Seuraavassa valikoima käsityöläishistoriaa käsittelevia teoksia, tutkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia, joissa on enemmän tai vähemmän tietoa ja kuvauksia entisaikojen oppipoika-kisälli-mestari -järjestelmästä: Frans Leijon: Kuurosokean ihmeellinen elämäSalmi, Hannu[2025]Palkitun tietokirjailijan koskettava tositarina kuurosokeasta isosedästään. Frans Leijon (1878-1947) menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Poika unohti oppimansa sanat ja juoksi nelinkontin villilapsena, johon kukaan ei saanut yhteyttä. Kuin ihmeen kaupalla Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Hänestä tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten...
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Välitin viestisi Erikoiskirjastojen Erik-neuvostolle, jolta sain pari vastausta.SKS:n kirjastonjohtaja Ulriikka Puura vastasi seuraavasti: "Tähän on varmasti siinä mielessä vaikea löytää vastausta, sillä se riippuu siitä, miten erikoiskirjasto määritellään (ja miten kirjasto ylipäätään määritellään, kun puhutaan 1800-luvusta ja sitä aiemmasta ajasta...). SKS:n kirjasto on varmaankin vanhin yhä toimiva JA erikoiskirjastoksi selkeästi luokiteltava kirjasto. Luulisin kuitenkin, että meitä vanhemmista tiedeseuroista v. 1821 perustetulla Societas pro fauna et flora Fennicallakin oli varmaan alusta alkaen kirjakokoelmia, vaikka niitä ei heidän historiasivullaan mainitakaan https://www.societasfff.fi/fi/historia-2/. Mene ja tiedä."...
Mika Waltarin lehdissä olleita matkakertomuksia on ilmestynyt "Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968" WSOY 1988. Waltarin matkakirjoja ovat "Lähdin Istanbuliin - totta ja tarua Euroopasta 1947" WSoy 1948 ja "Yksinäisen miehen juna " Wsoy 1929.
John Dickson Carr'n ja Carter Dicksonin kirjoja on suomennettu laajalti. Wikipedian lista: John Dickson Carr/Carter DicksonThe house in Goblin Wood löytyy suomennettuna kokoelmasta nimeltä Mahdottomat murhat.Mainitsemiasi Derek Howe Smithin kirjoja ei löydy suomennettuina.
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Kirja on lasten runokirjaksi poikkeuksellisen kokoinen, melko pieni ja paksu. Koon ja oletetun ilmestymisajan puolesta tulee mieleen lähinnä Anna-Mari Kaskisen Runometsä (2005), joka kylläkin on väriltään enemmän vihreä kuin petroolinsininen. Myös Tuula Korolaisen Kuono kohti tähteä (2005) on sinisehkö ja suunnilleen saman korkuinen, mutta mielestäni ohuempi.
Piippuleima oli käytössä vuosina 1932-1949. Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy Arabian astiastoja:Arabia : talousposliini ja -fajanssi (2005)Arabian lumoava posliini (2010)Kumela, Marjut: Arabian astiastoja (2010)Astiataivas -sivustolta Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka löytyy myös Arabian tuotteiden kuvia.
Kurt Vonnegutin Mestarien aamiainen, eli, hyvästi masentava maanantai (suom. Marjatta Kapari, 1974) kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tällä hetkellä teoksesta on varauksia, mutta voit liittyä jonon jatkoksi.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1573994?sid=5272530880
Käännöksiin liittyvät kysymykset voivat olla joskus ongelmallisia. Yksittäisiä termejä tai käsitteitä voi ensinnäkin olla vaikea löytää sanakirjoista tai sanastoista eikä niille aina välttämättä ole olemassa yhtä oikeaa tai vakiintunutta/virallista käännöstä. Voi olla myös niin, että eri sanastoista löytyy erilaisia käännösehdotuksia samalle käsitteelle. Tässä palvelussa emme pysty antamaan lopullisia oikeita ratkaisuja käsitteisiin liittyviin käännösongelmiin. Käännökseen vaikuttaa mm. se, millaiseen yhteyteen tai millaiselle kohdeyleisölle käännöstä tarvitaan. Loppupeleissä käännösratkaisun tekee kääntäjä – salapoliisityön tuloksena lähdemateriaaleihin tutustumisen jälkeen.Tässä vastauksessa annan muutaman esimerkin lähteistä, joista...
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)...
Katolisen kirkon katekismus (2011, s. 388) ilmaisee asian näin: "Tämän pyhän voitelun ja suuren rakkautensa ja laupeutensa kautta auttakoon sinua Herra Pyhän Hengen armolla, niin että syntisi anteeksi saaneena saisit Herralta pelastuksen ja parantumisen." Kysymyksessä oleva latinankielinen ja espanjankielinen teksti on kuitenkin lyhempi, latinaksi mainitaan pelkkä pyhä voitelu mutta ei Herran rakkautta ja laupeutta tai Pyhää Henkeä, ja espanjaksikaan ei mainita Pyhää Henkeä.
Antamiesi vihjeiden perusteella ehdotan kirjaksi Ken Follettin 2010 ilmestynyttä Century-trilogian aloitusromaania Fall of Giants. Se alkaa juurikin kuvauksella 11-vuotiaan Billy-pojan ensimmäisestä työpäivästä walesilaisella hiilikaivoksella. Trilogia kuvaa tavallisten ihmisten pyrkimyksiä parempaan ja oikeudenmukaisempaan elämään 1900-luvun Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Ensimmäisessä osassa käsitellään mm. ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja naisten pyrkimys äänioikeuteen Britanniassa. Trilogia on käännetty myös suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkieliset osat Fall of Giants, Winter of the World ja Edge of Eternity löytyvät Vaski verkkokirjastosta.
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se...
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
