Vaikka sinulla on jo rosvopaistin valmistusohje niin annan löytämiäni kirjojen nimiä, joissa on ruokaohjeita rosvopaistin valmistamiseksi. Niissä saattaa olla myös tiedonjyväsiä ja kuvia, jotka liittyvät rosvopaistin historiaan ym. tietoa:
Jaakko Kolmonen: Jaakon parhaat erikoiset. 1988.
Jaakko Kolmonen: Jaakon riistakirja. 1994. Tässä on myös muita maahaudassa valmistettuja ruokia
(maalintu, savilintu) kuin rosvopaisti.
Jaakko Kolmonen: Suomen, Karjalan ja Petsamon riistaruoat. 2000. Tässä on karhunlihasta tehty rosvopaistin ohje.
Kolbe, Pirkko: Kaiken maailman lammas. 1995.
Rautonen, Markku: Luonnon ruokavuosi : rosvopaistista valkosipulisieniin. 1991.
Sarola, Janne: Ruokaa avotulilla. 2000.
Lehtiartikkeleita ei juuri löytynyt. Lammas ja...
Kappaleen sanoitus löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nuottikirjoista Hitti soikoon!2 sekä Pop tänään 44. Vol 44, joiden saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetistä en kyseisen laulun sanoja löytänyt. Meiju Suvaksen omilla kotisivuilla tarjotaan sanoitusten etsijöille Laulut.fi -palvelua, joka on maksullinen, minimitilauksen hinta näyttää olevan 9 euroa. Sanoituksen voi tilata PDF-tiedostona sähköpostiinsa. Osoite on http://www.laulut.fi/
Kirahvin kaula on noin 1,8 metriä pitkä, eli noin aikuisen miehen pituinen. Tieto löytyi tältä englanninkieliseltä nettisivulta http://www.sandiegozoo.org/animalbytes/t-giraffe.html
Nimien kääntämisestä kiinaksi tai japaniksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli' tai 'japanin kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä...
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
Suomen kieleen vakiintunut koiratarhaa merkitsevä sana "kennel" on samaa kantaa kuin esimerkiksi englannin kielen sana "kennel". Englannissa sana "kennel" tarkoittaa yksikössä koirankoppia ja monikossa "the kennels" koiratarhaa. Englantiin sana on tullut ranskan sanasta "chenil", joka puolestaan on perua vulgaarilatinan sanasta "canile". Viime kädessä sana tulee siis latinan sanasta "canis", koira.
Ranskan kielessä kennel on nykyäänkin "chenile" ja italiaksi "canile".
Lähteet:
http://www.etymonline.com/index.php?term=kennel
http://www.oxforddictionaries.com/definition/english/kennel
http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-french/kennel
http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-italian/kennel
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen aakkosloru kirjassa "Tiitiäisen tuluskukkaro" sivulla 100:
Tekijä: Kunnas, Kirsi
Tekijä: Louhi, Kristiina
Julkaisuvuosi: 2000
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Kategoria: Kaunokirjallisuus
Kustantaja: Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 2000.
ISBN: 951-0-24980-7 978-951-0-24980-2
Lisätietoja:
Lisäpainokset: 7. p. 2009.
Lisätietoja: 105 s. : kuv.
Turun kaupunginkirjaston (www.vaskirjastot.fi)haulla voi etsiä vastaavia runoja kirjoittamalla niiden alun hakukentään.
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
Alcatrazin vankilasta löytyy tietoa englanniksi mm. seuraavilta www-sivuilta: http://www.nps.gov/alcatraz/ , http://alcatraz.san-francisco.ca.us/ ja http://www.sf50.com/alcatraz/ . Ainakin Turun yliopiston kirjastossa voit myös selailla Ebsco-tietokannassa olevia artikkeleita. Voit etsiä niitä hakusanalla Alcatraz. Myös ne ovat pääasiassa englanniksi. Aiheesta on kirjoitettu ainakin seuraavat kirjat: Thomas E. Gaddis: Birdman of Alcatraz ja James A. Johnston: Alcatraz, Island Prison. Viihteellisen näkökulman aiheeseen antaa Don Siegelin ohjaama elokuva Pako Alcatrazista. Laajempaa suomenkielistä aineistoa en onnistunut löytämään. Sanfranciscoa käsittelevät matkaoppaat antavat yleensä lyhyen katsauksen myös Alcatrazin vankilasaaresta, joen...
