Kyseessä on slaavilainen kansansatu "Kolobok", joka on julkaistu suomeksikin useammassa eri satukokoelmassa hieman eri versioina. Satu löytyy ainakin näistä julkaisuista:nimellä Piirakka kokoelmasta Sateenkaari : venäläisiä satuja, lasten loruja ja hokemia (Weilin+Göös 1988, suom. Kaarina Helakisa ja Merja Somiska, kuv. Jurij Vasnetsov, ISBN 951-35-2822-7)nimellä Pyörykkä kokoelmasta Pyörykkä : Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja (Edistys 1971, suom. Jaakko Rugojev, kuv. Jurij Vasnetsov)nimellä Kakku kieriväinen kokoelmasta Lydecken, Arvid: Metsän satuja (Otava 1911, kuv. F.G. Ålander sekä Otava 1937, kuv. Martta Wendelin)yksittäisenä kuvakirjana nimellä Kakku kieriväinen : venäläinen kansansatu (Kansankulttuuri 1979, suom. Anita...
Kuvaukseen sopisi ainakin Dustin Hoffmanin ohjaama Kvartetti (Quartet, 2012). Se tapahtuu eläköityneiden oopperataiteilijoiden lepokodissa ja siinä harjoitellaan esitystä. Elokuva on tullut televisiosta vuonna 2015. Toinen mahdollinen elokuva on Paul Andrew Williamsin ohjaama Laulu Marionille (Song for Marion, 2012). Siinä juonen keskipisteessä on seniorikuoro. Se on tullut televisiosta vuonna 2017.
Auli Vuorelan esittämä kappale Vettä löytyy esimerkiksi julkaisusta Versova puu : yhteisen toivon lauluja. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Auli Vuorela. Tekijätiedot löytyvät, kun hakee julkaisun tiedot Kansalliskirjaston kokoelmasta Finna-sivustolta: https://finna.fi/Record/fikka.4957999?sid=5120434701.
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
Voit käydä tulostamassa lomakkeet missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä siihen tarvita soittelua tai valokopioiden ottamista. Voit tulostaa lomakkeet joko kirjaston asiakastietokoneelta tai ladata tulostettavan lomakkeen kirjaston tulostusjärjestelmään omalta laitteeltasi. Kummassakin tapauksessa sinun täytyy rekisteröityä kirjaston tulostusjärjestelmässä osoitteessa http://asiakastulostus.hel.fi.Kirjastossa voit vain mennä asiakastietokoneelle, etsiä sopivan lomakkeen ja painaa tulostusnappia. Sitten järjestelmä kysyy rekisteröitymisen yhteydessä saamaasi 7-numeroista pin-koodia. Sen syötettyäsi voit mennä tulostimelle ja laittaa pin-koodin uudestaan, jolloin saat paperit ulos tulostimesta.Jos lataat lomakkeen...
Hei,Varmaa vastausta en tähän löytänyt eikä vastaajakollegoiltakaan tullut osuvia ehdotuksia. Tuohon aikaan alkoi nuortenkin kirjallisuuteen ilmestyä juuri sotaa kriittisesti tai ainakin realistisesti käsitteleviä nuortenkirjoja. Missään sotaa käsittelevässä nuortenkirjassa en törmännyt rintamalla kuolleeseen isään. Oikeastaan vain Väinö Riikkilän Pojan muistelmat (WSOY, 1968) isä kaatuu, mutta kyseessä on kansalaissota. Oletan että kysymässäsi kirjassa oli kyse talvi- tai jatkosodasta.Muita potentiaalisia kirjailijoita voisivat olla myös esim. Erkki Rekimies, Veikko Rissanen, Lauri Jauhiainen, Aarno Kellberg, Yrjö Muuranto ja Antero Viljanen.Tietäisikö joku tämän palvelun käyttäjistä, mistä romaanista voisi olla kysymys?
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia nuortenkirjoja: Michele Paverin Pronssisoturit-sarja on historiallinen seikkailusarja nuorille. Se sijoittuu pronssikauden Kreikkaan. Sarjan on suomentanut Marja Helanen. Sarjassa on kolme osaa:Delfiinin saari (WSOY, 2013)Liekehtivä leijona (WSOY, 2024)Hakukansilmä (WSOY, 2015)Amerikkalainen Rick Riordan on kirjoittanut nuorille useitakin antiikin Kreikan mytologiaan liittyvää kirjasarjaa. Kirjat on suomessa julkaissut Otava ja niitä on suomentanut Ilkka Rekiaro:Percy Jackson-sarja : Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota, Jumalten malja, Kolmoisjumalattaren sota (2024)Olympoksen sankarit -sarja. Jatkoa Percy Jackson -sarjalle : Eksynyt sankari,...
Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Hei,Runot on painettu ainakin Aamu : perheaikakauskirjassa joulukuussa 1932. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Alla linkki lehden digitoituun numeroon, jossa molemmat runot on julkaistu.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703142?term=Ehtoo%20Kassarissa&page=11
Hei,Tämän sivuston mukaan tuo ompelukone on valmistettu 1901.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-p-series-serial-numbers.html.
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi...
Olin yhteydessä suoraan Alkoon, ja tässä vastaus, jonka sain palveluneuvojalta:"Tässä kuvassa on pulloja eri vuosikymmeniltä. Vasemmalta lähtien: Alkon pullottamia italialaisia vermutteja ja sitten on Alkon oma valkoinen vermutti. Tässä on kuvat Alkon omista vermuteista ja vasemmassa kuvassa on makea valkoinen ja oikealla puolestaan makea punainen. Tässä on myös kuva Marlin Vermettosta. Näiden vermuttien hinnat ovat olleet vuoden 1979 hinnastossa n. 20-24 markan tienoilla. Makueroihin en valitettavasti saanut vastausta. Toivottavasti näistä on apua ja mikäli herää kysyttävää, niin autamme mielellämme." Lisäkysymyksiä Alkon tuotteista voi esittää suoraan Alkolle. Yhteystiedot löydät täältä: https://...
Yhtä kattavaa teosta tamperelaisen nuorisokulttuurin historiasta ei näyttäisi löytyvän. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisesti kiinnostavia tiedonlähteitä. Muistelmallisia teoksia:Javanainen, Juha: Kalevassa ja sen lähialueilla : Tamperelainen paikallishistoriallinen muistelo Olutkoski, Juhani: Teddy vai punkkari, eli, Nuoruustango 1980 Erilaisten järjestöjen ja toimijoiden nuorisotyötä koskevia historiikkejä: Kankainen, Tarja: Ruususen herääminen : Tampereen Kaupunginkirjaston nuorisoteatteri 1954-68 Malkavaara, Mikko: Nuori Tampere : seurakuntien nuorisotyö Tampereella 1930–2010 Weissenberg, Gay von: Seitsemän vuosikymmentä partiointia Tampereella ...
