Valitettavasti en onnistunut löytämään runon suomennosta.Kävin läpi saatavilla olevat suomennoskokoelmat, jotka ovat Golgatan kuningatar (Suom. Merja Virolainen, 2004) ja Valitsee sielu seuransa (Suom. Helvi Juvonen ym., 1992). Niissä ei nähdäkseni kyseisen runon suomennosta ollut.Näiden kahden kokoelman lisäksi Dickinsonin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa, jos haluat tarkistaa ne itse:1862. Suomennokset: Leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2024. Valitsee sielu seuransa. Suomennokse: leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2023.Maailma, tässä kirjeeni. Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille. Suomennokset: Kaarina Halonen, Sirkka Heiskanen-Mäkelä, 2003. Puuseppä, itseoppinut. Emily Dickinsonin runoja...
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen mahdollisesti Tabermannin runon? Me emme valitettavasti onnistuneet selvittämään sen alkuperää. Tietoja runosta voi kirjoiittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Carlos Toron sävellys "Meidän hehkuva hiillos" on ainakin Tarja Lunnaksen kokoelman Kaikki parhaat (BMG) vuoden 2001 painoksessa. Alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta "La belleza" ei löydy nuottia."En antaa muuta voi" on alun perin Maurice Jarren sävellys "Adieu à la nuit". Howard Greenfieldin sanoittama englanninkielinen versio tunnetaan nimellä "The World Will Smile Again". Juha Vainion sanoittamasta suomenkielisestä versiosta on vain nuottikäsikirjoituksen valokopio Musiikkiarkistossa. Sitä ei lainata kotiin. Kirjastoilla ei ole nuottia muunkielisistä versioista. Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus Jarren alkuperäisestä sävellyksestä."Kuumat tuulet" löytyy Rauno Lehtisen sävellyskokoelmasta Muuttuvat laulut (Warner, 1995 /...
Etsimäsi kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki (1956). Kirjassa Hiittisten perheen lapset lähtevät etsimään isäänsä leikkimökin näköiseksi asuntoautoksi muutetulla linja-autolla.
Voisiko kyseessä olla Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina? Kirja on alunperin vuonna 1978 julkaistu runokokoelma, joka käsittelee puolison alkoholismia. Kirjailija on suomenruotsalainen.
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorelan runo Kaivotiellä? Runon viimeiset säkeet menevät näin:-Ihana äiti, ethän itke, kun annan kaikki nää kukkaset sulle ja vesiastiaas kannan?Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksista:Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi 1987)Einari Vuorela: Keväthartaus (Gummerus 1921)
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista löytyy ohjeita tavutukseen: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/tavutus/. Ohjeen mukaan tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia. Näin ollen sana tavutetaan al-ma-nak-ka.
Reino Helismaan kirjoittamia Laiska-Lassin seikkailuja lähetettiin radiossa vuosina 1954-1963 12 kappaletta:Laiska-Lassi ja kultakuumeLaiska-Lassi ja lapionvarsiLaiska-Lassi ja Villin Lännen postiLaiska-Lassi ja saluunan aarreLaiska-Lassi ja LunkentusLaiska-Lassi ja seitsemäs pykäläLaiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteriLaiska-Lassi ja Surma-Slimin eläintarhaLaiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjusLaiska-Lassi ja ”Lännen Ruusu”Laiska-Lassi ja Murto-Masonin satanenLaiska-Lassin poikaLaiska-Lassina esiintyi Kauko Käyhkö ja muissa rooleissa esimerkiksi Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela. Ylen Areenassa näistä hupailuista ovat tällä hetkellä kuunneltavissa ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteri”, ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus”, ”Laiska-Lassi ja...
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
"Acoustic Signal Analysis of the Targets of Distributed Airspace Monitoring System" tutkii lentokoneiden äänijälkien tunnistamista akustisilla valvontajärjestelmillä. Automaattista äänianalyysiä keinotekoisilla hermoverkoilla käsittelee "Military aircrafts’ classification based on their sound signature"."Fusion of RADAR and Acoustic Arrays for Drone Detection in Restricted Air-Space" käsittelee tutkien ja akustisten antureiden yhteiskäyttöä droonien havaitsemisessa, "UAV Passive Acoustic Detection" taas tutkii niiden havaitsemista puhtaasti akustisin menetelmin."Passive Acoustic System for Tracking Low-Flying Aircraft" käsittelee akustista järjestelmää, joka automaattisesti havaitsee ja tunnistaa matalalla lentäviä ilma-aluksia.Vanhempi...
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Kuten huomasitte omien hakutulostenne kautta, oppimisvaikeuksia käsitteleviä kuvakirjoja on todella vähän. Ensimmäisessä linkissä hakutulos keskikirjastojen tietokannasta asiasanoilla: Oppimisvaikeudet, lukihäiriöt, kouluvaikeudetPääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kuvakirjahaku antoi seuraavat tulokset: Oppimisvaikeudet, kuvakirjat
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Kysyin asiaa ChatGPT:ltä. Tekoäly arveli, että kysymyksessä saattaa olla Puppi-suklaavanukas. Puppi-vanukaspurkin kannessa oli kruunupäinen poika, joka oli brändin tunnus. Tekoälyn mukaan kysymyksessä oli Valion tuote.Kuulostaako tämä oikealta? Vanhoja mainoksia on koottu esim. Vintagemainoksia.fi-sivustolle, myös Facebookista löytyy erilaisia ryhmiä, joita voit hyödyntää.
Kysymyksestä ei käy ilmi, mitä kilpailua se koskee. Mikäli kyseessä on Pirkanmaan kirjoituskilpailu, vuonna 1967 on kummassakin sarjassa palkittu kolme kirjoittajaa. Tietoa kunniamaininnoista ei löytynyt. Novellit1. Erkki Räikkönen - Nainen seinässä2. Kaisu-Leena Karttunen - Kotona3. Erkki Vehviläinen - Poltot Runot1. Juha Rusko2. Matti Paloheimo3. Marja-Leena Tuurna