Siviilipalvelus suoritetaan periaatteessa kutsuntojen jälkeen, mutta suorittamiseen voi anoa lykkäystä samalla tavalla kuin varusmiespalveluksen suorittamiseen. Päätoiminen opiskelu on pätevä syy saada lykkäystä siviilipalveluksen suorittamiseen. Lykkäysanomus tehdään kirjallisesti siviilipalveluskeskukseen, ja liitteeksi pitää laittaa todistus opiskelusta.
Lykkäystä tarvittaessa hakea myöhemmin lisää esimerkiksi opintojen jatkuessa, mutta takarajana on sen vuoden loppu, jolloin täyttää 28 vuotta. Siviilipalvelusvelvollisuus loppuu sen vuoden lopussa, jolloin täyttää 30 vuotta.
Siviilipalveluksesta löytyy lisää tietoa siviilipalvelukeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.sivarikeskus.fi/tietoa.php.
Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”.
Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen...
Mustarastas (Turdus merula) ja laulurastas (Turdus philomelos) ovat eri rastaslajeja. Suomen lintuatlaksen mukaan mustarastaasta on havaintoja, jopa mahdollisia pesintähavaintoja Tenolta mutta yleinen mustarastas on pohjoisimmillaan Koillis-Lapissa. Laulurastasta tavataan säännöllisesti myös pohjoisimmilla tunturialueilla.
Esim. Suomen BirdLifen sivuilta http://www.birdlife.fi voi tarkistaa Suomen lintuhavainnot ja vaikkapa seurata muuton edistymistä mainiosta Tiira havaintojärjestelmästä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on italian kielen alkeiskursseja, joihin kuuluu CD-levy, mm.
- La Grassa, Cari amici, l'italia 1
- Borraccino, Quickstart Italian
- Italian kielikurssi : peruskurssi
- Lamping, Puhu italiaa = Molto piacere! : käytännön italian alkeiskurssi
On myös CD-romin sisältäviä kursseja, mm.
- Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
Saat kirjaston aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) luettelon kursseista helpoimmin menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun italian kieli ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai cd-romit.
Ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy Satumaa - tai savolaisittain Satumua - Rutakon kojjootin jollottamana. Tango on levyllä nimeltä "Etsin, etsin, etsin".
Löydät tämän vuonna 2007 julkaistun CD-levyn tiedot Frank-monihaun kautta. Katso http://www.kirjastot.fi/ > Frank-monihaku (linkki sivun oikealla laidalla) > Maakuntakirjastot > Valitse kirjastot: kaikki > Tekijä: rutakon > Nimeke: satumaa > Hae.
Sijaintitietojen kautta pääset levyn tarkempiin tietoihin. Näytä sisältö -linkin takana on listattu levylle savoksi luikautetut kappaleet.
Voit tilata Satumuan kaukolainana. Sitä varten sinun pitää kuitenkin kipittää omaan kotikirjastoosi ja vienosti esittää kaukopalvelupyyntö.
Ilmeisesti levyä on myös ostettavissa...
Peter on Petrus-nimen muoto esimerkiksi englannin, ruotsin ja saksan kielissä. "Petrus" on latinaa ja tarkoitaa kiveä tai kalliota, samoin kuin kreikan kielen sana "petros".
Nimen voidaan katsoa olevan peräisin Jeesuksen opetuslapselta Simonilta, jota kutsuttiin arameaksi nimellä Kefas l. kallio. Nimen kreikankielinen muoto oli siis Petros. Suomenkielisessä Raamatussa nimi on muodossa Pietari.
Lähteet:
Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja
Wallensteen - Brusewitz: Våra namn
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
Kustaa Vilkunan Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (1999) kertovat, että Emmi on Emman tai Emilian hellittelymuoto. Emma on muinaisaksalaista alkuperää ja merkitsee voimakasta, yleistä tai suurta. Emilia pohjaa muinaisroomalaiseen Aemilius-suvun nimeen. Liisa on suomalainen lyhentymä Elisabetista, ja pohjautuu heprealaiseen Elisebaan, joka merkitsee Jumala on valani tai Jumala antaa valon. Marie on saksalais-ranskalainen muunnos hepralais-armenialaisesta Mariasta, jonka merkitys ilmeisesti on toivottu lapsi tai myös näkijätär, herratar.
