Petri Laaksosen säveltämä "Maailma on kaunis " löytyy ainakin nuottijulkaisusta Messulauluja 3 vuodelta 2023. https://anders.finna.fi/Record/anders.1931868?sid=5227618352Teos on saatavilla Kokkolan kaupunginkirjastosta. Teos sisältää sanat, melodia / 3-4-ääninen kuorosovitus, sointumerkit, pieniä soitinsovituksia.
"Ei itketä lauantaina", suomenkielinen versio laulusta "Wer wird denn am Sonntag weinen", on nuotinnettu kokoelmille Hitit : 60-luku ja Suuri toivelaulukirja 12. Kirjojen saatavuuden omalla alueellasi näet tästä.
Tuulensuojaan on Dannyn suomeksi tunnetuksi tekemä, alun perin Christien Yellow River -nimellä levytetty kappale. En löytänyt tietoa, onko Saija Tuupanen joskus esittänyt sen.
Suzukin perämoottoreiden vuosimallin tunnistaminen on tunnetusti vaikeaa. Moottori saattaa mahdollisesti olla vuodelta 1993, ks. oheista taulukkoa: https://s.yumbo-jp.com/catalog/pdf/outboard/suzuki/DT5_6_7_8_9_1999_04.pdf
Kuvan merkki näyttää Kevyt patteristo 17:n asevelimerkiltä, ks. Reijo Soinisen Suomen sotilasmerkit -sivusto tai Matti Allonen ym.: Jatkosodan asevelimerkit (2021), s. 307. Tunnistus on kuitenkin epävarma. Kevyt patteristo 17 oli aiemmin nimeltään Linnoituspatteristo 6.
Tervehdys! Euroopan sisäisissä maksuissa (SEPA-maksut) riittävät yleensä IBAN-tilinumero ja vastaanottajan nimi, eikä osoitetietoja aina tarvita. Siirrettäessä rahaa Euroopan ulkopuolelle, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, vaaditaan yleensä enemmän tietoja. Tyypillisesti tarvitaan ainakin:Vastaanottajan nimi ja osoiteVastaanottajan pankin nimi ja osoiteTilinumero (USA:ssa usein account number)Pankin tunnistekoodi, kuten SWIFT/BICJoissakin maissa myös paikallinen pankkitunnus, esimerkiksi USA:ssa routing numberEuroopan ulkopuoliset maksut voivat olla SEPA-maksuja kalliimpia, ja ne voivat kulkea välittäjäpankkien kautta. Pankkien verkkopalvelut ohjaavat yleensä täyttämään tarvittavat kentät, ja oman pankin asiakaspalvelusta voi tarvittaessa pyytää...
Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen.
Voit saada henkilökohtaisen kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite ja sinun pitää esittää kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kirjastokortin, tunnusluvun ja lainausoikeuden saat saman tien kun olet asioinut kirjaston asiakaspalvelussa ja sinut on siellä rekisteröity asiakkaaksi. Helmet- kirjastoissa käyvät seuraavat henkilötodistukset: EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti, (alle 18-vuotiailta myös kuvaton KELA-kortti), Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti, Maahanmuuttoviraston...
Munuaisen luovuttajista löytyy tilastotietoa vuodesta 1964, jolloin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin Suomessa. ”Ensimmäinen munuaisensiirto elävältä luovuttajalta tehtiin Suomessa vuonna 1964. Elinsiirtorekisterin mukaan Suomessa 713 henkilöä on toiminut munuaisluovuttajana vuoden 2023 loppuun mennessä, ja elossa heistä on noin 600. Koska munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaa sairastavien määrä lisääntyy maassamme, munuaisensiirtoa odottavia on yhä enemmän. Lähes 400 potilasta odottaa siirrettä, ja useita potilaita kuolee vuosittain elinsiirtoa odottaessaan.” Linkki Duodecim.Suurin osa munuaisista saadaan kuolleilta luovuttajilta. Vuonna 2023 eläviä luovuttajia oli vain 45 ja siirtoja tehtiin 321. Tilasto ei kerro onko munuaisen...
