Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa...
Valitettavasti en onnistunut löytämään runon suomennosta.Kävin läpi saatavilla olevat suomennoskokoelmat, jotka ovat Golgatan kuningatar (Suom. Merja Virolainen, 2004) ja Valitsee sielu seuransa (Suom. Helvi Juvonen ym., 1992). Niissä ei nähdäkseni kyseisen runon suomennosta ollut.Näiden kahden kokoelman lisäksi Dickinsonin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa, jos haluat tarkistaa ne itse:1862. Suomennokset: Leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2024. Valitsee sielu seuransa. Suomennokse: leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2023.Maailma, tässä kirjeeni. Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille. Suomennokset: Kaarina Halonen, Sirkka Heiskanen-Mäkelä, 2003. Puuseppä, itseoppinut. Emily Dickinsonin runoja...
Ylioppilaskokeiden koetehtävät löytyvät Spes Patriae -kirjoista. Spes Patriae ylioppilaskuvastoa julkaistiin vuosina 1958-2017. Loisto-kimpan kirjastoista niitä löytyy Kyrön kirjaston kokoelmasta.
Yrjö Jylhän suomennos Alfred Lord Tennysonin runosta The Charge of the Light Brigade ilmestyi tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1933 julkaistussa teoksessa Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Se kuuluu eri kielistä kirjallisuutta esittelevään sarjaan Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Teoksen on toimittanut ja kirjailijaesittelyt kirjoittanut Eino Railo ja sen on kustantanut WSOY. Lähde: Wikipedia
Ingeborg Bachmannin novellin Jugend in einer österreichischen Stadt suomennos sisältyy kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (1963, suom. Kyllikki Villa). Novellin suomenkielinen nimi on Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28113https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242220422381
Kielitoimiston sanakirja tuntee ilmaisun "kiitos paljon", mutta suosittelee käyttämään mieluummin ilmaisua "paljon kiitoksia", ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kiitos?searchMode=all Arkisessa kielenkäytössä "kiitos paljon" on kyllä todella yleinen ilmaisu, vaikka se ei virallisesti olekaan hyvää suomea.
Verkosta löytyvien tietojen mukaan Tallinnan joulutori pidettiin ensimmäisen kerran joko vuonna 1991 tai 2000-luvun alussa. Neuvostoaikana joulutoria ei siis ollut. Ks. esim. nykyisen joulutorin perustajan Paul Oberschneiderin haastattelu.
Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
Eri koirarotujen luuston rakenne vaihtelee enemmän kuin millään muulla nisäkäslajilla. Osa piirteistä on tullut jo kauan sitten kesyyntymisprosessin aikana, mutta osa johtuu siitä, että ihminen on vaikuttanut hyödyllisiksi tai miellyttäväksi koettuihin piirteisiin jalostamalla niitä. Joidenkin rotujen jalostuksessa suositaan lyhyttä töpöhäntää, kun taas toisilla parempana pidetään kippuralla olevaa korkkiruuvihäntää tai jopa hännättömyyttä. Metsästyskoirat tarvitsevat saaliin perässä juostessaan ja nopeitakin käännöksiä tehdessään häntää tasapainottamaan liikettä enemmän kuin vaikkapa seurakoirat. Arktiset rekikoirat tarvitsevat pitkää häntää kasvojen suojaamiseen nukkuessaan lumessa. Riippuu siis koiran "käyttötarkoituksestakin", mitä...
Kyseessä on tosiaankin Lauri Pohjanpään runo kokoelmasta Lastenrunoja (1962). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa, 1980).
Helmet.fi-verkkokirjastosta ei löydy Kuntsari-nimistä lehteä, joten pääkaupunkiseudun kirjastoihin ei tule paperisena kyseistä lehteä. Sen sijaan Helmet-kirjaston digitaalisessa Epress-palvelussa on Kunnallislehti (Paimio-Sauvo-Kaarina), jota on mahdollista käydä lukemassa kirjastossa joko kirjaston lehtitabletilla tai asiakaskoneilla, tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
