Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoistan sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän...
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Aihetta käsitellään ainakin näissä kuvakirjoissa, jotka sopivat myös 8-vuotiaalle lukijalle:Avril McDonald: Jukka Hukka ja kirjava takki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4540521Tom Percival: Ravi raivostuu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7185095Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7036858Suzanne Lang: Kiukkuinen apina https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7287102Timothy Knapman: Joskus minä raivostun https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija August Strindberg muutti Sveitsiin tammikuussa 1884. Sveitsissä, joka näyttäytyi hänelle demokraattisena ihannevaltiona, Strindberg koki intensiivisen luomiskauden ja kirjoitti siellä asuessaan kaksi novellikokoelmaa: Giftas vuonna 1884 ja Utopier i verkligheten vuonna 1885. Jälkimmäisessä julkaistut novellit nimeltä "Nybaggnad" ja "Återfall" käsittelevät venäläistä nihilismiä, joten toinen niistä voisi olla etsimäsi novelli.Lähteet:Wikipedia: GiftasWikipedia: Utopier i verklighetenwww.strindbergmuseet.se - Strindberg på resa
Vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa, ikävä kyllä. Tonttukirjoja on kuvailtu Kirjammossa, ehkä löydät oikean sieltä etsimällä. Kuvailemillasi kärrynpyörällä ja tappelulla en haulla saanut tuloksia, joten tässä on tulos haulla tontut, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/TontutLaitan mukaan hakutuloksen Helmetistä haulla tontut, rajauksella julkaistu ennen 1981, olisiko kirja niiden joukossa, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Porvoon pääkirjastossa on pieni arkisto, johon on kerätty Kevätkummun kirjastoa koskevaa materiaalia. Myös Kevätkummun kaupunginosasta löytyy vähäinen määrä arkistomateriaalia, mutta juuri 2000-luvun alkupuolelta sitä on hyvin rajatusti. Pääkirjastossa sijaitsevaa arkistoa pääsee katsomaan tulemalla paikan päälle kirjastolle. Olin yhteydessä myös Porvoon museoon asiasi tiimoilta. Valitettavasti Porvoon museon kokoelmapalvelut ovat väliaikaisesti suljettu. Palvelut avautuvat uudelleen 2.3.2026. Sulun aikana museo ei vastaanota kyselyitä. Kannattaa siis olla yhteydessä museoon sulun jälkeen. Mahdollisesti myös Porvoon kaupunkisuunnittelulta voisi löytyä materiaalia koskien Kevätkummun kaupunginosaa (ehkä lähinnä kuvia)....
Ennen Satu-Sisko Sintosta ja Maija Karmaa Tiina-sarjan kansikuvia taiteili ainakin Marja-Liisa Ikonen. Ensimmäinen Tiina seikkailee -kansi saattaisi olla hänen työtään.
Ilmaisun "Hän asuu kahden lapsensa kanssa" voi tulkita kahdella tavalla, eikä niistä kaiketi kumpaakaan voi pitää merkityksellisesti ensisijaisena. Ilman asiayhteyttä siitä ei kuitenkaan selviä, onko lapsia yksi vai kaksi. Jos lapsia on vain yksi, kysymyksessä ehdotettu "kahdestaan" olisi tässä yksiselitteisempi sanavalinta kuin "kahden". Samaan lopputulokseen voi toki päästä myös sanajärjestystä muuttamalla: "Hän asuu lapsensa kanssa kahden."
Kyseessä on 14.4.1942 otettu pieni röntgenkuva. Kuvauksilla torjuttiin tuberkuloosia. Puolustusvoimien sota-aikaisissa valokuva-aineistoissa on kuvia kuvaustapahtumista keväältä 1942:Jänis, P. (valokuvaaja). Lääkintämajuri Huuskonen pitämässä lääkärintarkastusta etulinjoilla. Tarkastuksen päätarkoituksena on todeta mahdolliset tuberkuloosi tapaukset Röntgen-läpivalaistus menetelmällä.,Tuloksena onkin, että useita tautitapauksia on todettu jo alkuvaiheessa, asianomaisten olematta lainkaan tietoisia sairaudestaan. SA-kuva, 23.5.1942.Narva, V. T. V. (valokuvaaja). Lääkintämajuri A.J.Huuskonen tarkastaa kaikkien rykmentissä palvelevien upseerien ja miehistön keuhkot röntgen-läpivalaisemalla. Useita tapauksia tuberguloosista löytynyt, joista...
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)...
Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan Milano–Cortinan talviolympialaisista, että hän suuntaa kisoihin Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan roolissa.Lähde: Talviolympialaisista on lupa odottaa mitaleja – Parisenkymmentä mitalikandidaattia | Timo Heinonen
Hei ja kiitos kysymyksestä!Voisikohan kyseessä olla Riikka Pulkkisen kirja Viimeinen yhteinen leikki? Alla kuvaus Otavan sivuilta:"Nuori perheenisä Eelis sanoo lähtevänsä päivystykseen huimauksen vuoksi, mutta katoaa jäljettömiin. Puoliso Mai ei voi käsittää mitä on tapahtunut, kunnes ovelle ilmaantuu nainen, joka kertoo tuntevansa Eeliksen. Nainen kantaa mukanaan Eeliksen tarinaa siitä, mitä heille ja heidän ystävilleen tapahtui, kun he olivat lapsia.Alkaa kahden naisen roadtrip, joka johtaa huoltoasemille, lentokenttähotellin hääsviittiin ja sairaalaan, jonka kesäleireillä lapset kerran leikkivät rakkautta ja kuolemaa.Viimeinen yhteinen leikki on upea romaani ihmisen toiveesta löytää parannuskeino paitsi sairauksiin myös elämään."...
Palvelun vastaajat eivät valitettavasti löytäneet ratkaisua kysymykseen. Voisiko kyseessä olla pizzaketjun mainoskampanja? Ehkäpä joku lukijoista tunnistaa videon.
Voit hakea kirjaa sen nimellä Finna-palvelusta: https://www.finna.fi/. Saatavuustiedot-kohdasta voit oikean kirjan löydettyäsi nähdä, minkä kirjastojen tai kirjastokimppojen valikoimiin se kuuluu. Valitsemalla kirjaston/kimpan näet tarkemmin, missä toimipisteessä kirjaa on.