Hei, tv-sarja ei ole saatavilla tällä hetkellä suomalaisista kirjastoista. Sarjaa on esitetty Suomen televisiossa ainakin vuosina 1973, 1977 ja 1982.Englanninkielisellä tekstityksellä jaksot ovat tällä hetkellä katsottavissa Youtube-videopalvelusta: https://www.youtube.com/playlist?list=PL42CC18F042A71893 (Viitattu 6.3.2026, saatavuutta ei voida taata tekijänoikeuksien vuoksi)Lähteet:Odysseus: Tv-sarja Odysseia. Ylen Muistikuvaputki, 2008. [Verkkosivu]. [Viitattu 06.03.2026]. Saatavissa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Kyseessä voisi olla Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjan jokin osa, mahdollisesti Skeittaaja lumilaudalla (WSOY, 1993). Viisiosaisessa Skeittaaja-sarjassa seikkailee turkulainen Tomi, ja kirjassa Skeittaaja lumilaudalla lähdetään laskettelureissulle Tahkovuorelle.
Irina Volkova valittiin 250 ehdokkaan joukosta elokuvan päärooliin. Hän oli tuolloin 10-vuotias. Elokuvan menestys teki hänestä tunnetun.Volkova esiintyi ainoastaan enää vain yhdessä elokuvassa, Ni slova o futbole (1974), jossa hän korvasi viime hetkessä pääroolin alkuperäisen esittäjän. Hän ei ollut kiinnostunut näyttelijänurasta, ja hänen vanhempansa olivat samaa mieltä, varsinkin kun kuulivat tähtinäyttelijältä, miten epävarmaa näyttelijän työ olisi. Volkova valmistui yliopistosta, meni naimisiin, sai pojan ja työskenteli vuodesta 1993 lähtien kunnanarkkitehdin toimistossa.Lähteet:Irina Volkova - Wikipedia, the free encyclopediaКем стала актриса Ира Волкова из к/ф «Ох, уж эта Настя!» - Экспресс газета
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
Antamiesi vihjeiden perusteella hain Helmet Finnasta hakusanoilla "fiktiivinen hahmo" ja "anna" ja rajasin hakua käsittämään lasten ja nuorten kirjat, jotka ovat ilmestyneet aikavälillä 1990-2010.Haun perusteella etsimäsi kirja voisi olla Arja Puikkonen: Haloo, kuuleeko kaupunki. Kansikuva on aika värikäs, mutta päähenkilö on nimeltään Anna. Kuvauksen mukaan Anna lähetetään kesäksi serkkujen luo maalle, jossa hän tutustuu Lampisen veljeksiin. (kirja Helmet Finnassa)Jos haluat vielä itse tehdä hakuja, kannattaa kokeilla erilaisia rajauksi, esimerkiksi tuota käyttämääni "fiktiivinen hahmo" ja "anna" -yhdistelmää. Jos aikaväliä ei rajaa noin tiukaksi, vaihtoehtoja on paljon enemmän. Toivottavasti löydät etsimäsi kirjan!
Suomen elintarvikelaki asettaa tarkat ehdot etenkin eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnalle ja hankinnalle. Elintarvikelaki sekä laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta määrittelevät ravintoloiden toimintaa ja vaikuttavat siihen, mitä kautta ja millaisista raaka-aineista ravintolassa saa valmistaa ruokaa asiakkaille.
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusviranomaiselle, ja sieltä vastattiin:
"Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta käytännön kannalta asiakkaan tuoma raaka-aine voi olla ongelmallinen raaka-aineen laadun ja hygienian kannalta. Ravintola vastaa aina tarjoilemansa ruuan turvallisuudesta. Ravintola voi aina valita käyttämänsä raaka-aineet ja myös kieltäytyä käyttämästä...
Tiedot löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Ottoautojen osalta aiemmasta palvelun vastauksesta saa askelmerkkejä kuinka edetä, mutta sama pätee pitkälti kanta-autoihinkin. Asiantuntija vinkkasi, että tieto voisi löytyä esimerkiksi moottoriajoneuvotoimistojen arkistoista. Koska oikean arkistokokonaisuuden paikantaminen voi olla aikaavievää, helpoin tapa edetä on tehdä asiasta tietopyyntö Kansallisarkistoon.
Jan Frenkelin säveltämään valssiin Vals rasstavanija ei löytynyt suomennosta tai levytystä. Kappaleen nuotteja on useissa eri kokoelmissa, mutta niissä sanat ovat vain venäjäksi. Jos nuotit kiinnostavat, tästä listasta näet eri kirjastojen vaihtoehdot Finna-sivustolta: Vals rasstavanijan nuotteja.
Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo....
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
