperäinen sävellys löytyy kirjastosta useammasta eri nuotista. Jope Ruonansuun esittämänä kappale löytyy ainoastaan CD-levyltä. Myös googlaamalla löytyy ainakin kitaranuotteja joihin on merkitty soinnut. Tämä linkin takaa löytyy soinnut kitaralle, ukulelelle ja pianolle:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/jope-ruonansuu/rakastan-turkulaisia-chords-2470340Myös tällainen sivusto on olemassa:https://tabinetti.com/
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden."
Tilastokeskuksella on pysäköinninvalvonnasta tietoa rikos- ja pakkokeinotilastossa (https://stat.fi/tilasto/rpk) , joka kuvaa rikollisuutta alueittain sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämiä pakkokeinoja. Tiedot saadaan sisäministeriön poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tiedot julkaistaan neljä kertaa ja kerran vuodessa. Vuoden 2025 tiedot julkaistaan 27.5.2026: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#calendar.Tietoja löydät taulukosta Kunnallinen pysäköinninvalvonta vuodesta 2017 alkaen: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#tables-cl441lvrzw5dg0cw3ogospasxja maksuttomasta tietokantataulukosta 11yy -- Kunnallinen pysäköinninvalvonta, 2013-2024 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rpk/statfin_rpk_pxt_11yy.px/....
Internetistä löysin Ylen artikkelin, missä sanotaan näin: Lännensarja Smith ja Jones pyöri Suomessa MTV:llä vuosina 1972-73 ja se uusittiin vuonna 1980. Tämä tieto on vuodelta 2008.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/vanhoja-sarjoja-janosik-smith-ja-jones-painajainen.htmTarkempia tietoja voisi kysyä Kansalliselta audiovisuaaliselta insituutilta. Heillä on asiakaspalvelu:https://kavi.fi/erikoiskirjasto/yhteystiedot/
Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487.
